Eduskunnan on määrä äänestää tänään tiistaina iltapäivällä EU:n elpymispaketin hyväksymisestä. Alun perin äänestyksen oli tarkoitus olla viime keskiviikkona, mutta pakettia vastustavien perussuomalaisten puhemaraton siirsi sitä melkein viikolla.
Kyse on poikkeuksellisen merkittävästä päätöksestä, jonka vaikutukset sekä Suomeen että EU:hun voivat olla laajat.
Kokosimme tähän keskeiset tiedot ja aiemmin julkaisemiamme juttuja asiasta.
Mikä elpymispaketti on?
EU-maat päättivät viime vuonna, että EU:n komissio ottaa markkinoilta 750 miljardia euroa lainaa, jotta koronaepidemian talousvaikutuksia EU-maissa voidaan lievittää. 390 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja loput lainoina.
Elpymispaketin myötä äänestetään myös siitä, hyväksytäänkö EU:n seitsemän vuoden budjettikehykset.
Lue lisää: EU:n ”elvytyspaketti” ei ole elvytyspaketti. Se on jotain ihan muuta.
Miksi se on kiistanalainen?
Paketti on yhtäältä nähty välttämättömäksi, jotta Eurooppa saataisiin nopeasti jaloilleen koronakriisin jäljiltä ja Suomelle tärkeä vienti lähtisi vetämään. Toisaalta sen on syytetty muuttavan EU:n perusperiaatteita ja tulevan Suomelle kalliiksi.
Suomessa elpymispaketin vastustajat ovat varoitelleet, että se venyttää EU:n perussopimusten rajoja tai luo tietä uudelle yhteiselle velalle.
Paketin kannattajat taas ovat pitäneet sitä tärkeänä EU-maiden solidaarisuuden ja Suomen talouden kannalta. Sen kaatamisen on pelätty vaikeuttavan Suomen asemaa EU:ssa. Muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan on olemassa selkeät perustelut sille, että pakettia voidaan kutsua ainutkertaiseksi ja kertaluontoiseksi.
Lue täältä lisää eduskunnan tiistaina käymästä keskustelusta.
Miksi tiistain äänestys on jännittävä?
Elpymispaketti ja tulevien vuosien budjetti eivät toteudu, jos yksikin maa jättää ne hyväksymättä. Suomi voi siis periaatteessa kaataa sen. Tällöin neuvottelut olisi aloitettava nollasta.
Suomen eduskunnassa hyväksyntään vaaditaan kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Syynä normaalia korkeamman enemmistön vaatimiseen on, että perustuslakivaliokunta katsoi kyseessä olevan Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto EU:lle.
Oppositiossa perussuomalaiset, kristilliset ja Liike Nyt aikovat äänestää hyväksymistä vastaan, hallituspuolueet sen puolesta. Kokoomus on antanut kansanedustajilleen vapaat kädet.
HS:n alla olevalla laskurilla voit kokeilla, miten äänet jakautuisivat. Laskuria käyttäessä voi pohtia myös yksittäisten puolueiden voimasuhteita eduskunnassa. Ne menevät nyt näin:
Sdp 40 paikkaa
Perussuomalaiset 38 paikkaa
Kokoomus 38 paikkaa
Keskusta 30 paikkaa (puhemies mukaan laskettuna 31)
Vihreät 20 paikkaa
Vasemmistoliitto 16 paikkaa
Rkp 10 paikkaa
Kristillisdemokraatit 5 paikkaa
Liike Nyt 1 paikka
Ano Turtiainen 1
Mihin elpymisvälineestä saatavat rahat käytetään?
Suomi on saamassa elpymisvälineestä arviolta 2,7 miljardia euroa vuosina 2021–2023. Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia euroa vuosina 2028–2058.
Hallitus julkisti maaliskuussa alustavan suunnitelman siitä, miten 2,1 miljardin osuus avustuksista aiotaan käyttää.
Rahoituksesta puolet laitetaan ”vihreään siirtymään” liittyviin toimiin, mikä tarkoittaa muun muassa päästöjen vähentämistä ja talouden rakennemuutosta ympäristöystävällisemmäksi.
Digitalisaatioon laitetaan rahoista neljännes, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin kolmasosa. Vaikutukset ovat osin päällekkäisiä. Konkreettiset suunnitelmat täsmentyvät myöhemmin.
Alla oleva grafiikka näyttää, miten saadut rahat jakautuvat Suomen alustavassa suunnitelmassa. Juttu jatkuu sen alla.
Lue asiantuntijoiden kommentteja Suomen suunnitelmista: Uudistaako elpymispaketti Suomen taloutta, torjuuko se ilmastonmuutosta? Neljä asiantuntijaa vastaa
Miten muut EU-maat ovat toimineet asiassa?
Suomi on ainoa EU-maa, jossa poliittinen keskustelu on keskittynyt vahvasti elpymispakettipäätöksen oikeudelliseen luonteeseen.
Suomen tilanne on herättänyt kiinnostusta ja huoltakin Euroopan unionin jäsenmaissa. Esimerkiksi viikonlopun huippukokouksessa Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sai vastata monen valtionpäämiehen sekä EU-johtajan kysymyksiin.
Tähän mennessä 19 maata on hyväksynyt niin kutsutun omien varojen päätöksen, joka tarkoittaa käytännössä paketin ratifiointia. Suomen lisäksi päätöstä odotetaan Itävallalta, Virolta, Unkarilta, Irlannilta, Hollannilta, Puolalta ja Romanialta.
Lue Ranskan ja Saksan suunnitelmista: Saksa ja Ranska julkistivat elvytyssuunnitelmansa: Aiottua suurempi panostus ilmaston ja digitalisaation hyväksi
