Hallitus pohtii jälleen raja­säännöksiä ensi viikolla – Nämä kysymykset tekevät pakollisten testitodistusten vaatimisen vaikeaksi - Politiikka | HS.fi

Hallitus pohtii jälleen raja­säännöksiä ensi viikolla – Nämä kysymykset tekevät pakollisten testitodistusten vaatimisen vaikeaksi

Edelleen on auki, millaista mallia sosiaali- ja terveysministeriö aikoo esittää rajoilla vaadittavista koronatodistuksista.

Koronaviruksen testauspiste Helsinki-Vantaan lentoasemalla Vantaalla 27. huhtikuuta 2021.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 9:59

Hallituksen on määrä neuvotella ensi viikon keskiviikkona jälleen kerran, voiko Suomen rajoilla vaatia matkustajilta todistusta negatiivisesta koronavirustestistä.

Asiaa on puitu jo viime syksystä saakka, mutta lainsäätäjät eivät ole saaneet lakia aikaiseksi.

Äänekkäimmin todistusta ovat vaatineet Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok), kokoomus ja elinkeinoelämä.

Vapaavuori on ihmetellyt, miksi todistuksen vaatiminen rajoilla on Suomessa mahdotonta, vaikka näin toimitaan ympäri Eurooppaa. Tiettävästi missään muussa Euroopan maassa todistuspakosta säätäminen ei ollut yhtä vaikeaa kuin Suomessa.

Lue lisää: ”Nyt on tulipalokiire” – Useat toimijat vaativat hallitukselta päätöstä negatiivisesta ennakkotestitodistuksesta ennen matkailun pientäkään avaamista

Ajankohtaiseksi todistuksen tekee se, että Suomi aikoo avata vaiheittain rajansa kesällä, mikäli koronavirustilanne ei pahene uudelleen. Suunnitelmien mukaan matkustus olisi jo varsin vapaata elo–syyskuussa.

Rajojen terveysturvallisuuden parantamisella on siis kiire, jotta uudet virusmuunnokset eivät pääse jälleen rajojen yli Suomeen.

Suomi palannee takaisin järjestelmään, jossa Suomeen saapumisen kriteerit ovat erilaiset eri maista saapuvilla sen mukaan, millainen lähtömaan koronavirustilanne on.

Suunnitelmissa on myös malli, että liikematkailijoiden saapumista helpotetaan ensin niin, että he voisivat saapua vain Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Oma kysymyksensä on kesäkuussa alkavat jalkapallon EM-kisat Pietarissa ja useissa muissa kaupungeissa. Etenkin Pietariin on lähdössä tuhansia suomalaisia kesäkuussa. Tätä varten on valmisteilla omat karanteeneihin ja testeihin perustuvat suositukset.

HS käy läpi keskeiset kysymykset, joiden kanssa virkamiehet painivat, kun he jälleen kerran pohtivat uutta lakia rajaturvallisuudesta.

Lakiesitykseen pitää ensinnäkin sisältyä uskottavat juridiset ja terveydelliset perustelut sille, miksi Schengen-alueen asukkaiden vapaata liikkumista pitäisi rajoittaa. Schengen-alueeseen kuuluu 26 eurooppalaista valtiota.

Suomessa lakien perustuslaillisuutta valvoo jo lain valmisteluvaihteessa eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Muualla Euroopassa samanlaista kontrollia ei ole, vaan lakien perustuslaillisuus selvitetään tarpeen tulleen useimmiten lain oltua voimassa jo pitkään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi syksyllä, että ennen maahan saapumista tehtävä covid-19-testi laskisi tartunnan riskiä noin 10–20 prosenttia.

Virustartunnan voi saada myös heti testin jälkeen. Testien väärentäminen on lisäksi osoittautunut varsin yleiseksi Euroopassa.

Toinen terveysturvallisuuskysymys on se, kuinka kattavasti voidaan tarkastaa, että Suomeen tulevilla on luotettava testitodistus ja kuka tämän tekee.

Olisiko laki siis uskottava?

Helpointa olisi, jos todistuksen olemassaolo varmistettaisiin jo lähtömaassa. Suomen lailla ei voi kuitenkaan pakottaa muiden maiden rajaviranomaisia.

Syksyllä pohdittiin sitä, onko mahdollista pakottaa kuljetusyhtiöitä tarkastamaan ihmisten terveystietoja ilman, että yhtiöille annetaan viranomaisoikeudet.

Euroopassa on käytössä malleja, joissa lentoyhtiöitä ei suoranaisesti velvoiteta tarkastamaan todistuksia. Sen sijaan niiden pitää maksaa matkustajan paluumatka, jos ne kuljettavat maahan henkilön, jolla ei ole todistusta.

HS:n tietojen mukaan Rajavartiolaitoksessa suositaan tätä tapaa.

Suomessa pohditaan myös mallia, jossa matkustajalle itselleen tulee kannustin hankkia todistus. Tiukin tapa olisi, että matkustaja joutuisi saman tien poistumaan Suomesta, jos hänellä ei ole näyttää koronatestitodistusta.

Tästä juontuu seuraava kysymys: kuinka laajasti ihmisiä voidaan rajoilla tarkastaa, jos kuljetusyhtiöt eivät tätä etukäteen tee?

Esimerkiksi Helsingin satamassa pitäisi olla merkittävästi normaalia enemmän henkilökuntaa, jos jokaisen matkustajan todistuksien oikeellisuus tarkastetaan.

Euroopassa ongelma on ratkaistu niin, että todistuksia valvotaan pistokokein.

Yksi suunnitelmissa oleva tarkastuksia helpottava toimi olisi se, että matkustajien pitäisi ilmoittaa Suomeen, milloin he tulevat ja onko heillä todistusta.

Joka tapauksessa pelkkä ulkomailta saatu todistus tuskin tulee vapauttamaan matkustusta, vaan edelleen myös Suomessa vaadittaisiin uutta testiä ainakin pidempään Suomessa olevilta.

Seuraava kysymys on, mitä tapahtuu Suomen rajalla saapuneelle ihmisille, jolla ei ole vaadittavaa todistusta?

Kenen laskuun hänet käännytetään tai testataan Suomessa? Asetetaanko hänet karanteeniin kunnes testitulos tulee?

Maksaako Suomen valtio vai matkustajat itse karanteenin? Pitääkö jokaisen kohdalla lääkärin saapua paikalle määräämään pakkokaranteenista?

Suomalaiset ja Suomessa vakituisesti asuvat voivat aina vapaasti saapua Suomeen. Heidän paluutaan ei voi estää, vaikka heillä ei olisi todistuksia.

Juridista pohdintaa edelleen aiheuttaa se, voiko Suomi edes kieltää Schengen-alueen kansalaiselta pääsyn maahan, jos kansalaisella ei ole koronatodistusta.

Jos näin ei ole, todistuspakko kohdistuu vain Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden kansalaisiin. Heitä ovat esimerkiksi yhdysvaltalaiset ja britit.

Keskustelu Suomen todistuspakon puutteesta on käynyt kuumana.

Osa oikeustieteilijöistä ja kommentaattoreista on pitänyt etenkin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) nostamia ongelmakohtia liioiteltuina.

Esimerkiksi HS:n artikkelissa 14. maaliskuuta todetaan, ettei perustuslaki oikeustieteilijöiden mukaan estäisi negatiivisen ennakkotestitodistuksen vaatimista.

STM:n johtaja Jari Keinänen puolustautui pitkässä blogissaan sanomalla, että valmistelussa on eri vaihtoehdot otettu laajasti huomioon.

HS:n tietojen mukaan STM:ssä ollaan valmistelussa jo aika pitkällä, mutta edelleenkään ei ole päätetty, mikä valmistelussa olevista malleista aiotaan esittää hallitukselle.

Ministeriössä ollaan edelleen epävarmoja, löytyykö terveysturvallisesti tehokas mutta rajatarkastuksien kannalta maltillinen malli, joka läpäisee myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat