Kokoomus, kristillis­demokraatit ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen kehysriihen tuloksista – ”Tärkeät päätökset huutavat poissaolollaan” - Politiikka | HS.fi

Kokoomus, kristillis­demokraatit ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen kehysriihen tuloksista – ”Tärkeät päätökset huutavat poissaolollaan”

Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan välikysymykseen. Se jättää oman epäluottamusesityksensä välikysymyskeskustelun yhteydessä.

Kokoomus Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Sari Tanus ja Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo (vasemalla) jättivät välikysymyksen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Tuula Kulovedelle 5. toukokuuta 2021.­

5.5. 10:44 | Päivitetty 5.5. 13:15

Oppositiopuolueet kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt jättivät keskiviikkona välikysymyksensä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta ja kehysriihen tuloksista.

Puolueet arvostelevat voimakkaasti muun muassa sitä, ettei julkista taloutta vakauteta niiden mielestä riittävin keinoin ja ettei työllisyydestä saatu tehtyä riihessä tarpeeksi vaikuttavia päätöksiä.

”Hallituksen tulokset tärkeästä puoliväliriihestä ovat vaarallisia suorastaan Suomen tulevalle hyvinvoinnille. Tärkeät päätökset huutavat poissaolollaan”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

”Vastuullisena oppositiona koemme, ettei meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää järeintä asetta, eli tehdä välikysymys.”

Välikysymyksen tarkoituksena on mittauttaa hallituksen luottamus. Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Sen jälkeen eduskunta käy asiasta keskustelun, jonka päätteeksi luottamuksesta äänestetään.

Lue lisää: Näistä hallitus kehysriihessään päätti: Turvealalle tukea 70 miljoonaa, työperäinen maahanmuutto halutaan kaksinkertaistaa, öljylämmityksestä luopujille tukea

Orpon mukaan riihestä odotettiin erityisesti kolmea asiaa: Sitä, että valtiontalouden kehyksiin palattaisiin koronakriisin jäljiltä, sitä että tehtäisiin päätöksiä vaikuttavista työllisyystoimista, ja sitä, että hallitus tekisi selkeän suunnitelman siitä, miten velkaantuminen saadaan hallintaan.

”Mitään näistä kolmesta ei hallitus saanut päätettyä”, Orpo sanoi.

Hän arvosteli erityisesti sitä, että hallitus rikkoo kehysmenettelyä. Orpo korosti, että tämä on pitkäaikainen vakautta luova perinne Suomessa.

Hallitus aikoo ylittää aiemmin sovitut menokehykset vuonna 2022 noin 900 miljoonalla eurolla ja vuonna 2023 noin 500 miljoonalla eurolla.

Vuodelle 2023 suunniteltuja menoja karsitaan noin 370 miljoonan euron arvosta. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.

Kristillisdemokraattien toinen varapuheenjohtaja Sari Tanus sanoi, että hallituksella näyttää olevan käynnissä ”kaikkien aikojen kallein kuntavaalikampanja”.

”Kaikki vaikuttavat välttämättömät työllisyystoimet ja taloutta tasapainottavat toimet on siirretty vuosilla eteenpäin seuraaville hallituksille, näin ei voi olla”, hän sanoi.

Liike Nytin Harry Harkimo puolestaan muistutti, että useammat asiantuntijat, esimerkiksi professorit Vesa Vihriälä ja Heikki Niskakangas, ovat moittineet riihen ratkaisuja. Vihriälän mielestä kehyksiin olisi pitänyt palata aiemmin kuin hallitus nyt tekee. Niskakangas moitti veroratkaisuja.

”Konkurssi-Sanna on viemässä taloutemme velkakierteeseen, joka vie lopulta päin seinää”, Harkimo sanoi.

Välikysymyksen tekstissä kysymyksiä on yhteensä seitsemän.

Puolueet kysyvät muun muassa, miksi hallitus päätti julkisten menojen lisäämisestä, verojen kiristyksistä ja työllisyyspäätösten lykkäämisestä, vaikka talous kasvaa nopeammin kuin aiemmin ennakoitiin ja julkinen talous selviää vähemmin vaurioin kuin kriisin keskellä odotettiin.

Lisäksi kysytään esimerkiksi, miksi hallitus sivuuttaa työllisyyspäätösten vaikutusten tutkimustietoon perustuvan arvioinnin valtionvarainministeriössä.

”Kun valtiovarainministeriön laskelmat esimerkiksi työllisyystoimista eivät kelvanneet, niin laskijaa vaihdettiin. Valtiovarainministeri käytännössä heitettiin Säätytalon neuvotteluista ulos”, Orpo moitti tiedotustilaisuudessa.

Hallitus kertoi tekevänsä työllisyystoimia, jotka tuovat 40 000–44 500 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Neljännes arvioidusta työllisyysvaikutuksesta on valtiovarainministeriön kuittaamaa. Loppuosa perustuu muiden ministeriöiden esityksiin.

Lue lisää: Hallitus turvautui ”mielivaltaiseen” laskentatapaan saavuttaakseen työllisyystavoitteensa

Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan välikysymykseen. Puolue tiedotti keskiviikkona, että se jättää välikysymyskeskustelun yhteydessä oman epäluottamusesityksensä hallitukselle.

Perussuomalaisten mukaan se yhtyy suurilta osin kritiikkiin kehysriihen tuloksista. Se on kuitenkin tietyistä asioista eri linjoilla kuin sen alulle pannut kokoomus.

Perussuomalaiset moittii tiedotteessaan muun muassa sitä, että kokoomus haluaa hallituksen tavoin lisätä työperäistä maahanmuuttoa, joka perussuomalaisten mielestä on ”halpatyövoiman maanhantuontia”.

Puolueen mielestä kokoomuksen kritiikki velkaantumisesta on myös epäuskottavaa siinä mielessä, ettei kokoomus vastusta EU:n elpymispaketin hyväksymistä, eli suurien summien käyttämistä Etelä- ja Keski-Euroopan maiden tukemiseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat