Terveydenhoito, kuntatalous ja vanhukset – tässä ovat kansalaisten mielestä tärkeimmät teemat kuntavaaleissa - Politiikka | HS.fi

Terveydenhoito, kunta­talous ja vanhukset – tässä ovat kansalaisten mielestä tärkeimmät teemat kunta­vaaleissa

Kysely ennakoi äänestysinnon pysyttelevän suurin piirtein viime kuntavaalien tasolla. Perussuomalaisten ja keskustan kannattajien joukossa äänestysinto on pienempää kuin muiden puolueiden riveissä.

Kuntavaalien ulkomainostelineet eduskunnan edustalla Helsingissä olivat tyhjiä vielä 12. toukokuuta.

22.5. 2:00 | Päivitetty 22.5. 7:33

Terveydenhoito sekä kuntatalous ja verotus ovat äänestäjille tärkeimpiä asiakysymyksiä kuntavaaleissa, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista.

Kyselyssä tiedusteltiin, minkä asian tai asioiden perusteella äänestäjä tekee äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa. Kukin vastaaja sai valita viisi vastausta valmiiksi annetuista vaihtoehdoista.

Vastaajista 55 prosenttia nimesi terveydenhoidon keskeiseksi asiakysymykseksi. Kunnan talouden ja verotuksen mainitsi puolestaan 48 prosenttia.

Myös esimerkiksi vanhusten hoiva ja koulutus olivat tärkeitä teemoja monille, kuitenkin selvästi harvemmalle kuin terveydenhoito ja talouskysymykset.

Kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela sanoo, että kyselyä on hyvä lukea nimenomaan viitteenä siitä, kuinka suurelle joukolle tietyt teemat ovat tärkeitä.

”Lista on kuin maastokartta, joka kertoo, missä on isoja mäkiä ja missä pieniä mäkiä. Pitää muistaa, että monet teemoista, jotka saavat kyselyssä pienemmän painoarvon, voivat olla pienemmälle ihmisjoukolle todella tärkeitä”, hän sanoo.

”Vaikkapa koulutuskysymysten tärkeys varmasti kohoaa niiden ihmisten joukossa, joille se on ajankohtainen asia.”

HS:n kuntavaaliuutisoinnissa paneudutaan tulevina päivinä ja viikkoina erityisesti kansalaisten viiden tärkeimmän vaaliteeman joukkoon nimeämiin terveydenhoitoon, kunnan talouteen, vanhusten hoivaan, koulutukseen ja työllisyyteen. Teemme aiheista laajoja artikkeleita, ja kerromme puolueiden kannat.

Myös muita aiheita toki käsitellään HS:n kuntavaaliuutisoinnissa.

Niin naiset kuin miehetkin pitivät kyselyssä terveydenhoitoa sekä kuntien taloutta ja verotusta tärkeimpinä asiakysymyksinä kuntavaaleissa.

Naisille terveydenhoito oli hieman tärkeämpi teema kuin miehille. Miehistä taas suurempi osa kuin naisista piti kunnan taloutta ja verotusta tärkeänä.

Muista asioista miehet nostivat naisia hieman voimakkaammin esiin kunnan elinkeinopolitiikan, tekniset palvelut, liikenteen järjestelyt ja maahanmuuton.

Naisille vanhusten hoiva, muut sosiaalipalvelut sekä lähiluonto olivat kyselyn perusteella päätösten kannalta hiukan useammin tärkeitä kuin miehille.

”Sanotaanko, että jos meillä olisi naisista ja miehistä stereotyyppisiä käsityksiä, niin kyllä tuo vahvistaa, mitkä ne erot ovat”, Nurmela sanoo.

Vastauksissa oli eroa myös puolueittain tarkasteltuna.

Pääministeripuolue Sdp:n kannattajat esimerkiksi mainitsivat terveydenhoidon useammin kuin muiden puolueiden kannattajat.

Oppositiopuolue kokoomuksen kannattajat taas mainitsivat kuntatalouden ja verotuksen sekä elinkeinopolitiikan muita useammin.

Perussuomalaisten kannattajille maahanmuutto oli keskimääräistä useammin tärkeää. Keskustan kannattajat puolestaan pitivät vanhustenhoitoa ja esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia useammin tärkeänä kuin muiden puolueiden kannattajat.

Vihreiden vastauksissa korostuivat muihin verrattuna muun muassa koulutus ja ilmasto. Vasemmistoliiton kannattajat taas painottivat muita enemmän syrjäytymisen ehkäisyä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, valitsevatko äänestäjät ehdokkaansa puolueen vai henkilön perusteella kuntavaaleissa.

Kyselyn perusteella ehdokkaan puolueella näyttäisi olevan kokonaisuudessaan enemmän vaikutusta kuin ehdokkaan henkilöllä.

Runsas kolmannes, 36 prosenttia vastaajista, kertoi, että ehdokkaan puolue vaikuttaa eniten valintaan.

Sekä puolue että henkilö vaikuttavat 33 prosentin mielestä yhtä paljon.

Ehdokkaan henkilö on puolestaan ratkaiseva asia runsaalle viidennekselle eli 22 prosentille.

Puolueittain tarkasteltuna vihreiden kannattajat korostivat muita useammin puoluetta. Ehdokkaan puolue oli keskimääräistä tärkeämpi myös vasemmistoliittolaiselle, kokoomuslaiselle ja perussuomalaiselle kannattajajoukolle.

Keskustan kannattajien joukossa painotettiin muita useammin ehdokkaan henkilöä.

Kuntavaalit järjestetään 13. kesäkuuta. Alun perin vaalipäivä oli huhtikuussa, mutta vaaleja siirrettiin koronapandemian takia.

Vaalien alla on mietitty, missä määrin siirtopäätös heijastuu äänestysaktiivisuuteen.

Nurmelan mukaan kysely antaa viitteitä siitä, ettei äänestysprosenttiin olisi tulossa ainakaan suuria muutoksia edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Tutkimukseen osallistuneista 61 prosenttia kertoi aikovansa käydä äänestämässä varmasti.

Nurmelan mukaan varmasti äänestävien osuus on aiemmin antanut melko hyvin viitteitä siitä, mikä äänestysaktiivisuus tulee olemaan.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia.

Kyselyssä 26 prosenttia piti äänestämistä todennäköisenä. Kuusi prosenttia kertoi, että todennäköisesti päätyy olemaan äänestämättä, kolme prosenttia oli siitä varma. Neljä prosenttia ei osannut sanoa, miten aikoo toimia.

Iäkkäämmät ikäluokat ovat kyselyn perusteella äänestämässä muita varmemmin.

Suurimpien puolueiden kannattajista sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset näyttäisivät olevan muita varmempia äänestäjiä. Molempien puolueiden kannattajista 74 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti.

Perussuomalaisilla ja keskustalaisilla sen sijaan vaikuttaa kyselyn perusteella olevan suurimpia vaikeuksia saada äänestäjänsä liikkeelle.

Perussuomalaisista 60 prosenttia aikoi äänestää varmasti kuntavaaleissa, keskustalaisista näin kertoi tekevänsä 66 prosenttia.

Näin tutkimus tehtiin

■ Kyselyn tutkimusaineisto koottiin 23.–28. huhtikuuta 2021 Gallup Kanava -internetpaneelissa.

■ Haastattelujen kokonaismäärä on 1 044.

■ Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

■ Tutkimustulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

■ Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat