Jos kunta­vaalit olisi pidetty huhtikuussa, lähtö­asetelma olisi näyttänyt erilaiselta – Neljä grafiikkaa näyttää, mikä on nyt toisin - Politiikka | HS.fi

Jos kunta­vaalit olisi pidetty huhtikuussa, lähtö­asetelma olisi näyttänyt erilaiselta – Neljä grafiikkaa näyttää, mikä on nyt toisin

Eniten kannatustaan siirron jälkeen kasvatti kokoomus. Kokonaisehdokasmäärään nähden prosentuaalisesti eniten uusia ehdokkaita saivat hankittua perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

Ohikulkijat tutkivat vaalimainoksia Helsingissä kesäkuun alussa.

11.6. 10:27 | Päivitetty 12.6. 19:07

Jos kuntavaalit olisi pidetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 18. huhtikuuta, olisi lähtöasetelma vaalien alla näyttänyt monella tavalla erilaiselta kuin tällä hetkellä.

Vajaassa kahdessa kuukaudessa eduskuntapuolueiden kannatukset ovat kannatusmittausten mukaan hieman muuttuneet. Koronavirustartunnat, joiden vuoksi kuntavaaleja alunperin siirrettiin, ovat vähentyneet huomattavasti.

Myös ehdokashankinnan kannalta siirto oli hyvä uutinen monelle puolueelle: lisäaika toi usealle puolueelle satoja uusia ehdokkaita hankkimaan lisää ääniä.

Erityisesti kokoomus onnistui kevään mittaan sekä kartuttamaan suosiotaan Ylen kuntavaalimittauksissa että hankkimaan lähes 400 uutta kuntavaaliehdokasta.

Kokoomuksen kanssa suosiota kasvatti eniten Liike Nyt, joista kummankin kannatus nousi Ylen 1. huhtikuuta ja 10. kesäkuuta julkaistujen kuntavaalikannatusmittausten välillä 0,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomuksen ja Liike Nytin lisäksi myös vasemmistoliitto, keskusta ja Rkp onnistuivat eduskuntapuolueista kartuttamaan kannatustaan Ylen kannatuskyselyiden mukaan. Vasemmistoliitolla nousua oli 0,7, keskustalla ja Rkp:llä puolestaan 0,5 prosenttiyksikköä.

Yle on mitannut nimenomaan kuntavaalikannatusta keväästä asti.

Eduskuntapuolueista eniten kannatustaan menetti vihreät, joilla pudotusta kevään aikana tuli 1,2 prosenttiyksikköä. Vihreiden lisäksi kannatustaan menettivät perussuomalaiset ja Sdp yhden prosenttiyksikön verran sekä kristillisdemokraatit 0,4 prosenttiyksikköä.

Jokaisen puolueen kannatusmuutokset mahtuvat kuitenkin Ylen kuntavaalimittausten virhemarginaaleihin, jotka ovat kahden prosenttiyksikön luokkaa. Saatavilla olevista kannatusmittauksista 1. huhtikuuta julkaistu on lähimpänä huhtikuun 18. päivälle suunniteltua alkuperäistä vaalipäivää.

Kuntavaaliehdokkaiden hankinnassa lisäaika hyödytti erityisesti perussuomalaisia, joka onnistui lisäämään ehdokasmääräänsä 453 ehdokkaalla 9.3. tehtyyn ehdokasmääräarvioon nähden. Perussuomalaisten jälkeen lisäaika hyödytti eniten kokoomusta ja Sdp:tä, jotka löysivät 369 ja 380 uutta ehdokasta.

Keskusta löysi uusia ehdokkaita lisäajalla 330, vasemmistoliitto 210, kristillisdemokraatit 145, vihreät 127 ja rkp 70.

Myös prosentuaalisesti ehdokkaiden kokonaismäärään nähden uusia ehdokkaita saivat perussuomalaiset. Perussuomalaisten ehdokkaista lisäajalla löydettyjä on 7,6 prosenttia. Melkein yhtä hyvään tulokseen yltää kristillisdemokraatit, jolla prosentuaalisesti uusia ehdokkaita on 7,5 prosenttia kokonaisehdokasmäärästä.

Eduskuntapuolueista Liike Nyt oli ainoa, jonka ehdokasmäärä väheni 9.3. tehdystä ehdokasmääräarviosta. Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti kertoo, että syynä tuolloin yläkanttiin tehdylle arviolle oli ehdokkuushakemusten suuri määrä.

Alunperin ehdokaslistat oli tarkoitus lyödä lukkoon 9. maaliskuuta. Kuntavaalien siirtämisen yhteydessä ehdokashankinnan takarajaa kuitenkin jatkettiin 4. toukokuuta saakka. Maaliskuun ehdokasluvut ovat puolueiden pääsihteerien arvioita senhetkisestä ehdokasmäärästä.

Vaalipäivän siirron syynä ollut koronavirustilanne on huhtikuun puolivälistä parantunut huomattavasti. Suunniteltuna vaalipäivänä 18. huhtikuuta tartuntojen seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli 296,9 tartuntaa. Tätä juttua kirjoitettaessa 10. kesäkuuta vastaava lukema oli 100.

Eniten koronaviruksesta kärsineen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli Husin alueella tartuntojen seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli 18. huhtikuuta 151,3 ja 10. kesäkuuta 61,7.

Vaalien siirtoa perusteltiin maaliskuun alussa sillä, että päiväkohtainen tartuntaluku voisi vaalipäivänä olla pahimmillaan jopa 2 600-11 000. Kun THL:n arvio 6. maaliskuuta julkaistiin, seitsemän päivän liukuva tartuntakeskiarvo oli koko maassa 624,9 ja Husin alueella 399,6. Pian sen jälkeen tartuntaluvut kääntyivät laskuun.

Oikaisu 12.6. 19.07: Koronavirustartuntojen seitsemän päivän liukuvat keskiarvot olivat 10.6. koko Suomessa 100 ja Husin alueella 61,7, ei 28 ja 50,8, kuten alunperin jutussa väitettiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat