Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta pohtinut työryhmä ehdottaa, että polttoaineveroa korotettaisiin ja vastaavasti ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä sen päästöporrastusta.
Liikenteen verotulot laskevat autokannan sähköistymisen myötä. Lasku on alkanut jo nyt ja kiihtyy lähivuosina.
Työryhmän ehdotus polttoaineveron korotuksesta ja ajoneuvoveron alentamisesta tarkoittaisi, että ajoneuvoveron tuotto vähenisi noin 360 miljoonalla euroa vuoden 2022 tasossa. Polttoaineveroon tehtäisiin verotuotoltaan vastaavan suuruinen korotus, mikä tarkoittaisi noin 10 sentin korotusta bensiinin ja 11 sentin korotusta dieselin veroon.
Ajoneuvovero on vuosittain henkilö-, paketti- ja kuorma-autoilta perittävä vero. Se jakautuu perusveroon ja käyttövoimaveroon, jota peritään kaikilta muilta paitsi bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta. Sen tuotto on noin 1,15 miljardia euroa.
Kun ajoneuvoveroa alennettaisiin, se hyvittäisi keskimäärin polttoaineveron nousun kotitalouksille. Vaikutus kuitenkin riippuisi ajamisen ja polttoainekulutuksen määrästä. Verorasitus kasvaisi nykyisestä sellaisilla kotitalouksilla, jotka ajavat paljon, ja vastaavasti verotus kevenisi vähän ajavilla.
Polttoaineveron korotus on poliittisesti herkkä asia, etenkin näin ennen kuntavaaleja. Työryhmän raportin vastaanottanut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) tekikin tiedotustilaisuudessa selväksi, että tämä hallitus ei enää tällä kaudella korota polttoaineveroa.
Mikään muukaan työryhmän esitys ei Vanhasen mukaan koske tätä vaalikautta, jota on vielä kaksi vuotta jäljellä.
Työryhmä arvioi, että nykyisillä verotasoilla liikenteen verotulot olisivat vuonna 2030 noin 1,7 miljardia euroa pienemmät kuin nyt. Verotulot ovat alkaneet asteittain laskea jo nyt.
Vanhanen piti tulevaisuuden näkymää ”hätkähdyttävänä”.
Se on valtava lovi valtiontalouteen, joten tulevien hallitusten päänsärkynä on täyttää aukko jotenkin. Vanhanen suhteutti summaa tuloveron tuottoon, joka on noin kuusi miljardia euroa vuodessa.
Työryhmän ehdotus tarkoittaisi myös kuorma-autojen ja linja-autojen dieselpolttoaineen veron nostamista noin 11 sentillä. Vuositasolla kuorma- ja linja-autojen verorasitus kasvaisi yhteensä 170 miljoonalla eurolla.
Työryhmän mukaan voidaan harkita vaihtoehtoja, joilla raskaan liikenteen dieselin verorasitus jäisi nykyiselle tasolle.
Tämä olisi mahdollista ottamalla käyttöön kuorma-autoille ja linja-autoille energiaverodirektiivin sallima polttoaineveronpalautus.
Työryhmä ehdottaa, että täyssähköautoilta ei perittäisi autoveroa.
Autovero peritään kertaluonteisesti Suomessa rekisteröitävistä tai käyttöön otettavista henkilö- ja pakettiautoista sekä moottoripyöristä. Sen tuotto on noin 900 miljoonaa euroa.
Sähköautojen autoveron alennus voitaisiin toteuttaa alentamalla asteittain nykyistä autoverokäyrää päästötasoilta 80 grammaa kilometriltä lähtien. Täyssähköautojen verotasoksi tulisi nolla.
Täyssähköautoilla autoveronalennus tarkoittaisi keskihintaiselle autolle runsaan 900 euron autoveron alennusta, joka sitten rahoitettaisiin korottamalla sähköautojen ajoneuvoveron perusveroa vajaalla 60 euron korotuksella.
Työryhmä arvioi, että veromuutos lisäsi sähköautojen myyntimäärää vuoteen 2030 mennessä enintään 2 300 autolla.
Työryhmä ehdottaa poliittista linjausta, jonka mukaan polttoaineverotuksen tasoon tehdään automaattisesti vähintään kuluttajahintojen nousun mukaiset tarkistukset.
Tämä voitaisiin tehdä lainsäädännössä sitomalla verotasoja sovittuun indeksiin.
Näin joka ikisestä korotuksesta ei tarvitsisi riidellä poliittisesti, koska se tapahtuisi automaattisesti.
Vanhanen ilmoitti tiedotustilaisuudessa käynnistävänsä myös selvityksen kilometriverotuksen kokeilusta.
Työryhmäkin sitä selvitti toisena vaihtoehtona verotulojen keräämiseksi liikenteestä.
Työryhmä päätyi siihen, että pelkästään verotulojen keräämisen välineenä tällainen vero olisi kallis. Toisaalta se voisi olla keino hillitä ruuhkia.
Työryhmän käsityksen mukaan kilometriverotukseen liittyy huomattavia epävarmuuksia, joiden takia se olisi varovainen tällaiseen verotustapaan siirtymisessä.
Vanhanen on aiemmin pohtinut, voisiko paikantamiseen perustuva kilometrivero olla eri tasoinen sen mukaan, missä autoilu tapahtuu. Ruuhkaisilla alueilla vero voisi olla kireämpi kuin haja-asutusalueilla.
Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole täysin tyytyväinen työryhmän lopputuloksiin. Se on jättänyt raporttiin täydentävän lausuman, jonka mukaan ehdotus jää ”hyvin vaisuksi” verrattuna odotuksiin ja mahdollisuuksiin, joita liikenteen verotuksen kehittämiseen liittyy.
LVM:n mielestä ilmastotavoitteiden näkökulmasta verouudistuksessa pitäisi ottaa huomioon myös muut vähäpäästöiset autot, kuten ladattavat hybridit ja kaasuautot, joiden hankintoja voisi myös tukea rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa autoveroa keventämällä.
”Koska 2020-luvulla tullaan myymään vielä runsaasti muitakin autoja kuin pelkästään täyssähköautoja, on tärkeää, että myös nämä autot olisivat mahdollisimman vähäpäästöisiä”, ministeriö huomauttaa.
Lisätoimenpiteenä pitäisi LVM:n mukaan katsoa myös, voisiko sähkö- ja kaasuautoilta poistaa käyttövoimavero ainakin määräajaksi.
Kovaa kritiikkiä LVM antaa myös siitä, että työryhmä ehdottaa liikennekaasun verotason nostamista liikennepolttoaineiden tasolle.
Tämä toimi on ”ajoitukseltaan väärä ja tässä vaiheessa kestämätön”. LVM moittii.
Verotus liittyy kiinteästi hallituksen tavoitteeseen puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuoteen 2045 mennessä liikenne olisi tarkoitus muuttaa nollapäästöiseksi.
Hallitus hyväksyi viime viikolla fossiilittoman liikenteen tiekartan, joka sisältää ison joukon päästövähennystoimia. Suurin osa niistä päätetään syksyn budjettiriihessä.