Oppositiopuolue kokoomukselle HS:n tuorein eli toukokuun kannatusmittaus näyttää pientä nousua ja pääministeripuolue Sdp:lle vastaavasti liki saman suuruista eli vajaan prosenttiyksikön verran laskua kansansuosiossa.
Sdp:n kannatus putosi jo HS:n edellisessä kyselyssä alle 20 prosenttiin ensimmäisen kerran sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruskriisi todella alkoi ravistella Suomea. Tämän vuoden helmikuusta demarien kannatus on kutistunut kaksi prosenttiyksikköä.
Muuten puolueiden suosiolukemat ovat mittauksessa vakaasti ennallaan. Kärkisijaa hallussaan pitävällä oppositiopuolue perussuomalaisilla kannatusprosentti on täsmälleen sama kuin huhtikuussa eli 21,6.
Puolueiden järjestys on niin ikään pysynyt samana. Kakkosena on Sdp 19 prosentilla ja kolmosena kokoomus 17 prosentilla. Nelos- ja viitossijaa pitävät hallituspuolueet keskusta ja vihreät. Keskustan kannatus on nyt 11,1 ja vihreiden tasan kymmenen prosenttia.
Hallituspuolue vasemmistoliitto hivutti suosionsa kahdeksan prosentin paremmalle puolelle, kun enimmäkseen se on pysytellyt kahdeksikon alapuolella.
Rkp:lle äänensä antaisi 4,4, kristillisdemokraateille 3,8, Liike Nytille 2,6 ja muille ryhmille 2,4 prosenttia vastaajista, mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 52,6 prosentin luottamusta, kun kuukausi sitten vastaava luku oli hieman isompi eli 53,3 prosenttia.
HS:n mittauksessa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta, vaikka kuntavaalit lähestyvät.
Alun perin kuntavaalien piti olla jo huhtikuussa, mutta ne siirrettiin koronaviruspandemian takia kesäkuun 13. päivään. Ennakkoon pääsee äänestämään kotimaassa 26. toukokuuta alkaen.
Kuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 4. toukokuuta. Ehdokkaat ja heidän numeronsa vahvistetaan perjantaina 14. toukokuuta.
Kuntavaaleissa kokoomukselle on povattu menestystä lähinnä sen uskollisen äänestäjäkunnan takia. He lähtevät yleensä liikkeelle, vaikka äänestysprosentti jäisi matalaksi, kuten se kuntavaaleissa tahtoo jäädä. Vuoden 2017 vaaleissa äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia.
Jos taas äänestysaktiivisuus nousee, muiden suurten puolueiden mahdollisuuksien voi ajatella paranevan.
Esimerkiksi Ylen kuntavaalimittauksessa kokoomus nousi kärkeen. Sen kannatus oli 20,2 prosenttia, kun perussuomalaiset ja Sdp jäivät siitä varsin tasaisesti parin prosenttiyksikön päähän.
Mikä nyt nostaa kokoomusta myös HS:n eduskuntavaalimittauksessa, vaikka sen valtakunnan politiikka on ollut viime aikoina vähintäänkin horjuvaa esimerkiksi suhtautumisessa EU:n elpymispakettiin?
”Kokoomus on ollut aika paljon julkisuudessa ja sillä on ollut hetkensä, jotka ovat voineet herätellä ja piristää sen kannattajakuntaa. Näin kävi esimerkiksi hallituksen kehysriihen aikana ja myös elpymispaketin käsittelyssä ainakin aluksi”, arvioi Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuvattiin eduskunnan täysistunnossa toukokuussa.
Tutkimusaineisto kerättiin 12.4.–7.5.
Huhtikuun lopulla perustuslakivaliokunta linjasi, että elpymispaketin hyväksyntä vaatii kahden kolmasosan äänten enemmistön. Kokoomuksen eduskuntaryhmä päätti ensin, että sen jäsenet äänestävät tyhjää, mutta toukokuussa päätös pyörrettiin ja annettiin kansanedustajille vapaat kädet.
Nurmela muistuttaa myös, että viime kuntavaaleissa runsaat 5 700 ehdokasta toi kokoomukselle 20,7 prosentin äänisaaliin, ja nyt puolue keräsi ehdokkaita hieman enemmän eli noin 6 000.
”Kolmissa viimeisissä kuntavaaleissa kokoomuksen suhteellinen kannatus on joka kerta ylittänyt sen ehdokkaiden lukumäärän osuuden kaikista ehdokkaista laskettuna”, Nurmela sanoo.
Jos kokoomuksen häilyvä EU-politikointi ei ole nakertanut sen suosiota, ei myöskään keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon määrätietoinen ja jopa uhmakas esiintyminen hallituksen puoliväliriihessä ole kohentanut valtiovarainministeripuolueen kannatusta.
”Vaikuttaa siltä, että kehysriihen yhteydessä koettu hallituskriisi ei ole ainakaan vahvistanut keskustan asemaa. Kannatuksessa ei näy eroja ennen ja jälkeen kriisin”, Nurmela päättelee.
Sen sijaan keskustan piirijohtajat ovat tyytyväisiä keskustan saavutuksiin kehysriihessä, mikä kävi ilmi HS:n kyselystä.
Vaikka keskustalla on nyt eniten ehdokkaita, niitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin 2017.
”Kun ottaa lisäksi huomioon sen, että puolueen kannatus on pysynyt matalana, edellisvaalien menestyksen uusiminen olisi yllätys”, Nurmela arvioi.
Sdp:n suosio on kuntavaaleissa yleensä hieman ylittänyt sen ehdokkaiden osuuden kaikista kuntavaaliehdokkaista. Ero ei ole ollut suuri, mutta silti selvästi havaittavissa.
”Sdp:n viime aikoina heikentynyt kannatus ja myös jääminen ehdokasasettelussa viime kuntavaaleista vihjaa, että vaikka edellisvaalien menestyksen uusiminen on mahdollista, on se näillä näkymin kovan työn takana”, Nurmela arvioi.
”Lähtökohdat perussuomalaisten kuntavaalimenestykselle ovat eittämättä hyvät, ehkä puolueen historian parhaat”, Nurmela sanoo. Ehdokkaita on tuntuvasti enemmän kuin viimeksi ja gallup-suosio on kova.
Nurmela muistuttaa silti, ettei kolmien perättäisten eduskuntavaalien ”jytkyt” ole kuitenkaan realisoituneet yhtä hyvin kuntavaaleissa.
Näin tutkimus tehtiin
■ Tutkimuksen teki Kantar TNS Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
■ Tutkimusaineisto kerättiin 12.4.– 7.5.2021. Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 456 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.
■ Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
■ Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.
■ Tutkimuksessa kysyttiin, mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
