Opetusministeri Li Andersson: Tieto koulutuksen rahoituksen laskusta on ”rehellisesti sanottuna kylmäävä” - Politiikka | HS.fi

Opetusministeri Li Andersson: Tieto koulutuksen rahoituksen laskusta on ”rehellisesti sanottuna kylmäävä”

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan edellisten hallitusten leikkauspolitiikan jälkiä korjataan vielä pitkään, mutta virran suunta on jo käännetty.

Opetusministeri Li Andersson (vas) kuvattiin Kuntaliiton puheenjohtajapaneelin yhteydessä keskiviikkona.

16.9. 12:32

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan OECD:n raportin vahvistama tieto, jonka mukaan koulutuksen rahoitus on Suomessa laskenut verrattuna useimpiin maihin, on ”rehellisesti sanottuna kylmäävä”.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön torstaina julkistaman koulutusvertailun mukaan Suomi erottuu valtaosasta OECD:n jäsenmaita siinä, että oppilaskohtaiset koulutusmenot ovat laskeneet vuosina 2012–2018.

Lue lisää: Suomi erottuu kansain­välisessä vertailussa: Koulutukseen pantu rahamäärä laskenut

”Suomen kaltainen maa kirjaimellisesti elää osaamisesta. Edellisten hallitusten koulutusleikkaukset eivät ole olleet järkevää politiikkaa millään mittarilla”, Andersson kommentoi HS:lle sähköpostitse.

Anderssonin mukaan leikkauspolitiikan jälkiä korjataan vielä pitkään.

”Olemme tämän hallituskauden aikana onnistuneet kääntämään virran suunnan. Koulutukseen, tieteeseen ja osaamiseen panostetaan nyt jälleen.”

Anderssonin mukaan koulutuksen laatua ja tasa-arvoa vahvistetaan hallituskauden aikana yli 300 miljoonalla eurolla.

”Tämän rahan avulla pyritään puuttumaan suoraan myös tänään [torstaina] julkaistun tutkimuksen osoittamiin kehityskulkuihin, kuten sukupuolen ja sosioekonomisen taustan aiempaa suurempaan vaikutukseen oppimistuloksiin”, Andersson sanoo.

Ammatillisen koulutuksen opettajia palkataan lisää noin 250 miljoonalla eurolla.

Koulutuksen järjestäjät ovat olleet sinänsä tyytyväisiä, että henkilöstön palkkaukseen saadaan rahaa, mutta kertaluonteisten hankerahojen ja ohjelmien tilalle olisi toivottu pysyviä lisäyksiä.

Nykyhallituksen suurimmat pysyvät koulutuksen menolisäykset kohdistuivat maksuttomaan toiseen asteeseen oppivelvollisuusiän noston kautta sekä korkeakoulutukseen. Myös oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautettiin kaikille.

”Eriarvoistuminen näkyy kouluissa voimakkaasti, ja esimerkiksi inkluusioon liitetyt ongelmat ovat pitkälti sidoksissa resurssien riittämättömyyteen. Koronan negatiiviset vaikutukset näkyvät mahdollisesti vielä pitkään koulujen arjessa, ja se vaatii jatkossa seurantaa ja myös lisävaroja”, Andersson sanoo.

Opetusministeri muistuttaa myös, että koulutuspoliittisessa selonteossa linjattiin jo, että ikäluokkien pienenemisestä tulevaisuudessa juontuvat säästöt on tärkeää ohjata koulutuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat