Onko elpymispaketti ensimmäinen askel yhteiseen velkaan? Mitä sen hylkääminen tarkoittaisi? Poliitikot, ekonomisti ja liike-elämän vaikuttaja vastaavat - Politiikka | HS.fi

Onko elpymispaketti ensimmäinen askel yhteiseen velkaan? Mitä sen hylkääminen tarkoittaisi? Poliitikot, ekonomisti ja liike-elämän vaikuttaja vastaavat

Eduskunnan on määrä keskiviikkona äänestää EU:n valtavasta elpymispaketista. Päätös on paitsi Suomen myös koko unionin kannalta merkittävä.

Tytti Tuppurainen, Wille Rydman, Antti Herlin ja Guntram Wolff.

8.5. 13:59

Suomella on edessään ensi viikolla paitsi Suomen myös koko EU:n kannalta merkittävä päätös, kun eduskunta todennäköisesti keskiviikkona äänestää unionin valtavasta elpymispaketista. HS kysyi neljältä asiaa eri näkökulmasta tarkastelevalta poliitikolta, tutkijalta ja liike-elämän vaikuttajalta kolme kysymystä paketin tarpeellisuudesta ja siitä, mihin suuntaan se EU:ta veisi.

Kysymyksiin vastasivat Bruegel-ajatuspajaa johtava saksalainen taloustieteilijä Guntram Wolff, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd), pakettia vastaan äänestävä kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman sekä Koneen ja Sanoman suuromistaja Antti Herlin.

Onko EU:n elpymispaketti ensimmäinen askel siihen, että jäsenmaiden vastuu omasta velastaan heikkenee?

Guntram Wolff

Guntram Wolff: ”Ei. Itse asiassa jäsen­valtiot pysyvät täysin vastuullisina omista veloistaan. Elpymis­paketti on kerta­luontoinen instrumentti, jolla tuetaan toipumista suurimmasta talous- ja terveys­kriisistä toisen maailman­sodan jälkeen. Paketin oikeudellinen perusta liittyy luonnonkatastrofeihin, jollainen covid-19 on. Tietysti, jos valtava uusi luonnonkatastrofi tulee, voidaan tehdä taas yksimielisesti uusi päätös käyttää uudestaan samanlaista mekanismia.”

Tytti Tuppurainen: ”Suomen linja on se, että jokainen maa on vastuussa itse omista veloistaan. Valtioneuvosto ei kannata täysin yhteisvastuullisia velkoja kuten eurobondeja. Elpymisvälineessä yksittäisen jäsenmaan vastuut komission ottamasta velasta ovat tarkkarajaisesti määritellyt. Jos jokin jäsenmaa jättäisi velkansa maksamatta, voidaan yksittäiseltä jäsenmaalta periä vain tarkka osuus, korkeintaan kaksinkertainen bruttokansantulo-osuus. Ja EU:ssa vielä mikään maa ei ole jättänyt velkojaan maksamatta.”

”Tässä on kyllä tosi monta lukkoa sille, että vastaava järjestely muuttuisi talon tavaksi.”

Wille Rydman

Wille Rydman: ”Hyvin mahdollisesti on. Joka tapauksessa se tekee sen aiempaa olennaisesti helpommaksi ihan jo peri­aatteellisella tasolla.”

”Perussopimuksilla on nimenomaisesti haluttu rajata unionin toimintaa tietyillä tavoin. Esimerkiksi on lähdetty tasapainoisen budjetin periaatteesta ja siitä, että yhteisvastuullista velkaa ei oteta eikä unioni rahoita toimintaansa lainarahalla. Nyt sitten uudella luovalla oikeudellisella tulkinnalla näille artikloille on haluttu kehittää oikeudellinen sisältö, joka poikkeaa dramaattisesti siitä, mitä näillä on aiemmin haluttu sanoa.”

Antti Herlin: ”En ole sillä tavalla ekspertti, ­että osaisin sanoa, mikä on iso ­askel ja mikä pieni askel. Mutta kun Suomi liittyi Euroopan yhteisöön, ei varmaan kukaan ajatellut, että se olisi kivettynyt monoliitti. Maailma ja yhteiskunnat muuttuvat. Myös Euroopan unioni kehittyy. Sitä, mikä on hyvää kehitystä, voi kukin ­itse miettiä.”

Mitä vaikutuksia olisi EU:lle ja Suomelle, jos Suomi ei hyväksyisi esitystä?

Guntram Wolff: ”Ilman Suomen hyväksyntää elpymispaketti ei voi edetä. Tämä loisi merkittävän luottamuskriisin EU:n sisällä. Olen varma, että se laukaisisi myös paljon erittäin vihaisia reaktioita Suomea kohtaan monissa osissa Eurooppaa.”

Tytti Tuppurainen: ”Meidän etumme on vahva ja yhtenäinen EU. Jos kokonaisuuden kaatumisen myötä EU näyttäytyy heikkona ja toimintakyvyttömänä, sillä on meille merkitystä. Jos kaatuminen aiheuttaisi pahimmillaan finanssikriisin, luonnollisesti se iskisi myös ja erityisesti Suomeen, koska meidän kansantaloutemme on niin riippuvainen maailmanmarkkinoiden kysynnästä.”

Wille Rydman: ”Poliittista epävarmuutta varmasti seuraisi jonkin aikaa ja jonkinnäköinen negatiivinen markkinareaktio. Mutta kyllä ne heinäsirkat ja maanjäristykset, joita tässä on maalailtu, ovat aika paljon dramatisoituja.”

Antti Herlin

Antti Herlin: ”On vaikea kuvitella, että Suomea katsottaisiin hyvällä, jos iso osa Eurooppaa on muuten tässä yhdessä linjassa.”

”Asiaa voi ajatella myös turvallisuuspolitiikan kannalta. Yksi tapa katsoa ihmiskunnan etenemistä maapallolla on todeta, että se on ollut kriisistä kriisiin menemistä. On ollut sotia, kansanvaelluksia, nälänhätiä. Nyt on myös globaali ympäristökriisi iskemässä. Isoissa turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä ei kysytä pienten maiden mielipidettä. Pienten maiden arvo suurvalloille ja blokeille on enemmän välineellinen, ja se tulee vastaan niiden omia etuja ajaessa. Pienellä on siis merkitystä blokin osana.”

”Vanha ajatus siitä, että meidän pitäisi mieluummin olla ­lähellä Euroopan ydintä kuin kaukana siitä, ei tunnu yhtään ­hölmöltä.”

Miksi tarvitaan yhteistä elvytystä, vaikka talous näyttää kääntyvän pandemian hellittäessä kasvuun joka tapauksessa?

Guntram Wolff: ”Elpymisvälineellä saavutetaan kaksi tavoitetta. Ensiksi, päätös sen luomisesta oli todella tärkeä luottamuksen aikaansaamiseksi. Se kasvatti kansalaisten luottamusta siihen, että EU voi yhdessä vastata haasteeseen pahimmassa terveyskriisissä sataan vuoteen. Tämä luottamuksen vaikutus näkyi rahoitusmarkkinoilla, ja valtiot pystyivät saamaan lainaa edullisemmin ja siten toimimaan kriisissä asiaankuuluvasti. Toiseksi avustukset vahvistavat talouden toipumista tulevina vuosina ja edistävät muutosta kohti vihreämpää ja digitaalisempaa taloutta.”

Tytti Tuppurainen

Tytti Tuppurainen: ”Tällä hetkellä olemme vielä kriisissä ja on perusteltua jatkaa kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa. Yhdysvallat tulee massiivisen elvytysohjelman takia olemaan erittäin vahva taloudellinen toimija, eikä EU voi tässä jäädä jälkeen. Myös Kiinassa kasvu on käynnistynyt, ja Kiina elvyttää voimakkaasti. Nyt halutaan kaikin toimin tukea sitä, että yritykset pystyvät jatkamaan toimintaa, pystytään ylläpitämään työllisyyttä ja sitä kautta saamaan uusia investointeja ja uutta taloudellista kasvua.”

”Koronan jälkeen pitää olla strategia sille, miten valtioiden velkatasot saadaan laskuun ja alijäämä vakautettua kestävälle tasolle. Se hetki ei kuitenkaan ole vielä. Jos nyt kiristetään, on vaara, että taantuma pitenee.”

Wille Rydman: ”Niin, nähdäkseni ei nimenomaisesti tarvita.”

Antti Herlin: ”Kuluva vuosi jos menee hyvin, niin hyvä, mutta ei tämä vielä juhlavalta näytä.”

”Täytyy myös muistaa, että esimerkiksi Saksa aikoo laittaa ison osan elvytysrahoista vihreään siirtymään. Pidän koko systeemin kannalta erittäin tärkeänä, että siinä pidetään vauhtia, koska ilmastonmuutos ja ilmastokriisi saattaa olla aidosti eksistentiaalinen kriisi ihmiskunnalle.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat