Kokoomuksen Rydman äänestää elpymispakettia vastaan: ”Ei ole solidaarista, että sääntöjä rikotaan miten sattuu” - Politiikka | HS.fi

Kokoomuksen Rydman äänestää elpymispakettia vastaan: ”Ei ole solidaarista, että sääntöjä rikotaan miten sattuu”

Suomella on edessään paitsi Suomen myös koko EU:n kannalta merkittävä päätös, kun eduskunta todennäköisesti ensi viikolla äänestää unionin valtavasta elpymispaketista. Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman aikoo äänestää paketin hyväksymistä vastaan. Hän ei usko vakuutteluja paketin kertaluontoisuudesta.

Kokoomuksen kansanedustajan Wille Rydmanin mielestä tärkeä syy vastustaa elpymispakettia on, että se voi luoda taloudellista moraalikatoa: oletus siitä, että ylikansallinen toimija kuittaa velat, jos niistä ei suoriudu, synnyttää epäterveitä kannusteita.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 16:11

Kun eduskunta äänestää ensi viikolla EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista, kansanedustaja Wille Rydman (kok) äänestää ei. Toisin kuin monet muut oppositiopuolue kokoomuksessa, hän ei vakuuttunut eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskiviikkona antamasta mietinnöstä, johon kirjattiin useita kokoomuksenkin toivomia tiukkoja lausumia.

Mietinnön valmistuttua kokoomus pyörsi päätöksensä äänestää tyhjää elpymispakettiäänestyksessä. Nyt enemmistö ryhmästä aikoo puoltaa pakettia. STT:n mukaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti lauantaina äänestävänsä paketin puolesta. Orpon mukaan asiassa on kyse EU:n vakaudesta ja yhtenäisyydestä.

Kokoomuksen kannalla on merkitystä, sillä hallituksen äänet eivät riitä kahden kolmasosan enemmistöön, joka edellytetään paketin hyväksymiseksi.

Mietinnön lausumissa eduskunta edellyttää hallitukselta muun muassa, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistumista. Tämä miellytti kokoomusta.

”Hirmuisen hyvä”, Rydman kuvailee mietintöä.

”Perusongelma on se, ettei näillä lausumilla ole mitään oikeudellista sitovuutta ja niiden poliittinen velvoittavuuskin on vähäinen. Jos seuraava hallitus päättää niiden yli kävellä – tai tämäkin hallitus –, niin kyllä se onnistuu.”

Rydman vastustaa elpymispakettia, koska hänestä siinä tulkitaan unionin perussopimuksia uudella ja luovalla tavalla siten, että yhteisvastuullisen velan ottaminen on mahdollista.

Onko paketti ensimmäinen askel siihen, että jäsenmaiden vastuu omasta velastaan heikkenee?

”Hyvin mahdollisesti on. Joka tapauksessa se tekee sen aiempaa olennaisesti helpommaksi ihan jo periaatteellisella tasolla”, Rydman sanoo.

Hänen mielestään elpymispaketissa on kyse periaatteellisesti ja oikeudellisesti ongelmallisesta toimintamallista.

”Perussopimuksilla on nimenomaisesti haluttu rajata unionin toimintaa tietyillä tavoin. Esimerkiksi on lähdetty tasapainoisen budjetin periaatteesta ja siitä, että yhteisvastuullista velkaa ei oteta eikä unioni rahoita toimintaansa lainarahalla. Nyt sitten uudella luovalla oikeudellisella tulkinnalla näille artikloille on haluttu kehittää oikeudellinen sisältö, joka poikkeaa dramaattisesti siitä, mitä näillä on aiemmin haluttu sanoa.”

Paketin oikeusperusta on rakennettu sen varaan, että kyseessä on luonnonkatastrofi, johon jäsenvaltiot eivät ole voineet vaikuttaa. Tällaisessa poikkeustilanteessa jäsenvaltioille katsotaan voitavan antaa taloudellista apua. Esimerkiksi neuvoston oikeuspalvelu on arvioinut, että järjestely mahtuu perussopimusten raameihin. Vastaavan velanottopäätöksen tekeminen uudelleen edellyttäisi uutta yksimielistä päätöstä.

Rydman ei usko vakuutteluja paketin kertaluontoisuudesta. Hän muistuttaa, että yhteiselle finanssipolitiikalle ja yhteiselle velanotolle on huomattava kannatus monissa Euroopan maassa.

”Jos kerran periaatteellisesti hyväksytään tällainen oikeudellinen tulkinta, niin seuraavalla kerralla kynnys on jo paljon matalampi.”

Kansanedustaja Wille Rydman (kok) eduskunnassa torstaina.

 ”Ei ole solidaarista, että sääntöjä rikotaan miten sattuu ja omat laskut laitetaan toisten maksettavaksi.”

Elpymispaketin puolustajat perustelevat usein kantaansa laajemmalla ajatuksella eurooppalaisesta yhtenäisyydestä ja solidaarisuudesta. Pienelle Suomelle kuuluminen EU:n kaltaiseen poliittiseen yhteisöön on tuonut vakautta ja turvaa. Solidaarisuuteen kuuluu, että kriisien hetkellä muita tuetaan, mitä Suomikin toivoisi vaikeana aikana.

Rydmanista tämä perustelu ontuu.

”Solidaarisuuden pitäisi perustua yhteisille säännöille. Ei ole solidaarista, että sääntöjä rikotaan miten sattuu ja omat laskut laitetaan toisten maksettavaksi”, hän sanoo.

”Euroopan unioni ja Suomen jäsenyys siinä on meille aivan keskeinen strateginen valinta, kannatan sitä lämpimästi. Juuri siksi sitä pitäisi rakentaa kestävälle pohjalle. Ettemme rakenna hienoa taloa, joka on jatkuvassa sortumisvaarassa.”

Rydmanista tärkeä syy vastustaa elpymispakettia on, että se voi luoda taloudellista moraalikatoa: oletus siitä, että ylikansallinen toimija kuittaa velat, jos niistä ei suoriudu, synnyttää epäterveitä kannusteita.

Mitä vaikutuksia olisi EU:lle ja Suomelle, jos Suomi ei hyväksyisi esitystä?

Rydman uskoo, että EU-maat palaisivat neuvottelupöytään. Sieltä tuskin syntyisi ainakaan nykyistä huonompaa ratkaisua Suomen kannalta, hän arvioi.

”Poliittista epävarmuutta varmasti seuraisi jonkin aikaa ja jonkinnäköinen negatiivinen markkinareaktio. Mutta kyllä ne heinäsirkat ja maanjäristykset, joita tässä on maalailtu, ovat aika paljon dramatisoituja.”

Miksi tarvitaan yhteistä elvytystä, vaikka talous näyttää kääntyvän pandemian hellittäessä kasvuun joka tapauksessa?

”Niin, nähdäkseni ei nimenomaisesti tarvita.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat