Marinin esikunnasta lähti oikeuskansleri Pöystille liikkumisrajoituksista yksi sähköposti, jossa oli tyhjä viestikenttä ja liite lakiluonnoksesta – Valtioneuvoston kanslia salasi - Politiikka | HS.fi

Marinin esikunnasta lähti oikeus­kansleri Pöystille liikkumis­rajoituksista yksi sähkö­posti, jossa oli tyhjä viestikenttä ja liite laki­luonnoksesta – Valtio­neuvoston kanslia salasi

Pääministeri Marin ei ole henkilökohtaisesti lähettänyt mitään viestejä oikeuskansleri Pöystille liikkumisrajoitusten valmistelun aikana.

Pääministeri Sanna Marin ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

8.5. 10:15 | Päivitetty 8.5. 17:43

Valtioneuvoston kanslia päätti salata vain yhden sähköpostiviestin, joka oli lähetetty pääministeri Sanna Marinin (sd) esikunnasta oikeuskansleri Tuomas Pöystille.

STT kertoi aiemmin lauantaina, että valtioneuvoston kanslia salaa Marinin, hänen avustajiensa ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten liikkumisrajoitusten valmisteluun liittyvät sähköpostiviestit, jotka on lähetetty Pöystille.

Pääministerin esikunnasta kerrotaan HS:lle, että Marin ei ole henkilökohtaisesti lähettänyt sähköpostia Pöystille liikkumisrajoitusten valmistelun aikana.

Esikunnasta lähetettiin ainoastaan yksi sähköpostiviesti liikkumisrajoitusten valmistelun aikana. Sähköpostin viestikenttä oli tyhjä ja liitteenä oli lakiluonnoksen versio liikkumisrajoituksista. Lakiluonnos tuotiin muutamaa tuntia myöhemmin hallituksen neuvotteluihin.

STT on nähnyt viestin.

Marin ehti twiitata ennen viestin julkaisemista lauantaina, että kaikki koronatoimiin liittyvät materiaalit pitäisi julkaista.

”Valtioneuvosto on jo viime keväänä linjannut, että kaikki koronatoimiin liittyvät materiaalit tulee julkaista. Näin on syytä toimia yhä. Tietopyyntöihin vastataan virkatyönä ja virkavastuulla.”

Marin kertoo EU-johtajien kokouksen jälkeen pidetyssä tiedostustilaisuudessa Portossa, että tietopyyntöihin ei liity poliittista ohjausta, eikä hän ollut edes itse tietoinen siitä, että kyseisiä tietopyyntöjä oli tehty.

”Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti olisi hyvä luovuttaa kaikki materiaali koronavirustoimiin mahdollisimman avoimesti tiedotusvälineiden käyttöön ja sitä kautta kansalaisten arvioitavaksi”, Marin sanoo.

Pöysti julkaisi aiemmin omat viestinsä, joissa hän esimerkiksi neuvoi valtioneuvoston kansliaa suunniteltujen liikkumisrajoitusten valmistelussa ja jopa viestinnässä.

STT pyysi viestejä, jotta julkisuudessa olisi mahdollista arvioida, osallistuiko hallitusta valvova oikeuskansleri lainvalmisteluun omasta aloitteestaan.

Pyyntö lähetettiin 19. huhtikuuta. Valtioneuvoston kanslia vastasi 3. toukokuuta, ettei viesteistä voida antaa tietoa, koska niihin ei sovelleta julkisuuslakia. Mitään salassapitoperustetta viesteille ei kerrottu vaan niiden todettiin olevan sisäisen työskentelyn asiakirjoja.

Valtioneuvoston kanslialta siis meni kaksi viikkoa aikaa ilmoittaa, että vanhalla luonnoksella varustettu tyhjä sähköpostiviesti ei kuulu julkisuuslain piiriin. Vastauksessa ei myöskään kerrottu, mitä viestejä on tai ei ole Pöystille lähetetty.

Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitävät salauspäätöstä ongelmallisena.

”Ainoastaan teknisluontoinen ja joutava viestittely, jossa kysytään kahville lähtemistä tai jäikö paha mieli, ei kuulu julkisuuslain alaan. Luulisin, että kun valmistellaan liikkumisrajoituksia, joilla puututaan ihmisten oikeuksiin hyvin konkreettisesti, se ei voi olla teknistä pääosin ainakaan sisällöltään”, Mäenpää sanoo STT:lle.

Voutilaisen mukaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että momenttia sisäisestä työskentelystä voidaan soveltaa vain toisarvoisiin asiakirjoihin ja vähämerkityksellisiin asiakirjoihin. Hänen mukaansa Pöystin julkaisemat viestit osoittavat, että kyseessä oli julkisen vallan käyttöä kuvaileva aineisto, jonka perusteella syntyi julkinen keskustelu Pöystin roolista suunniteltujen liikkumisrajoitusten päätöksenteossa.

Kritiikin jälkeen Pöysti ilmoitti, että hän ei aio vastaisuudessa osallistua hallituksen valmisteleviin neuvotteluihin.

”Se kertoo siitä, että yksittäisten sähköpostiviestienkin perusteella viranomainen, ministeri tai avustaja voi joutua harkitsemaan omaa toimintaansa uudelleen”, Voutilainen sanoo.

Mäenpää on aiemmin kritisoinut STT:n haastatteluissa myös muita Marinin johtaman valtioneuvoston kanslian salauspäätöksiä, joissa salataan perusoikeuksien rajoittamista koskevien päätösten valmistelua. Valtioneuvoston kanslia salasi esimerkiksi STT:n pyytämät koronakoordinaatioryhmän asiakirjat vuosi sitten ja suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat tänä keväänä.

Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten sähköpostiviestien salaamista voi verrata aiempiin päätöksiin, joissa valtioneuvoston kanslia on linjannut sähköpostien avoimuudesta.

Marraskuussa Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä. Valtioneuvoston kanslia luovutti medioille molempien viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi. Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.

Mäenpää ei näe tapausten välillä periaatteellista eroa, jonka perusteella toiset viestit luovutettiin ja STT:n pyytämät salataan. Voutilainen sen sijaan muistuttaa Hetemäen olleen viestien aikaan työelämäprofessori, joten käytännössä oli kyse kansalaiskirjeistä, jotka ovat korkeimman hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun mukaisesti julkisuuslain piiriin kuuluvia viranomaisen asiakirjoja.

Oikeuskansleri Pöystin ja ministereiden välisen sähköpostiviestinnän julkisuutta on käsitelty aiemmin myös hallinto-oikeudessa.

Iltalehti kertoi huhtikuussa, että oikeuskanslerinvirasto (OKV) ei antanut Ylelle vuonna 2019 Pöystin sekä silloisten ministerien Juha Sipilän (kesk) ja Anne Bernerin (kesk) viestinvaihtoa. Yle oli pyytänyt saada oikeuskanslerin sähköpostit ja kirjalliset ohjeet, jotka liittyivät Bernerin siirtymiseen ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen.

Iltalehden mukaan oikeuskanslerinvirasto tulkitsi viestien olevan sisäistä työskentelyä. Kyseessä olisi siten ollut sama peruste kuin mitä valtioneuvoston kanslia käyttää nyt Marinin, hänen avustajiensa ja valtioneuvoston kanslian virkamiesten viestien salaamiseen.

Helsingin hallinto-oikeuden mukaan viestit liittyivät kuitenkin liikenne- ja viestintäministerin tehtävässään käyttämään julkiseen valtaan, joten ne ovat julkisia. OKV valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asiasta ei ole vielä lainvoimaista päätöstä.

Mäenpään mukaan hallinto-oikeuden perustelut ovat hyvin laadittuja ja sama tulkinta sopii myös STT:n tietopyyntöön. Voutilaisen mukaan tapauksia voi myös verrata siinä mielessä, että molemmissa tapauksissa on kysytty oikeuskanslerilta mielipidettä.

Valtioneuvoston kanslia vetoaa päätöksessään olla luovuttamatta sähköpostiviestejä STT:lle myös asiakirjojen käsittelystä annettuun määräykseen. Voutilaisen mukaan asiakirjat on määrätty arkistoon siirrettäväksi arkistolainsäädännön mukaisesti, vaikka ne olisivat sisäistä työskentelyä varten laadittuja. Hänen mukaansa silloin niihin sovelletaan julkisuuslakia. Mäenpään mukaan VNK:n päätöksen ongelmana on ajatus, jossa kaikki valtioneuvoston sisäiset asiakirjat jäisivät julkisuuslain ulkopuolelle.

”Julkisen vallan käyttöön liittyy valvontaongelma, jos lähdetään sellaisesta, että voidaan harkinnanvaraisesti antaa tai jättää antamatta asiakirjoja. Se voi johtaa siihen, että annetaan tarkoituksellisesti medialle vain sellaisia asiakirjoja ja viestejä, jotka ovat edullisia virkamiehelle tai poliitikolle”, Voutilainen sanoo.

Oikaisu 8.5. kello 15.50: Otsikossa väitettiin aiemmin virheellisesti, että valtioneuvosto olisi salannut viestin. Viestin salasi kuitenkin valtioneuvoston kanslia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat