Työväenliikkeen sisällä repesi kiista pian satavuotiaan kansanopiston lakkauttamisesta - Politiikka | HS.fi

Työväenliikkeen sisällä repesi kiista pian satavuotiaan kansanopiston lakkauttamisesta

Pian satavuotiaan kansanopiston kannatusosakeyhtiön jäsenistä osa vastustaa kiivaasti Työväen Akatemian yhdistämistä Kiljavan opistoon ja uuden oppilaitoksen perustamista.

Kiljavan opiston päärakennus (vas.) Nurmijärvellä vuonna 2007 ja Työväen Akatemia Kauniaisissa. Harkinnassa on nyt opistojen yhdistäminen.

25.10. 11:09

Perinteikkään kansanopiston Työväen Akatemian tulevaisuudesta on tullut kova kiistakapula. Opiston hallituksen johto olisi valmis lakkauttamaan tai ainakin yhdistämään Työväen Akatemian Kiljavan opistoon, mitä osa jäsenistä kiivaasti vastustaa.

Yksi vaihtoehto on perustaa kokonaan uusi oppilaitos, joka saisi myös uuden nimen.

Työväen Akatemian tulevaisuudesta huolestuneet puhuvat jopa ”vallankaappauksesta”, jota heidän mukaansa valmistelevat akatemian kannatusosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jouko Muuri ja varapuheenjohtaja Ville Wallin.

Muuri edustaa hallituksessa Työväen sivistysliittoa, Wallin Sdp:tä ja Työväenlehdistön kannatusyhdistystä. Ne ovat myös vuonna 1924 perustetun kansanopiston suurimmat omistajat.

Kiljavan opiston takana taas on tiukemmin ammattiyhdistysliike eli Palkansaajien koulutussäätiö. Aiemmin opisto tunnettiin SAK-opistona.

”Miksi yhdistää täysin konkurssikypsä Kiljava vakavaraiseen Työväen Akatemiaan?” kysyy akatemiassa itsekin opiskellut Rauli Warto. Hän edustaa hallituksessa Työväen akatemian toveriliittoa, neljänneksi suurinta osakkeenomistajaa.

Warton mukaan koko hallitus ei ollut edes yhdistymisselvityksen takana, vaan sellaisen teettäminen tuli heille viime keväänä täytenä yllätyksenä.

Warto kertoo olevansa kolmannen polven tamperelainen demari ja arvostavansa Akatemian antamaa koulutusta. ”En ymmärrä tätä Sdp:n ajamaa fuusiota ja suoranaista omaisuudenriistoa.”

Työväen Akatemian tulevaisuudesta huolestuneet puhuvat jopa ”vallankaappauksesta”.

”Omaisuushan säilyisi, eli kyse ei ole omaisuuden siirrosta, mitä veteraanit pelkäävät”, Muuri torjuu.

Muurin mukaan yhdistämisen tavoitteena olisi lisätä opetuksen valtakunnallista houkuttavuutta ja opintotarjontaa erityisesti aikuisille ja myös maahanmuuttajille.

Muuri myöntää, että Kiljavan opisto on menettänyt opiskelijoita ammattiliittojen fuusioiden takia. Lisäksi kahdella SAK:n jäsenliitolla on yhä omat opistonsa: Teollisuusliitolla Murikka-opisto ja JHL:llä JHL-opisto.

”Teemme vielä lisää selvityksiä yhdistymisen ja uuden opiston vaatimasta juridiikasta, taloudesta ja opetuksesta. Jos asia etenee, uusi opisto voisi aloittaa vuonna 2023”, Muuri sanoo.

Keväällä valmistuneessa ensimmäisessä selvityksessä pohdittiin vaihtoehtoisia malleja, joista selvityshenkilö piti parhaimpana kokonaan uuden oppilaitoksen perustamista. Samalla syntyisi Suomen suurin kansanopisto.

Toinen vaihtoehto olisi Kiljavan opiston yhdistäminen tai fuusiointi Työväen Akatemiaan tai päinvastoin.

Ongelmana fuusiossa olisi se, että Työväen Akatemian kannatusosakeyhtiöllä on huomattavasti suurempi omaisuus ja tasearvo kuin Kiljavan opiston säätiöllä.

TyöväeN AKATEMIAn rehtorin Airi Palosaaren mukaan omaisuuden arvo on noin 11 miljoonaa euroa. ”Taloutemme on muutenkin vakaalla pohjalla.”

Palosaari tähdentää, että vaikka opiston taustalla on vahvasti Sdp, kyseessä ei ole mikään puolueopisto. ”Meillä on vahvat suhteet etenkin yliopistoihin, ja avoimen yliopiston opintoja on paljon tarjolla.”

Palosaari ei ota suoraan kantaa opistojen yhdistymiseen tai uuden perustamiseen, mutta pitää hanketta vielä isona kysymysmerkkinä.

”Aina on mukava unelmoida, mutta on eri asia, mikä on realistista ja mikä on Työväen Akatemian etu”, Palosaari pohtii.

”Aina on mukava unelmoida, mutta on eri asia, mikä on realistista ja mikä on Työväen Akatemian etu.”

Henkilöstöä edustava kieli- ja kulttuuriopinnoista vastaava opettaja Liisa Savola ihmettelee niin ikään, mitä hyötyä Työväen Akatemialle yhdistymisestä olisi.

”Opistojen sivistystehtävä tuntuu unohtuneen kiinteistöihin keskittyvässä hankkeessa, jonka riskeistä ei haluta edes puhua. Henkilöstön ja opiskelijoiden puolesta pelottaa, että suosituilta opinnoilta menee taloudellinen turva ja koko akatemialta autonomia”, Savola sanoo.

Kiljavan opiston rehtori Ari-Pekka Lundén huomauttaa, että kansanopistot, järjestöt ja sekä nuorten että aikuisten koulutus ovat muutosvaiheessa.

Kiljavakin on käynyt läpi jo kaksi fuusiota. Ensin siihen liittyi Rakennusliiton Siikaranta-opisto ja sitten Voionmaan opisto Ylöjärveltä. Nykyisin Voionmaan koulutuskeskus toimii käytännössä Tampereen yliopistolta vuokratuissa tiloissa, kun Kiljavan opiston päärakennus on Nurmijärvellä.

”Meillähän on jo paljon samankaltaista koulutusta kuin Työväen Akatemiassa, joka on myös kooltaan tarpeeksi iso, joten meille se olisi mielenkiintoinen ja hyödyllinen kumppani”, Lundén arvioi.

Lundénin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriökin on jo pitkään kannustanut siihen, että opistot ovat isoja, jolloin ne pärjäävät paremmin ja voivat järjestää helpommin esimerkiksi oppilashuoltoa.

Lundénin mukaan Kiljavan opiston omaisuuden arvo on nyt 2,5–3 miljoonaa euroa.

”Eivät meilläkään ole rahat tai opiskelijat loppumassa, mutta perinteisen ay-koulutuksen osuus on enää noin neljännes. Mikäli yhdistyminen ei toteudu, etenemme muiden vaihtoehtojen mukaisesti”, Lundén sanoo.

Kansanopistoja on 75

  • Suomessa on 75 kansanopistoa ja 82 kansanopistokampusta.

  • Taustaltaan opistot ovat sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja.

  • Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta, ja useimmat niistä ovat yksityisiä.

  • Koulutusta annetaan pitkillä vuoden jaksoilla ja lyhyillä kursseilla. Opistot ovat sisäoppilaitoksia eli niissä voi myös asua.

  • Vuosittain opiskelijoita on yli 18 000 pitkissä ja noin 80 000 lyhyissä opinnoissa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat