HS-kysely: Keskustan piirijohtajat tyytyväisiä kehysriihen tuloksiin – Tutkijan mukaan puolueen profiilin nosto saattoi miellyttää heitä enemmän kuin äänestäjiä - Politiikka | HS.fi

HS-kysely: Keskustan piirijohtajat tyytyväisiä kehysriihen tuloksiin – Tutkijan mukaan puolueen profiilin nosto saattoi miellyttää heitä enemmän kuin äänestäjiä

”Oli vaivan väärti, vaikka siihen meni monta päivää”, sanoo Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen poistuivat neuvotteluista Säätytalolta 27. huhtikuuta iltayhdentoista jälkeen. Hallituksen kaatuminen oli lähellä, kunnes sopu löytyi seuraavana aamuna.­

5.5. 2:00 | Päivitetty 5.5. 6:28

Keskustan piirijohtajat ovat pääosin tyytyväisiä keskustan saavutuksiin kehysriihessä, käy ilmi HS:n kyselystä.

Keskusta melkein kaatoi hallituksen yhdeksänpäiväisiksi venyneissä neuvotteluissa valtion tulevien vuosien rahankäytöstä.

Piirijohtajat arvioivat keskustan voitoksi, että velkaantumista hieman hillitään. Myös turvetuki saa kiitosta. Samalla moni piirijohtaja olisi toivonut tiukempaa talouskuria ja enemmän päätöksiä työllisyydestä.

Lue lisää: Näistä hallitus kehysriihessään päätti

HS kysyi kaikilta keskustan piirien puheenjohtajilta, ovatko he tyytyväisiä siihen, mitä keskusta saavutti kehysriihessä. Myös tyytyväisyyttä puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon toimintaan kysyttiin. Kaikilta tuli vastaukseksi ”kyllä” kumpaankin kysymykseen.

Harriet Lonka­

”Oli vaivan väärti, vaikka siihen meni monta päivää”, tiivistää Helsingin piirin puheenjohtaja Harriet Lonka.

Saarikkoa piirijohtajat kiittelivät määrätietoiseksi mutta kuuntelevaksi johtajaksi. Kehysneuvottelut osoittivat heidän mielestään myös sitkeyttä ja rohkeutta.

”Kaikille kävi selväksi, että keskusta oli ja on edelleenkin tosissaan liikkeellä. On myös hyvä, että keskustan ja Sdp:n välinen ymmärrys ja yhteistyö vahvistui”, sanoo Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.

Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman väläyttää mahdollisuutta vastaaviin kriiseihin jatkossakin:

”Vihervasemmistopuolueilla on vielä pitkä matka siihen, että ne todella ymmärtävät, mikä keskustalle on tärkeää, jotta hallitus pysyy koossa vaalikauden loppuun saakka.”

HS:n tietojen mukaan Saarikko yritti vielä kehysriihen viimeisenä iltana saada läpi vaatimustaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksesta. Pääministeri Sanna Marin (sd) torjui sen.

Lue lisää: Näin hallituskriisin dramaattinen loppuhuipennus eteni: Saarikko teki yömyöhään ”viimeisen tarjouksensa”, jonka Sanna Marin hylkäsi

Moni keskustalainen kuvaa puolueensa onnistumiseksi ponnistelua velkaantumisen hillitsemiseksi. Esimerkiksi Pirkanmaan piirin Tuukka Liuha sanoo uskovansa, että ilman keskustaa velkaantuminen olisi jatkunut voimakkaampana.

Nytkin se tosin jatkuu.

Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee hallituksen kahtena viimeisenä vuotena. Hallitus tulee myös ylittämään aiemmin itselleen asettamansa menokehykset.

Riihessä sovittiin, että vuonna 2022 ne ylitetään noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla. Vuodelle 2023 suunniteltuja menoja karsitaan noin 370 miljoonan euron arvosta. Säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, joten ne alentavat kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

Piirijohtajat myöntävät, ettei riihen tulos ole paras mahdollinen, mutta tähän on nyt tyytyminen.

”En tiedä, voiko kukaan olla täydellisen tyytyväinen, mutta iso kuva on se, joka merkitsee. Nyt olemme edes askeleen lähempänä sitä, että tulevaisuuden talous näyttää paremmalta, emmekä jätä koronan sotkuja aivan täydellisesti tuleville sukupolville maksettavaksi”, sanoo Uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja Hällfors.

”Se oli paras saavutettavissa oleva tulos. Se vaihtoehto, että hallitus olisi kaatunut, olisi ollut huonompi. Mutta parantamisen varaakin jäi”, sanoo Itä-Savon piirin puheenjohtaja Hannu Auvinen mutta ei halua kertoa esimerkkejä parantamisen tarpeessa olevista asioista.

Vielä suoremmin asian ilmaisee Pirkanmaan piirin Tuukka Liuha.

”Tämä on varmaankin se minimi, jota lähdettiin hakemaan, ja toisaalta tämä oli ehkä paras, mitä oli saatavissa.”

Liuha korostaa, että kehyksien ylityksissä kahdelle seuraavalle vuodelle mukana oli keskustalle tärkeitä tavoitteita kuten veikkausvoittovarojen kompensointi.

Työllisyystoimiin Liuha on tyytymätön: ”Siellähän ei siis käytännössä työmarkkinauudistusten osalta tapahtunut mitään.”

Hallitus päätti riihessä toimista, jotka sen mukaan toisivat 40 000–44 500 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tästä määrästä kuitenkin vain neljännes on valtiovarainministeriön kuittaamaa.

Lue lisää: Hallitus turvautui ”mielivaltaiseen” laskentatapaan saavuttaakseen työllisyystavoitteensa

Myös moni muu keskustajohtajista olisi toivonut työllisyystoimiin lisää kunnianhimoa.

”Onhan se selvä, että pelkillä pehmeillä keinoilla kuten osatyökykyisten työllisyyttä parantamalla työllisyys ei parane riittävästi. Tarvitsemme isoja uudistuksia”, sanoo Uudenmaan piirin Hällfors.

Keskustalaisten syyttävä sormi osoittaa hallituskumppanien suuntaan.

Mikko Savola­

”Pettymys oli se, ettei rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, kuten paikallisen sopimisen edistämistä ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, saatu läpi. Olisi toivonut, että näitä välttämättömiä uudistuksia olisi saatu eteenpäin myös Hakaniemen suuntaan. Vasemmistopuolueilta tämä on vastuutonta”, suomii Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola.

”Velkaantumiseen ja työllisyyden hoitoon olisi tarvittu vahvempia toimia. Olisin toivonut hallituskumppaneilta lujempaa vastuunkantoa”, sanoo Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Jertta Harinen.

Sen sijaan riihessä tehdyt verotukseen liittyvät ratkaisut keräävät piirijohtajilta kiitosta. Moni esittää torjuntavoittona sen, että yritysten verotusta ei kiristetty.

Arto Sepponen­

”Itsekin yritys­kentässä toimineena olen tyytyväinen, ettei yrityksiin kohdistuvia veroja lähdetty kiristämään”, sanoo Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Arto Sepponen.

Hallitus linjasi, että budjettiriihessä ensi syksynä päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta eli veronkorotuksista.

Hallitus päätti jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.

Turpeen hinnannousun vuoksi ahdinkoon joutuneelle turvealalle sorvattiin kehysriihessä 70 miljoonan euron tukipaketti. Lisäksi keskustan vaatimuksesta lämpövoimalat saavat jatko­aikaa turpeen polttoon.

”Turvetuottajien osalta on selvää, että turpeen energiakäyttö loppuu, ja se on ihan ok, mutta kymmenen vuoden siirtymäajan puitteissa. Nythän se alkoi vähetä hallitsemattomasti, joten on hyvä, että siirtymää tuetaan”, kiittää Keski-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Timo Pärkkä.

Professori Ilkka Ruostetsaari­

Professori: Keskustan piirijohtajia puolueen profiilin nosto saattoi miellyttää enemmän kuin äänestäjiä

Piirit tukevat omaa puoluettaan vaalien lähestyessä, muistuttaa valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

”Toinen asia on, vaikuttiko profiilin nosto äänestäjiin, jotka politiikassa vierastavat riitelyä”, hän pohtii.

”Keskustan piirijohtajien tyytyväisyyttä kehysriihen saavutuksiin voi selittää se, että heitä kuntavaalien alla miellytti puolueen profiilin nosto.”

Ruostetsaari sanoo, että keskustalla oli tietoinen tavoite nostaa profiilia ja vahvistaa asemaansa kehysneuvotteluissa niin, että sen leima vasemmiston ja vihreitten apupuolueena hälvenisi.

Varsinaisista tavoitteistaan keskusta sai kehysriihessä läpi vain osan, kuten tuen turvetuotannolle.

”Turvekysymys on keskustan kannattajakunnalle myös symbolinen, sillä kotimainen energiatuotanto on sille aina ollut tärkeää”, Ruostetsaari sanoo.

”Keskusta kyllä myös yritti ajaa talouskuriajattelua ja nopeampaa paluuta menokehyksiin mutta ei siinä juuri onnistunut. Myöskään työttömyysturvan porrastaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen eivät edenneet”, Ruostetsaari huomauttaa.

”Sinänsä on mielenkiintoista, että keskusta on nyt ottanut hallituksessa ikään kuin kokoomuksen roolin, vaikka pääministeri Juha Sipilän (kesk) oikeistolainen politiikka sai viime eduskuntavaaleissa tuomion. Näyttääkin siltä, että Suomessa ollaan siirtymässä blokkipolitiikkaan, kun Sdp liikkuu enemmän vasemmalle ja keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset oikealle”, Ruostetsaari arvioi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat