Poliisihallitus: Poliisi käynnistänyt selvityksen ihmiskaupparikosten tutkinnan ongelmista, lopetettuja tutkintoja avattu uudelleen - Politiikka | HS.fi

Poliisihallitus: Poliisi käynnistänyt selvityksen ihmiskaupparikosten tutkinnan ongelmista, lopetettuja tutkintoja avattu uudelleen

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläisen mukaan poliisi aikoo kehittää ihmiskaupparikosten tutkintaa ja uudistaa rikostorjuntaa laajemminkin. HS kertoi äskettäin laajassa selvityksessä, miten heikosti poliisi on tutkinut hyväksikäyttörikoksia.

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen sanoo, että poliisi tulee syksyn aikana kehittämään ihmiskaupparikollisuuden tutkintaa ja uudistamaan rikostorjuntaa laajemminkin.

17.5. 14:56

Poliisihallitus on käynnistänyt selvityksen ihmiskaupan ja sen lähirikosten tutkinnan ongelmista.

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen sanoo, että poliisi aikoo syksyn aikana kehittää ihmiskaupparikollisuuden tutkintaa sekä uudistaa haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaa laajemminkin.

HS kertoi äskettäin laajassa artikkelissa (25.4.) siitä, miten heikosti poliisi on tutkinut tutkii ihmiskauppaa ja sen lähirikoksia. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on aloittanut selvityksen hyväksikäyttörikosten tutkinnoista.

Lue lisää: Äiti ja lapsi työskentelivät aamusta iltaan, ja syödä sai kerran päivässä – HS selvitti, miten poliisi tutkii ihmiskauppaa Suomessa, ja tulokset ovat hälyttäviä

Lue lisää: Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen käynnistää selvityksen poliisin ihmiskauppatutkinnoista: ”Nämä esimerkit ovat masentavia”, hän sanoo HS:n selvityksen tapauksista

Puumalainen kutsui jutun esimerkkejä ”masentaviksi” ja kertoi aikovansa selvittää, onko ihmiskaupan ja sen lähirikosten tutkinnassa rakenteellinen ongelma.

Poliisitarkastaja Kilpeläisen mukaan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on keskustellut aiheesta Puumalaisen kanssa.

”Olemme saaneet luvan käynnistää oman selvitystyömme liittyen toiminnallisen puolen kehittämiseen, eli siihen, mitä voimme oppia HS:n artikkelissa kuvatuista tilanteista”, Kilpeläinen sanoo.

Poliisin oma laillisuusvalvonta avustaa oikeuskanslerinvirastoa sen selvityksessä.

”Olemme välittäneet oikeuskanslerinviraston selvityspyynnön edelleen poliisilaitosten oikeusyksiköille. Mahdollisesti uusia selvityspyyntöjä on vielä tulossa. Tulemme aikanaan arvioimaan tämän laillisuusvalvontaselvityksen tuloksia ja mahdollisia toimenpiteitä.”

HS:n selvitystä varten oli haastateltu yli kymmentä henkilöä, jotka ovat kertoneet poliisille hyväksikäytöstä. Kyse on ollut työvoiman riistosta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pakkoavioliitoista.

Juttua varten käytiin läpi myös lähes sata poliisin päätöstä tapauksissa, joissa on tuotu esille viitteitä ihmiskaupasta tai vastaavasta hyväksikäytöstä. Tapaukset sijoittuvat ympäri Suomea eri poliisilaitoksille.

Selvityksen perusteella tapauksia ei usein oteta tutkintaan lainkaan, tai sitten ne tutkitaan puutteellisesti, minkä jälkeen tutkinta päätetään. Osaa tutkinnoista ei teknisesti päätetä, mutta niiden annetaan seisoa vuosia. Tämän jälkeen näytön hankkiminen voi olla haasteellista, jos ei mahdotonta.

HS:n haastattelemat asiantuntijat pitivät tilanteen syynä muun muassa poliisin puutteellista ymmärrystä ja osaamista, ennakkoluuloja, tutkinnan suhteen tehtäviä arvovalintoja sekä puutteellisia resursseja.

Helsingin Sanomat kertoi äskettäin laajassa selvityksessä, miten heikosti poliisi on tutkinut vakavia hyväksikäyttörikoksia.

Kilpeläisen mukaan poliisiylijohtaja Kolehmainen on nyt keskustellut ihmiskaupan ja sen lähirikosten tutkinnasta kaikkien poliisilaitosten päälliköiden kanssa.

”Tässä yhteydessä kuulimme, että lähes kaikki poliisilaitokset olivat jo aloittaneet omatoimisesti juttujen läpikäynnin ja arvioinnin. Tiedossamme on, että muutama juttu olisi otettu uudelleen tutkintaan.”

Poliisihallitus on myös saanut poliisilaitoksilta alustavia näkemyksiä ihmiskaupparikosten torjunnan tilanteesta ja siitä, mitä pitäisi kehittää.

Saatuaan kokonaiskuvan tilanteesta poliisihallitus tulee arvioimaan millaisiin lisäkehittämistoimiin poliisissa on vielä tarvetta, Kilpeläinen sanoo.

”Monet lehtiartikkelissa esitetyt asiat liittyvät toki ihmiskauppatutkintaa laajemmin esitutkintaa koskeviin kysymyksiin, esimerkiksi rikosilmoitusten kirjaamiseen, asianosaisten kuulemiseen, päätösten perusteluihin, ja niin edelleen.”

Kilpeläinen sanoo, että ihmiskaupan torjuntaan on poliisissa panostettu paljon muun muassa kohdentamalla resursseja, kouluttamalla, muodostamalla poliisin sisäinen asiantuntijaverkosto sekä perustamalla ihmiskauppaan erikoistunut ryhmä.

Helsingin poliisin alaisuudessa toimiva valtakunnallinen ryhmä aloitti toimintansa alkuvuonna. Valtaosa hyväksikäyttörikoksista tutkitaan jatkossakin paikallispoliisissa.

Kilpeläisen mukaan uhrien kohtaamisen tärkeys korostuu hyväksikäyttörikosten kohdalla. Uhrit ovat usein hyvin alisteisessa asemassa tekijään, ja he saattavat pelätä viranomaisille puhumista, hävetä tilannettaan ja kohdata uhkailua tai painostusta.

”Yhtenä haasteena ihmiskaupparikosten tutkinnassa on edelleen se, ettei poliisissa ole välttämättä riittävää osaamista haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohtaamiseen ja kuulusteluun”, Kilpeläinen sanoo.

”Etenkin, jos tutkintaa tekevät henkilöt, joiden työtehtäviin ei normaalisti kuulu rikosten uhrien kanssa toimiminen. Rikosuhridirektiivin edellyttämä suojelutarpeen arviointi sekä uhrin tukipalveluihin ohjaaminen voivat jäädä helposti tekemättä, jos nämä asiat eivät kuulu työtehtäviin normaalisti ja rakenteellisesti.”

Kilpeläisen mukaan ihmiskaupparikosten tunnistaminen ja tutkinta vaatii rikostutkinnan näkökulmasta ”selvästi monenlaista osaamista”.

”Samoin osaamisen kehittäminen ja tulosten näkyminen vie aikaa. Mutta uskon vilpittömästi organisaation tahtotilaan asian kehittämisessä. Esimerkiksi tänä vuonna tehdyt resurssikohdennukset tulevat näkymään tuloksina pienellä viiveellä.”

Kilpeläinen sanoo, että poliisi tulee syksyn aikana kytkemään ihmiskaupparikollisuuden torjunnan kehittämisen osaksi laajempaa rikostorjunnan uudistusta.

”Pyrimme huomioimaan siinä myös muut erityisen haavoittuvassa asemassa olevat uhrit, esimerkiksi lapset ja nuoret, sekä seksuaalirikosten- ja lähisuhdeväkivallan uhrit. Mietimme mihin suuntaan rikostorjuntaa ja poliisiorganisaatiota tulee kehittää paikallistasolla, jotta kykenemme vastaamaan yhteiskunnan odotuksiin.”

Kilpeläisen mukaan tavoite on, että poliisin ensi vuoden tulossopimukseen saataisiin näitä toimia koskevia kirjauksia ja toimenpiteitä.

Sisäministeriön tulossopimukset ohjaavat poliisin toimintaa. Tulossopimuksissa määritellään poliisin toiminnan tavoitteet.

Kilpeläinen toteaa lisäksi, että mahdollisten muutosten toteuttaminen poliisin toiminnassa on myös riippuvaista poliisin resursseista.

Suomessa poliisin resurssit ovat merkittävästi verrokkimaita pienemmät.

Kilpeläinen sanoo saaneensa HS:n jutun jälkeen paljon palautetta erityisesti lyhytkestoisen perustutkinnan parissa työskenteleviltä poliiseilta. He ovat kertoneet suuresta työkuormasta.

”Se väistämättä näkyy myös työn laadussa, pitkien tutkinta-aikojen lisäksi. Haluamme hoitaa kaikki rikostorjunnan sektorit yhtä mallikkaasti, ja lainmukaisesti.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat