Tutkijat pitävät hallituksen julkista nokittelua poikkeuksellisena Suomen politiikassa: ”Antaa aina oppositiolle lisää pelimahdollisuuksia” - Politiikka | HS.fi

Tutkijat pitävät hallituksen julkista nokittelua poikkeuksellisena Suomen politiikassa: ”Antaa aina oppositiolle lisää peli­mahdollisuuksia”

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma liittävät kuohunnan kulttuurileikkausten ympärillä muun muassa poliittisen julkisuuden muutokseen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puhui torstaina eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Hänen ympärillään istuivat ministerit Tytti Tuppurainen (sd), Antti Kurvinen (kesk), Annika Saarikko (kesk), Ville Skinnari (sd) ja Maria Ohisalo (vihr).

15.10. 18:34 | Päivitetty 15.10. 21:14

Hallituksen kipuilu kulttuuritoimijoiden ja muiden Veikkauksen edunsaajien rahoituksesta eteni loppuviikosta pisteeseen, jossa pääministeri Sanna Marin (sd) arvosteli julkisesti oman hallituksensa tiede- ja kulttuuriministeriä Antti Kurvista (kesk), koska tämä oli sivuuttanut Marinin toiveet leikkausinfon perumisesta.

Eduskunnan kyselytunnilla nähtiin puolestaan erikoinen tilanne, kun opposition sijaan hallitus itse haastoi hallitusta kulttuurin leikkauksista.

Perjantai-iltana pääministeri Marin kertoi viisikon neuvotteluiden jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hallitus on päättänyt perua Veikkauksen edun­saajien leikkaukset.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Veikkauksen edun­saajien leikkaukset perutaan sata­prosenttisesti – ”Tunnistamme, että korona­tilanne ollut erittäin vaikea”

HS kysyi asiantuntijoilta ennen tietoa sovun syntymisestä, mistä viime päivinä nähty kuohunta kertoo.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta luonnehti syntynyttä keskustelua poikkeukselliseksi Suomen politiikassa.

”Kyllä voisi sanoa, että tämä on poikkeuksellista, koska meillä perinne on se, että pääministeri tukee aina ministereitään, ja se on aika pitkä perinne”, hän sanoi.

”Nyt pääministeri suoraan arvosteli Kurvista, ja se on poikkeuksellista meidän käytännöissämme.”

Tilanne kärjistyi, kun Kurvinen järjesti alkuviikosta heti Marinin Kesärannassa musiikkialan vaikuttajille pitämien juhlien jälkeen tiedotustilaisuuden, jossa kertoi keväällä hallituksessa sovittujen leikkausten kohdennuksista.

Marin oli kertomansa mukaan pyytänyt perumaan tiedotustilaisuuden, koska säästöistä keskusteltiin yhä. Kurvinen ei tehnyt näin, sillä hän katsoi asian tulevan joka tapauksessa julkisuuteen eduskunnan pyydettyä tietoja asiasta ja tilaisuus oli jo kutsuttu koolle. Marin ja Kurvinen kävivät eriävistä näkemyksistään julkista keskustelua.

Lue lisää: Pääministeri Marin: Veikkauksen edun­saajien leikkaukset perutaan sata­prosenttisesti – ”Tunnistamme, että korona­tilanne ollut erittäin vaikea”

Jos kiistan kärjistymiselle julkisuudessa hakee itse tapahtumia laajempia syitä, yksi sellainen voi olla lähestyvät vaalit, Ruostetsaari arveli. Aluevaalit on määrä pitää tammikuussa.

Julkisten nokittelujen voi nähdä kertovan myös poliittisen kentän muutoksesta.

Jos kuohuntaa katsoo vielä laajemmasta kulmasta, sen ja muidenkin hallituksen julkisten nokittelujen voi nähdä kertovan myös poliittisen kentän muutoksesta.

Takavuosina hallituksen muodostaminen oli helpompaa, kun suuria puolueita oli kolme ja hallituksessa oli yleensä niistä kaksi, Ruostetsaari kertaa. Ne kykenivät muodostamaan enemmistön eduskuntaan.

Kun hallitukseen vaaditaan nykyisin useita pienempiä puolueita, on yhteen sovitettavia näkemyksiä enemmän. Lisäksi puolueilla on halua ja tarvetta profiloitua julkisuudessa.

”Tänä päivänä puolueet ovat edustaja­paikka­määriltään pienempiä, ja se ehkä lisää tätä puolueiden välistä kilpailua ja halua näkyvyyteen”, Ruostetsaari sanoi.

Myös politiikan tutkija, tutkijatohtori Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta nosti esiin hallituksen sisäisen nokittelun poikkeuksellisuuden. Julkisuuden välityksellä käytävä poliittinen kiistely hallituksen sisällä ei ole perinteisesti kuulunut suomalaisen poliittisen kulttuurin piirteisiin, hän sanoo.

Vuorelma liitti tapahtumat esimerkiksi poliittisen julkisuuden murrokseen. Nykyisessä sosiaalisen median maailmassa täytyy reagoida nopeasti ja pyrkiä pitämään määrittelyvalta tapahtuneesta ja tulkinnasta itsellä, hän pohti. Tällöin tilanteet voivat kärjistyä aiempaa helpommin.

”Siinä pyritään nopeasti ottamaan tarina haltuun ja osoittamaan syylliset, joihin kriittinen katse kohdistuu.”

Kulttuurileikkauksien tapauksessa keskustelua on käyty paljon siitä, että hallitus on pyörtänyt päätöksiään rahoituksesta julkisen paineen käytyä kovaksi.

Onko myös julkinen paine sosiaalisen median aikana erilaista ja kovempaa kuin aiemmin?

”Uskon, että somejulkisuus tässä on varmasti ollut omalta osaltaan vaikuttamassa.”

Vuorelma uskoo, että julkisuuden muuttunut luonne on tehnyt vastaavista poliittisista keskusteluista mahdollisesti intensiivisempiä kuin aiemmin. Saman nosti esiin Ruostetsaari.

”Uskon, että somejulkisuus tässä on varmasti ollut omalta osaltaan vaikuttamassa”, hän sanoi.

”Eri osapuolet saavat näkemyksiään entistä nopeammin ja ennen kaikkea suoremmin julkisuuteen ilman toimittajien välitystä.”

Lue lisää: Julkinen paine on saanut Marinin hallituksen perumaan jokaisen leikkausta etäisestikin muistuttavan päätöksensä

Kumpikaan tutkijoista ei tilanteessa, jossa sovun syntyminen ei ollut vielä tiedossa, ennustanut keskustelun kärjistymistä hallituskriisiksi, vaikka äänenpainot ovat olleet kovia. Marinin ja Kurvisen lisäksi muutkin hallituksen riveistä ovat tuulettaneet tuntojaan.

Vuorelma arvioi kuitenkin, ettei tilanteen kärjistyminen olisi mahdotonta. Hän muistutti, että hallituskriisit ovat aina vaikeasti ennakoitavia, koska usein asiassa on suuri rooli sattumalla, tunteilla ja psykologialla. Monesti kyse on politiikan sisältökysymysten sijaan luottamuksesta.

”Kyllähän hallituksen sisäistä luottamusta joka tapauksessa rapauttaa tällainen keskustelu julkisuudessa.”

Kriisin syntymisen kannalta olennaista ei siis välttämättä olisi se, että keskustelu koskee alun perin verraten pientä asiaa, 18 miljoonan euron leikkauksia ja niiden perumista, Vuorelma sanoi. Tämä on pikkuraha suhteessa julkisen talouden miljardien alijäämään.

Hän näkikin, että hallituskriisin mahdollisuus oli olemassa sen takia, että ”niin paljon epäluottamuksen signalointia” on ollut julkisuudessa.

”Se on todella selkeää, ja sitä on ollut niin paljon, että jossain vaiheessa kasvaa sen riski, että epäluottamus lisääntyy ja tehdään johtopäätöksiä”, hän sanoi.

Ruostetsaari muistutti, ettei kriisiin ajautuminen ole hallituspuolueiden intresseissä. Usean puolueen kannatus on alamaissa, eikä uusia vaaleja varmasti toivota.

Hänen mukaansa oli vaikea ennustaa, mihin tilanne oli johtamassa.

”Kyllähän hallituksen sisäistä luottamusta joka tapauksessa rapauttaa tällainen keskustelu julkisuudessa, ei siitä mihinkään päästä. Se antaa aina oppositiolle lisää pelimahdollisuuksia.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat