Puolueista keskusta oli puoliväliriihen häviäjä, arvioi lähes kolmasosa vastaajista HS:n kyselyssä.
Kantar TNS kysyi HS:n toimeksiannosta kansalaisten käsityksiä eri puolueiden menestyksestä puoliväliriihessä 7.–13. toukokuuta.
Keskusta melkein kaatoi hallituksen yhdeksänpäiväisiksi venyneissä neuvotteluissa valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Riihi saatiin päätökseen vapun alla. Napit vastakkain olivat erityisesti keskusta ja vihreät ilmastopäästöjä aiheuttavasta turpeesta sekä keskusta ja vasemmistopuolueet työllisyystoimista ja menokehyksistä.
Lähes puolet HS-kyselyyn vastanneista arvioi, että hallituskriisi aiheutti keskustalle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Kansalaisten näkemykset poikkeavat keskustan piirijohtajien käsityksistä, joita HS tiedusteli toukokuun alussa. Kaikki piirijohtajat vakuuttivat olevansa tyytyväisiä keskustan saavutuksiin riihessä.
Lue lisää: Näistä hallitus kehysriihessään päätti
Dramaattinen puoliväliriihi ei kuitenkaan ollut kansalle yhtä iso jännitysnäytelmä kuin mediasta olisi saattanut päätellä.
HS:n kyselyyn vastanneista 35 prosenttia arvioi, että mikään puolue ei selvinnyt voittajana neuvotteluista. Sdp:n voittoon uskoi 19 prosenttia, keskustan 10 prosenttia.
Enemmistö vastaajista sanoi olevansa melko huonosti perillä asioista, joista kehysriihessä syntyi kiistaa hallituspuolueiden välillä.
Hallituspuolueitten menestymisen arviointi tuotti vastaajille ongelmia, vaikka he saivatkin ne järjestykseen, kun mittarina oli onnistuminen neuvotteluissa.
Sdp:n onnistumiseen uskovia oli vastaajissa eniten. Kaikkiaan 36 prosenttia uskoi pääministeripuolueen onnistuneen kehysriihineuvotteluissa vähintään melko hyvin.
Vasemmistoliitto ja Rkp onnistuivat hyvin 27 prosentin mielestä.
Vihreiden ja keskustan menestykseen uskovia on vähiten. Vihreiden arvioi onnistuneen vähintään melko hyvin kehysriihineuvotteluissa 21 prosenttia, ja 20 prosenttia uskoo samaa keskustasta.
Eniten tunnustusta puolueet saavat omiltaan. Esimerkiksi 74 prosenttia sosiaalidemokraateista arvioi Sdp:n onnistuneen kehysriihineuvotteluissa. Vasemmistoliittolaisista 70 prosenttia arveli samaa omasta puolueestaan.
Keskustan kannattajienkin valtaenemmistö eli 62 prosenttia antoi tunnustusta omalle puolueelleen. Vain keskustalaiset itse kokevat puolueen hyötyneen riihessä syntyneestä hallituskriisistä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) herätti hallituspuolueiden kärkipoliitikoista eniten myönteisiä ajatuksia kehysriihineuvotteluiden yhteydessä. Vastaajista 42 prosenttia kertoi Marinin herättäneen vähintään melko myönteisiä ajatuksia, mutta toisaalta 35 prosenttia kertoi hänestä syntyneen kielteinen kuva.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolla (kesk) vastaavat luvut olivat 20 ja 52 prosenttia, eli hänestä kuva oli kielteisin.
Pääministerin uskotaan saaneen parhaiten myös tavoitteitaan läpi kehysriihineuvotteluissa: 42 prosenttia oli sitä mieltä, että hän sai läpi tavoitteitaan hyvin läpi. Samaa ajatteli 27 prosenttia oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonista (r) ja opetusministeri Jussi Saramosta (vas). Saarikko sai tavoitteensa hyvin läpi 25 prosentin mielestä ja sisäministeri Maria Ohisalo 24 prosentin mielestä.
Suomalaisten enemmistön mielestä riihen synnyttämässä hallituskriisissä ei ollut todellista riskiä hallituksen kaatumiselle.
Riskiä ei ollut lainkaan 16 prosentin mielestä, ja 38 prosentin mielestä se ei ollut kovin todellinen.
Kuusi prosenttia piti riskiä täysin ja 23 prosenttia melko todellisena. Näin 29 prosentin voi sanoa ajatelleen, että mahdollisuus hallituksen kaatumiselle oli olemassa.
Keskustan kannattajista 45 prosenttia arveli, että puolue olisi lähdöllään voinut kaataa hallituksen. Toisaalta 40 prosenttia puolueen kannattajista uskoo, ettei sellaista riskiä todellisuudessa oikeastaan ollut. Sdp:n kannattajista 60 prosenttia ei pitänyt riskiä hallituksen kaatumisesta todellisena.
Enemmistö vastaajista uskoo, että hallitus pysyy vallassa koko toimikautensa vaalikauden loppuun asti. Perussuomalaisten kannattajissa on eniten niitä, jotka uumoilevat hallituksen vielä kaatuvan.
Oikaisu 18.5. kello 9.25: Kirjoituksen aiemmassa versiossa mainittiin käsittelyvirheen takia virheellisesti, että hallituskriisi olisi aiheuttanut keskustalle enemmän hyötyä kuin haittaa. Asia on päin vastoin: kyselyn mukaan hallituskriisi on aiheuttanut keskustalle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Näin tutkimus tehtiin
■ Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.
■ Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa 7.–13.5.2021.
■ Haastattelujen kokonaismäärä on 1 007. Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
■ Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 3,1 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.
