Kokoomus johtaa kuntavaali­mittauksessa, kakkos­sijasta taistelevat Sdp ja perus­suomalaiset - Politiikka | HS.fi

Kokoomus johtaa kuntavaali­mittauksessa, kakkos­sijasta taistelevat Sdp ja perus­suomalaiset

Helsingin Sanomien kuntavaaligallupin mukaan perussuomalaiset ovat kohentamassa menestystään tuntuvasti vuoden 2017 kuntavaaleista.

Kokoomus on HS-gallupin mukaan vaalitaistelun loppusuoralla melko selvässä johtoasemassa. Kannoilla ovat perussuomalaiset ja Sdp. Kuvassa vasemmalta perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

9.6. 2:00 | Päivitetty 9.6. 6:53

Sunnuntaina ratkeaa, saako kokoomus kannatusmittausten sille povaaman ykköstilan kuntavaaleissa vai yltääkö toisen oppositiopuolueen perussuomalaisten valtakunnallinen noste jopa kärkeen.

Kokoomus on vaalitaistelun loppusuoralla melko selvässä johtoasemassa. HS:n kannatuskyselyn aineistoa kerättäessä touko–kesäkuussa puolueen kannatus oli 19,6 prosenttia. Perussuomalaisten kannatus oli tasan 18 ja Sdp:n käytännössä sama eli 17,9 prosenttia.

Perussuomalaisille kyseessä olisi liki kymmenen prosenttiyksikön loikka verrattuna viime kuntavaaleihin, kun taas Sdp:lle galluplukema merkitsisi pientä laskua.

Keskustan 12,7 prosentin lukema kertoisi liki viiden prosenttiyksikön tappiosta, ja myös vihreitten 11,1 prosenttia tarkoittaa kannatuksen laskua.

Kyselyn aikaan noin kolmasosa ei vielä osannut tai halunnut sanoa, mitä puoluetta äänestäisi kuntavaaleissa tai sanoi, ettei kävisi äänestämässä.

Niistä, jotka haastatteluhetkellä eivät vielä olleet äänestäneet, jopa 30 prosenttia kertoi voivansa vielä vaihtaa puoluetta ja yli kymmenen prosenttia jättää kokonaan äänestämättä.

Vihreitten kannattajista melko suuri osa eli lähes puolet olisi vielä tässä vaiheessa voinut vaihtaa puoluetta. Sen sijaan perussuomalaisista vain viidenneksellä oli samoja ajatuksia.

Perussuomalaisista liki viidennes kertoi, että voisi jättää äänestämättä. Osuus on isompi kuin muiden suurten puolueiden kannattajilla.

Keskustalaiset eroavat tässä asiassa muiden suurten puolueiden kannattajista: suurempi osa heistä ei tekisi kumpaakaan eli jättäisi äänestämättä tai vaihtaisi puoluetta.

Koko vastaajajoukosta lähes 70 prosenttia oli haastatteluhetkellä joko äänestänyt tai aikoi varmasti äänestää kuntavaaleissa.

Vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajilla on vankemmat äänestysaikeet kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajilla. Vasemmistoliittolaisista 85 ja kokoomuslaisista 79 prosenttia oli joko jo käynyt äänestämässä tai piti äänestämistä selviönä.

HS:n kuntavaalimittauksessa vertailtiin tuoreita äänestysaikeita myös käyttäytymiseen kevään 2019 eduskuntavaaleissa, jossa perussuomalaiset menestyivät ennakoitua paremmin.

Vastauksista käy ilmi, että 19 prosenttia perussuomalaisia kevään 2019 eduskuntavaaleista äänestäneistä ei tällä hetkellä halua tai pysty ilmaisemaan kantaansa tai aikoo jopa jättää äänestämättä.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneistä perussuomalaisista peräti 43 prosenttia lukeutui tähän joukkoon, kun asiasta kysyttiin pari viikkoa ennen vuoden 2017 kuntavaaleja.

Vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajilla on vankemmat äänestysaikeet kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajilla.

Vuoden 2015 eduskuntavaalimenestyksen jälkeen perussuomalaiset saavuttikin vain vajaan yhdeksän prosentin kannatuksen vuoden 2017 kuntavaaleissa.

”Tilanne vaikuttaa nyt tässä suhteessa heidän kannaltaan selvästi myönteisemmältä”, arvioi Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Ainakin osaselitys on Nurmelan mukaan perussuomalaisten suuri ehdokasmäärä, lähes 6  000, kun edellisissä kuntavaaleissa heitä oli alle 4 000.

”Jatkuvuutta eduskunta- ja kuntavaalikannatuksen välillä näyttäisi olevan aivan toisella tavalla kuin neljä vuotta sitten, ja mahdollisuudet korkean yleiskannatuksen muuntamiseen kuntavaalimenestykseksi ovat olemassa”, Nurmela uskoo.

HS:n toukokuisessa eduskuntavaalimittauksessa perussuomalaisten suosio oli 21,6 prosenttia.

Nurmela huomauttaa kuitenkin, että osa perussuomalaisten kannatuksesta tulee sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät osanneet tai halunneet kertoa, miten äänestivät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tai sanoivat suoraan, että jättivät silloin äänestämättä.

”Jälkimmäiset muodostavat jopa noin puolet tästä perussuomalaisten kokonaan uudesta kannattajajoukosta, ja se on selvästi suurempi osa kuin millään muulla suurella puolueella”, Nurmela sanoo.

Tämän joukon saaminen liikkeelle on Nurmelan mukaan erittäin tärkeää, jotta puolue pystyy realisoimaan siihen kohdistuvan myönteisen ajattelun ääniksi.

Pelkkä suuri ehdokasmäärä ei välttämättä auta, jos sopivaa ehdokasta ei kotikunnasta löydy.

Eniten ehdokkaita, lähes 7 000, on keskustalla, jonka kanssa perussuomalaiset taistelevat äänistä etenkin maaseutukunnissa.

”Kun tiedetään, että vaalimenestyksellä ja ehdokkaiden kokonaislukumäärällä on ollut yhteys, voi miettiä sitäkin, onko keskustalla vielä mahdollisuus yllättää”, Nurmela pohtii, vaikka hallituspuolueen kannatuslukemat matelevat nyt alhaalla.

Kantar TNS:n tekemien tutkimusten mukaan kaksi viidestä tekee puoluevalintansa vasta äänestyspäivänä tai muutama päivä sitä ennen. Useampi kuin joka toinen jättää ehdokasvalintansa samaan ajankohtaan.

”Keskustan ja perussuomalaisten välillä kaikki ratkeaa viimeisellä viikolla”, Nurmela sanoo.

Pääministeri Sanna Marinin johdolla Sdp on säilyttänyt eduskuntavaalikannatuksensa mittauksissa suhteellisen hyvänä, vaikka välillä kolhujakin on tullut esimerkiksi koronakriisin hoidossa.

Nurmelan mukaan myös Sdp:lle on erittäin tärkeätä saada omat joukkonsa liikkeelle, ja lisäksi uutta kannatusta pitäisi saada muutettua ääniksi mahdollisimman paljon.

”Kun ehdokkaitakin Sdp:llä on nyt viime kuntavaaleja vähemmän, viimekertaisen menestyksen uusiminen vaikuttaa vaikealta vaikkei tietenkään ole mikään mahdottomuus”, Nurmela ennustaa.

Tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta muistuttaa, pääministeripuolueelle on tullut takkiin kuntavaaleissa joka kerta vuodesta 1984 lähtien, eli valtakunnan politiikka heijastuu myös kuntavaaleihin.

Keskustan ja perussuomalaisten välillä kaikki ratkeaa viimeisellä viikolla.

Kokoomuksen valtakunnallinen oppositiopolitiikka ei ole nostanut sen eduskuntavaalikannatusta mittauksissa, mutta Westisen mukaan puolue on yleensä ”takuuvarma suorittaja” kuntavaaleissa.

Kokoomuksen kannattajien sanotaankin olevan uskollisia äänestäjiä, jotka jaksavat tukea omaa puoluettaan vaaleista toiseen.

”Vaikuttaa siltä, että kokoomuslaiset olisivat nytkin lähdössä äänestämään. Keskimääräistä suurempi osa puolueen kannattajista kertoi aikovansa varmasti äänestää, ja ehdokkaitakin on nyt jonkin verran enemmän kuin viimeksi”, Nurmela sanoo.

”Jos puolue saa liikkeelle osapuilleen samankokoisen joukon kuin kaksi vuotta sitten eduskuntavaaleissa, kannatusarviossa esitetty lukema voi toteutua olettaen, että äänestysaktiivisuus vaaleissa on suurin piirtein samaa tasoa kuin edellisissä kuntavaaleissa”, Nurmela sanoo.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 58,8.

Tutkija Westinen muistuttaa, että äänestysaktiivisuus nousi viime kuntavaaleissa erityisesti suurimmissa, vähintään 180 000 asukkaan kaupungeissa. Näitä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu, joissa annettiin vuonna 2017 yhteensä lähes 90 000 ääntä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Lisäksi suurissa kaupungeissa on usein ehdolla valtakunnallisesti tunnettuja ehdokkaita, joita on helpompi äänestää, Westinen sanoo.

Etenkin vihreiden, kokoomuksen ja vasemmistoliiton kannatus nojaa vahvasti suuriin kaupunkeihin, kun taas keskusta edustaa toista ääripäätä ja kerää kannatuksensa pienistä kunnista. Sdp:n ja perussuomalaisten vahvin ryhmä ovat keskisuuret kaupungit, käy ilmi Westisen tutkimuksesta..

Suurista kasvukeskuksista esimerkiksi Tampereella kokoomus yltäisi Aamulehden toukokuisen gallupin perusteella nyt voittoon ja jättäisi Marinin johtaman Sdp:n kakkoseksi.

Samaisen gallupin mukaan perussuomalaiset olisivat lähes kolminkertaistamassa äänimääränsä Tampereella verrattuna vuoteen 2017. Sillä irtoaisi neljäs sija heti vihreitten jälkeen.

Oulussa perussuomalaiset pyrkii kaksinkertaistamaan ääniosuutensa. Suurimpana puolueena Oulussa yrittää sinnitellä keskusta, jonka myös kokoomus on haastamassa.

Turussa kokoomuksen asema on vahva, ja suurimman puolueen ja samalla pormestarin paikasta kisaa sen kanssa vihreät.

Näin tutkimus tehtiin

  • Kantar TNS teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jolla selvitettiin puolueiden valtakunnallista kuntavaalikannatusta.

  • Aineisto kerättiin 25.5.–4.6. Sitä varten haastateltiin 2 002 henkilöä.

  • Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

  • Virhemarginaali on 2,2 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat