Kesäkuun 13. päivän vaaleissa valitut uudet kuntavaltuutetut pääsevät todistamaan lähietäisyydeltä kuntien historian suurimpiin kuuluvaa mullistusta.
Koska sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus näyttää etenevän eduskunnassa kohti voimaantuloa, kunnilta poistuu tulevalla valtuustokaudella niiden tällä hetkellä suurin tehtävä.
Vuoden 2023 alusta kunnat eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vaan nämä palvelut siirtyvät perustettaville 21 hyvinvointialueelle. Mukana menee myös palo- ja pelastustoimi. Vain Helsinki on poikkeus kuntajoukossa, sillä se saa jatkaa edelleen soten ja pelastustoimen järjestäjänä.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan uusien valtuutettujen kannattaa miettiä tarkasti, mikä sen jälkeen on kunnan tehtävä ja mistä sen elinvoima tulee.
Kuntaministeri Sirpa Paatero.
”Uusille valtuutetuille tulee aikamoinen työmaa. Tämä tulee värittämään tulevaa valtuustokautta paljon”, sanoo Espoon hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjänen.
Muutosta soten järjestämiseen on yritetty tehdä vuosia, mutta nyt ratkaisu on lähempänä kuin koskaan. Mitä tämä tarkoittaa kunnissa?
Tehtävät
Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on ollut paitsi kuntien suurin myös kallein tehtävä. Pelastustoimi mukaan luettuna soteen menee nyt yli puolet kuntien kustannuksista, noin 19 miljardia euroa.
Kun sote lähtee, kuntien lakisääteisiksi tehtäviksi jäävät varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus. Niihin kunnat käyttävät nyt noin 14,5 miljardia euroa.
Sen lisäksi kunnille jää niin sanottu yleinen toimiala ja tekninen toimi. Kunnilla on myös tehtäviä, joita ne hoitavat vapaaehtoisesti.
Tulossa voi olla uuttakin tekemistä. Hallitus päätti kehysriihessä valmistella työllisyyspalveluiden siirtämistä te-toimistoilta kuntien vastuulle.
”Kunnille vapautuu mahdollisuutta keskittyä elinvoima-, työllisyys- ja koulutustehtäviin”, sanoo Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki.
Useat kunnat ovat jo nyt siirtäneet sotensa yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän järjestettäväksi, joten soten siirto hyvinvointialueelle ei enää ole niiden näkökulmasta jättiremontti. Päätösvalta on jo siirtynyt vähän kauemmaksi, vaikka rahat ovat edelleen kulkeneet kunnan kautta.
Sirpa Paateron mukaan monen kunnan ongelmana on ollut, että sote-kustannukset ovat nousseet ennakoitua nopeammin.
”Tämä tuo talouteen helpotuksen. Monessa kunnassa on ollut ongelmia saada henkilökuntaa, ja nyt järjestäjän ollessa isompi tämä voi myös helpottua”, hän sanoo.
Talous
Kun tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille, mukana menevät myös niitä vastaavat tulot. Kuntien rahoitus muuttuu tulevalla valtuustokaudella olennaisesti.
Jatkossa valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että niiltä siirretään tuloja valtiolle alentamalla kuntaveroa sekä pienentämällä valtionosuuksia ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta.
Valtion verotus kiristyy, ja tämänhetkisen aikataulun mukaan kaikissa kunnissa valtuuston pitää määrätä vuoden 2023 kuntaveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä noin 13 prosenttiyksiköllä.
Esimerkiksi Espoossa kuntaveroprosentti on muutoksen jälkeen noin viisi prosenttia.
Tällä ei pysty rahoittamaan kaikkea Espoon toimintaa, joten kaupunki saa vastaisuudessa nykyistä enemmän rahoitusta valtiolta eli valtionosuuksia. Osasta kuntia tulee aiempaa riippuvaisempia valtion budjetista, mikä on etenkin rikkaissa etelän kunnissa henkisesti kova paikka.
Espoon hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjänen.
”Meillä valtionosuuksien osuus rahoituksesta on ollut lähellä nollaa, nyt se nousee lähes 40 prosenttiin. Nykyisin koko kunnan rahoitusnäkymä ja investointien suunnittelu on kiinni omista toimista. Jatkossa joudumme miettimään, millaisen päätöksen valtio tekee valtionosuuksista. Se ei ole enää omassa taskussa, se on toisten politiikkaa”, Markus Syrjänen sanoo.
Kuntaveron kertarysäyksen jälkeen kunnat saavat jälleen nostaa kuntaveroa vapaasti vuoden 2023 jälkeen. Kiinteistöveron merkitys rahoituksessa kasvaa.
Kun sote lähtee kunnilta, siitä hyötyvät eniten ne kunnat, joiden sote-kustannukset ovat olleet keskimääräistä korkeampia. Niiltä lähtee enemmän kustannuksia kuin tuloja.
Jos taas kunnan sote-kustannukset ovat olleet matalat, siltä lähtee enemmän rahoitusta kuin kuluja. Tästä voi tulla painetta nostaa kuntaveroa.
Rahoitukseen tulee mekanismeja, jotka tasoittavat muutosta.
”Lisäksi valtionosuuskriteereihin on otettu mukaan asukasmäärän kasvu. Tätä ei ole koskaan aikaisemmin ollut”, kuntaministeri Sirpa Paatero sanoo.
Työntekijät
Kuntien ja kuntayhtymien soten ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta alueille siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.
Tämä tarkoittaa, että noin 173 000 työntekijän työnantaja vaihtuu.
Omaisuus
Hyvinvointialueet vuokraavat kuntien omistamat soten ja pelastustoimen käytössä olevat tilat vähintään vuoden 2025 loppuun saakka.
Sen jälkeinen aika on vielä kysymysmerkki. On hyvin todennäköistä, että alueet eivät tarvitse enää kolmen vuoden jälkeen kaikkia tiloja – osa niistä sijaitsee alueilla, joissa väestömäärä vähenee vinhaa vauhtia.
”Riskinä on se, että meille voi jäädä kiinteistöjä käsiin. Meillä on esimerkiksi vanhusten asumispalvelukiinteistöjä, terveyskeskus, sosiaalipalveluiden käytössä olevia tiloja”, Liisa Heinämäki Alavudelta sanoo.
Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki.
Valtio korvaa kunnille omaisuusjärjestelyistä syntyviä kuluja. Perustuslakivaliokunta vaati tuoreessa lausunnossaan, että korvausten pitää perustua muihinkin kriteereihin kuin veronkorotustarpeeseen.
Linkit alueeseen
Kunnan sote-palvelut ja sote-kustannukset lähtevät, mutta sotea käyttävät asukkaat jäävät edelleen kuntaan.
Kuntien vastuulla säilyy se, että asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä pidetään huolta ennaltaehkäisevästi. Tässä alueiden ja kuntien pitää pystyä yhteistyöhön.
Jos aikataulu pitää, Suomessa järjestetään aluevaalit alkuvuodesta 2022.
Joka kunnasta ei välttämättä pääse ehdokkaita läpi aluevaltuustoihin puolustamaan paikallisia palveluita. Paatero pitää tätä riskiä pienenä.
”Tällä aluejaolla hyvinvointialueet eivät ole kovin suuria, joten varmaan eri nurkkien edustajat ovat hyvin edustettuina myös tulevissa aluevaltuustoissa.”