Kuntaveron korotuksia, palvelujen ulkoistamista vai leikkauksia? Näin puolueet jakautuvat talous­kysymyksissä - Politiikka | HS.fi

Kuntaveron korotuksia, palvelujen ulkoistamista vai leikkauksia? Näin puolueet jakautuvat talous­kysymyksissä

HS kysyi vaalikoneessaan kuntavaali­ehdokkaiden mielipiteitä siitä, miten kuntien taloutta tulisi hoitaa. Neljässä talous­kysymyksessä ääripäitä pitävät vasemmisto­liitto ja kokoomus.

Suomen kunnissa on hyvin erilaisia taloustilanteita, joihin myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuessaan vaikuttaa.

10.6. 2:00 | Päivitetty 10.6. 9:23

Kuntavaaleissa valitaan pian valtuustot, joiden yksi keskeisimmistä tehtävistä koskee sitä, miten kunnan tuloja ja menoja ohjaillaan.

Monessa kunnassa talous aiheuttaa huolta, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa niiden talouteen eri tavoin.

HS kysyi vaalikoneessaan ehdokkaiden mielipiteitä siitä, miten kuntien taloutta tulisi hoitaa.

Suhde talouteen jakaa eduskunta­puolueita varsin selkeästi perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla.

Kysymyksistä neljä käsitteli kuntataloutta kokonaisuutena. Näistä kaikissa ääripäissä ovat eduskunta­puolueista vasemmistoliitto ja kokoomus.

Suurimmat erot puolueiden välille repi kysymys julkisten palveluiden ulkoistamisen lisäämisestä.

Perussuomalaisten ehdokkaat ovat monissa talous­kysymyksissä lähellä kokoomusta, mutta julkisten palveluiden ulkoistamiseen he suhtautuvat kielteisemmin.

Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi keskellä sijaitsevan en osaa sanoa -vaihtoehdon.

”Yksityiset tuottajat ovat tärkeä kumppani, mutta samalla on ymmärrettävä, että yrityksen ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, ei ajatella yhteiskunnan kokonaisetua. Kun palveluja ostetaan yksityisiltä, tulee suosia pieniä ja kotimaisessa omistuksessa olevia yrityksiä, jotka maksavat veronsa Suomeen,” Halla-aho kirjoitti vaalikoneessa.

Eniten samaa mieltä puolueet vaikuttavat olevan siitä, että kuntien veroprosenttien olisi pysyttävä ennallaan, vaikka olisi paineita menojen kasvattamiseksi. Veroprosenttien nostamisen kannalle sijoittuvat vain vasemmistoliitto ja vihreät.

”Itse pidän kuntaveron korotusta parempana vaihtoehtona kuin ihmisten peruspalveluista leikkaamista, mutta ensisijaisena vaihtoehtona on tietenkin aina tarkastella, onko rahanmenoa priorisoitavissa eri tavalla kunnan sisällä”, kirjoitti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

”Turussa vasemmistoliitto on esimerkiksi vastustanut kaupungin mukaan lähtöä kymmenillä miljoonilla elämyskeskus­hankkeeseen.”

Kokoomuksen ehdokkaat ovat puolueista eniten veroprosenttien ennallaan säilyttämisen kannalla. Lähellä sitä ovat perussuomalaiset ja Liike Nyt.

Ehdokkaat vastasivat vaalikoneeseen varsin johdon­mukaisesti, sillä kaikkien puolueiden järjestys on täysin käänteinen toisessa verokysymyksessä.

Ehdokkaille esitettiin väite, jonka mukaan veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto tilanteessa, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaali­etuuksia tai korottaa veroja.

Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastasi olevansa väitteen kanssa melko eri mieltä.

”Kokoomus ei halua sen paremmin korottaa veroja kuin leikata palveluista ja etuuksista. Vastausvaihto­ehdoista puuttuu tärkein: työllisyyttä ja kasvua lisäävät uudistukset. Jos emme saa lisää työtä ja asukkaita Turkuun, voimme joutua harkitsemaan säästöjä.”

Puolueiden mielipiteet jakautuivat vähemmän, kun ehdokkailta kysyttiin palveluiden ja sosiaalietuuksien raskaudesta julkiselle taloudelle.

Suurin osa eduskunta­puolueista sijoittuu vastauksissaan melko lähelle keskikohtaa.

Ainoastaan vasemmistoliiton ehdokkaat vastasivat olevansa vahvasti eri mieltä siitä, että nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Lue lisää: Kuntien taloudessa myllertää lähivuosina: Katso laskurista, miten verotulot ja valtion rahoitus muuttuvat kunnassasi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat