Eduskunnan valtiovarainvaliokunta suosittelee EU:n elpymispaketin hyväksymistä - Politiikka | HS.fi

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta suosittelee EU:n elpymispaketin hyväksymistä

Kun valiokunta äänesti mietinnön hyväksymisestä, kokoomus äänesti tyhjää. Kokoomus ei kuitenkaan jättänyt vastalausetta toisin kuin muut oppositiopuolueet.

Eduskuntatalo Helsingissä perjantaiaamuna 16. lokakuuta 2020.­

5.5. 11:07 | Päivitetty 5.5. 15:58

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esittää keskiviikkona valmistuneessa mietinnössään, että eduskunta hyväksyy EU:n elpymispaketin. Eduskunnan suostumuksen antamisesta on päätettävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Kun valiokunta äänesti mietinnön hyväksymisestä, hallituspuolueet äänestivät puolesta ja perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastaan tuloksella 12–5. Kokoomuksen kolme edustajaa äänestivät valiokunnassa tyhjää.

Kokoomus ei kuitenkaan jättänyt vastalausetta mietintöön. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät.

Tämä tarkoittaa, että kokoomus hyväksyy mietinnön tekstin. Teksti on lähtökohtaisesti elvytyspaketille myönteinen, mutta sisältää ”kriittisen näkökulman”, kuten valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) luonnehti.

Valiokunta esittää kahdeksan lausumaa, jotka se on liittänyt mukaan hyväksymiseen. Jos eduskunta hyväksyy valtiovarainvaliokunnan lausumat, ne ovat sen jälkeen eduskunnan kanta ja sitovat hallitusta.

Valiokunta esittää eduskunnan edellyttävän, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna, järjestely ei toimi ennakkotapauksena eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi.

Lisäksi edellytetään, että Suomi edistää Euroopan yhteisen velkajärjestelymekanismin ja sen sääntöjen käyttöönottoa sekä EU:n perussopimuksen no bail out -periaatteen noudattamista. No bail out tarkoittaa, että kukin EU-maa vastaa itse omista veloistaan.

Valiokunta vaatii myös, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat EU:ta epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Vastuun ja vallan velan ottamisesta ja hoitamisesta pitää olla samoissa käsissä. Suomi ei hyväksy järjestelyitä, jotka heikentävät jäsenmaiden kannusteita korjata julkista taloutta.

Valiokunta haluaa myös, että käsiteltäessä jäsenmaiden kansallisia elpymissuunnitelmia Suomi pitää kiinni ehdollisuudesta, julkisen talouden tervehdyttämisestä eikä hyväksy varojen myöntämistä ilman rakenneuudistuksia. Lisäksi jäsenmaan pitää sitoutua oikeusvaltioperiaatteeseen.

Suomen oman elpymissuunnitelman perusteella saatavien varojen on oltava vaikuttava kokonaisuus ja kohdistuttava erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen, valiokunta linjaa. Suomen ei pidä hyväksyä haitallisia ylikansallisia veroja elpymisen rahoittamiseksi eikä kokonaisveroaste saa Suomessa nousta.

Valiokunnan arvion mukaan elpymispaketista pois jääminen ei ole Suomen edun mukaista, sillä yhdenkin maan poisjäänti saattaa johtaa hankkeen kariutumiseen.

”Tällöin syvän kriisin todennäköisyys olisi suuri ja sen myötä Suomen todennäköinen taloudellinen menetys olisi merkittävä”, valiokunta arvioi.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että muut elpymisrahastoon kriittisesti suhtautuneet maat eivät olleet halukkaita kaatamaan ratkaisua, vaikka rahoitusratkaisu ei ole optimaalinen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on myös pidetty mahdollisena, että Suomen poisjäänti elvytysrahastosta ei välttämättä kaataisi pakettia. Näin Suomi voisi saavuttaa kansallisen tason päätöksillä vähintään saman tai jopa suuremman mittaluokan tuloksen kuin EU:n kautta tulevan rahoituksen avulla.

Valiokunta on kuitenkin samaa mieltä kuin hallitus ja arvioi, että poisjäänti veisi tuntuvasti Suomen poliittista pääomaa. Poisjääminen saattaisi valiokunnan mukaan tulla jatkossa kalliimmaksi, jos Suomi ei saisi omille kannoilleen enää tukea päätettäessä asioista, joissa ei vaadita yksimielisyyttä.

”Erityiskohtelun vaatiminen heikentäisi myös Suomen mahdollisuuksia saada tukea tilanteessa, jossa se itse kohtaa isoja taloudellisia tai muita sokkeja”, valiokunta arvioi.

EU aikoo rahoittaa elvytystä keräämällä tuloja, joita kutsutaan omiksi varoiksi. Komission on tarkoitus antaa kesäkuuhun 2021 mennessä ehdotukset uusiksi varoiksi, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, digitaaliveroon ja uudistettuun ehdotukseen päästökaupan huutokauppatuloista, jotka mahdollisesti laajenisivat lento- ja meriliikenteeseen.

Muitakin tulonlähteitä on suunnitteilla. Valtiovarainvaliokunta huomauttaa, että se muodostaa lopullisen kantansa ehdotuksiin uusista omista varoista vasta sen jälkeen, kun niitä koskevat ehdotukset on annettu.

Valtiovarainvaliokunnan kanta herättää kiinnostusta, koska eduskunta käsittelee elpymispakettia eli niin sanottua EU:n omien varojen päätöstä sen pohjalta suuressa salissa. Tämän jälkeen asiasta äänestetään. Elpymispakettia on määrä käsitellä eduskunnan suuressa salissa ensi viikolla. Äänestys on tämän hetken suunnitelmien mukaan ensi viikon keskiviikkona.

Elpymispaketin käsittely eduskunnassa mutkistui, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi hiljattain, että paketin hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö suuressa salissa normaalin enemmistön sijaan. Tämä tarkoittaa, etteivät hallituksen omat äänet periaatteessa riitä paketin hyväksymiseen.

Oppositiopuolue kokoomus linjasi kuitenkin perustuslakivaliokunnan kannan jälkeen, että se äänestää asiassa tyhjää, jolloin hallituksen äänien pitäisi riittää, jos sen rivit pysyvät suorina.

Kokoomuksen kansanedustajista osa on silti kertonut aikovansa äänestää elpymisvälinettä vastaan, ja vastustajia voi ilmaantua myös hallituspuolueista, mikä muuttaa yhtälöä.

Lisäksi kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen sanoi tiistaina, että puolueen kanta elpymispakettiin voi vielä muuttua valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Lue lisää: Entä jos koko kokoomus ei äänestäkään tyhjää? Kokeile HS:n laskurilla, miten EU:n elpymisrahoituksen äänestys ratkeaa eduskunnassa

Jokaisen jäsenmaan on ratifioitava valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä nyt oleva niin sanottu omien varojen päätös kansallisella tasolla, jotta EU voi ottaa lainan 750 miljardin euron elpymispaketin perustamiseksi. Useimmat jäsenmaat ovat jo hyväksyneet elpymisvälineen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat