Kokoomuksen Petteri Orpo tyrmää Marinin avauksen velanoton helpottamiseksi ja esittää päinvastaista "velka-ankkuria” - Politiikka | HS.fi

Kokoomuksen Petteri Orpo tyrmää Marinin avauksen velan­oton helpottamiseksi ja esittää päin­vastaista "velka-ankkuria”

Orpon mielestä kehysmenettelyä ei pidä höllentää, vaan puolueiden pitää tulevalla hallituskaudella päinvastoin sitoutua Suomen velkasuhteen tuntuvaan pienentämiseen Ruotsin mallin mukaisesti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnassa tiistaina.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 6:19

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok) pitää pääministeri Sanna Marinin (sd) ehdotusta niin sanotun kehysmenettelyn uudistamiseksi monin tavoin huonona.

”Nähdäkseni pääministeri hakee tässä vain tapaa ottaa lisää velkaa”, Orpo sanoo.

Marin ehdotti viime viikolla, että valtion rahankäytön suunnittelussa voisi vastaisuudessa erottaa käyttötalouden menot ja investointimenot toisistaan. Tämä helpottaisi hänen mukaansa välttämättömien, esimerkiksi ilmastonmuutosta torjuvien, yhteiskunnallisten investointien rahoittamista.

Marin nosti esille Hollannin pääministerin Mark Rutten kanssa käymänsä keskustelun, jossa tämä oli kertonut nuukana tunnetun Hollannin ottavan mittavasti velkaa ilmastosiirtymään.

Lue lisää: Marin haluaa uudistaa kehys­­menettelyn: Ilmaston­muutos tulee vaatimaan ”aivan ennätyksellisiä” panostuksia

Orpon mielestä Marinin esittämä muutos kehysmenettelyyn on ensinnäkin tarpeeton, koska menokehykset eivät nykyisinkään rajoita velanottoa. Kukin hallitus sopii kautensa alussa itse, mille tasolle se menokehyksen asettaa eli kuinka paljon valtio voi käyttää rahaa. Jos hallitus haluaa tehdä vaikkapa miljardien eurojen edestä investointeja, se voi nostaa kehystasoa.

Kokoomusjohtajan mielestä runsasta lisävelanottoa ei voi perustella silläkään verukkeella, että rahat menisivät tärkeiksi määriteltäviin investointeihin.

”Sanon entisenä valtiovarainministerinä, että erottelu ei ole teknisesti mahdollista. Ja mikä se hyöty siitä on? Velka on joka tapauksessa velkaa, ja meidän pitää vähentää velkaantumista eikä lisätä sitä.”

”Velka on joka tapauksessa velkaa.”

Marin esitti avauksensa kehysmenettelyn muuttamisesta viime viikolla HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Taloudenpuolustuskurssin poliitikkotentissä. Kuvassa myös Riikka Purra (ps), Annika Saarikko (kesk) ja Orpo.

Orpo esittääkin Suomen budjettisääntöihin aivan päinvastaista muutosta kuin Marin.

”Meidän pitäisi tiukentaa budjettikuriamme ja -sääntöjämme ja ryhtyä uudelleen katsomaan julkisen taloutemme kestävyysvajetta.”

Esimerkiksi Marinin mainitsemassa Hollannissa julkinen talous on paljon paremmassa kunnossa kuin Suomessa, ja siksi investointeihin on ”liikkumavaraa”, Orpo sanoo.

”Kun tässä nyt pääministerikin hakee mallia ulkomailta, niin minä viittaan Ruotsiin. Siellä on asetettu julkisen velan tavoitetasoksi 35 prosenttia suhteessa brutto­kansan­tuotteeseen. Se ei ole meille kuuna päivänä mahdollista, mutta voimme tavoitella edes EU:n kriteereihin eli 60 prosentin velkasuhteeseen pääsemistä.”

Tänä vuonna Suomen velkasuhde on kasvamassa noin 71 prosenttiin. Kokoomus uskoo valtiovarainministeriön arvioon siitä, että Suomen julkinen talous on rakenteellisesti epäterveellä pohjalla ja velkasuhde tulee ennen pitkää nousemaan kestämättömän suureksi ilman korjaavia toimia.

Orpon mielestä hallituspuolueiden tulisi yhdessä ensi vaalikaudella asettaa Ruotsin mallin mukainen ”velka-ankkuri”. Ruotsissa hallitus on sitoutunut antamaan parlamentille erillisen selvityksen korjaustoimenpiteistä, jos velkasuhde on nousemassa yli viisi prosenttiyksikköä sovittua tavoitetasoa suuremmaksi.

Orpon mukaan Suomessa hallituspuolueet voisivat tehdä vastaavanlaisen sopimuksen, joskin realistinen aikataulu 60 prosentin velkasuhteen saavuttamiseksi voisi olla kaksi tai kolme vaalikautta. Hallituspuolueet joka tapauksessa sitoutuisivat käyttämään rahaa niin säästeliäästi, että velkasuhde varmasti kääntyy tukevasti lasku-uralle.

”Mutta tämä ei tarkoita sitä, että tehtäisiin vain leikkauksia kahdeksan miljardin euron edestä. Velkasuhdetta saadaan laskettua talouskasvulla, joka syntyy työllisyyden nostamisesta ja tuottavuuden parantamisesta.”

Orpon mukaan tärkeää on esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden parantaminen, joka hillitsisi sote-kustannusten kasvua merkittävästi. Hänen mielestään hallituksen sote-uudistus ei tätä tavoitetta edesauta.

”Jos taloudenpidossa onnistutaan, myös uusiin investointeihin kyllä riittää rahaa”, Orpo sanoo.

Kokoomus on esittänyt työllisyyden kohentamiseksi muun muassa sosiaalietuuksien karsimista, paikallisen sopimisen edistämistä ja verotuksen keventämistä. Verotuksen keventäminen tosin voi vaikeuttaa velkaantumisen vähentämistä, koska se pienentää valtion tuloja.

Marin esitti kehysmenettelyn uudistamista myös niin, että siinä huomioitaisiin menojen lisäksi tulot. Näin hallitukset eivät voisi ikään kuin kiertää menokehyksiä tekemällä menolisäysten sijaan yhä uusia veronkevennyksiä. Orpo taas pelkää ehdotuksen luovan uuden tavan kiertää menokehyksiä, jos esimerkiksi parantuneen suhdanteen tuomilla verotuloilla voisi perustella uusia menolisäyksiä.

”Hallitus ei kykene tekemään valintoja.”

Petteri Orpo eduskunnan kuppilassa.

Pääministeri Marinin ja oppositiojohtaja Orpon ehdotukset taloussääntöjen uudistamiseksi eivät ole järisyttävän suuria.

Ehdotukset kuitenkin kuvaavat Sdp:n ja kokoomuksen eroavaisuuksia talous­politiikassa. Sdp haluaa finanssi­politiikkaan väljyyttä, kokoomus taas näkee velkaantumisen akuuttina ongelmana.

Orpon mielestä Marinin hallitus on ajautunut kierteeseen, kun se päätti alkuperäisten menokehystensä ylittämisestä tulevina vuosina. Viime viikkoina hallitus on muun muassa päättänyt vielä lisätä poliisien rahoitusta ja perua jo sopimansa leikkaukset Veikkauksen edunsaajilta.

”Hallitus ei kykene tekemään valintoja. Sen takia tilanne menee tällaiseksi. Kaikki saavat sen, mitä pyytävät. Jokainen ymmärtää, että tällainen politiikka johtaa vain velkakierteeseen.”

Suhtautuminen velkaan on Orpon arvion mukaan ”fundamentaalisin” ero kokoomuksen ja Sdp-johtoisen hallituksen politiikassa.

Lue lisää: Marin haluaa uudistaa kehys­­menettelyn: Ilmaston­muutos tulee vaatimaan ”aivan ennätyksellisiä” panostuksia

Lue lisää: Kokoomuksen Valtonen ihmettelee Marinin avausta kehys­­menettelyn uudistamisesta: ”Ensisijainen ongelmamme on jatkuva velkaantuminen”

Lue lisää: Ranskan valtio­varain­ministeri: Yhteistä velan­ottoa pitää jatkaa EU:ssa

Lue lisää: Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat