”Se oli poikkeuksellista”, sanoo Annika Saarikko pääministeri Marinin toiminnasta Veikkaus-kiistassa - Politiikka | HS.fi

”Se oli poikkeuksellista”, sanoo Annika Saarikko pääministeri Marinin toiminnasta Veikkaus-kiistassa

Keskustan puheenjohtaja povaa hallituksen päätöksenteosta vaikeaa ja arvostelee Sdp:n talouspoliittisia avauksia.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko HS:n haastattelussa eduskunnassa keskiviikkona.

20.10. 16:16

Hallituksen suurimpien puolueiden Sdp:n ja keskustan välit kiristyivät jälleen viime viikolla. Pääministeri Sanna Marin (sd) moitti julkisesti tiede- ja kulttuuriministeriä Antti Kurvista (kesk) siitä, että tämä oli tiedottanut kulttuurialan toimijoille hallituksen sopimien leikkausten kohdentumisesta vastoin Marinin toivetta.

”Se oli poikkeuksellista”, sanoo keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Marinin yksittäiseen ministeriin kohdistamasta arvostelusta.

Enempää valtiovarainministeri Saarikko ei halua kommentoida pääministerin ratkaisuja viime viikon Veikkaus-kohussa. Kohu laantui, kun hallitus sopi perjantaina korvaavansa rahapelituottojen vähenemisestä johtuvat leikkaukset edunsaajille täysimääräisesti.

”Pääministerin ehdoton kanta oli, että kulttuuripuolen edunsaajien leikkaus on peruttava eli kompensaation on oltava ensi vuonnakin täysimääräinen. Kun pääministeri tällaisen arvion esittää, on aika vaikea silloin muun hallituksen siitä perääntyä. Siksi ainoa kestävä tie oli minusta kohdella edunsaajia yhdenvertaisesti ja perua myös muiden edunsaajien leikkaukset”, Saarikko kertoo viime viikon tapahtumista.

Monet keskustan kansanedustajat arvostelivat Marinin toimintaa jyrkästi. Esimerkiksi Jouni Ovaska (kesk) kysyi, ”kauanko tätä Marinin talouspolitiikkaa vielä pitää kestää”.

Saarikko arvioi kärjekkäiden puheenvuorojen kuvastavan sitä, että keskustalaisten tunteet ovat käyneet ”aika kuumina”.

"Myös siksi, että meidän oma vastuu­ministerimme puolusti aiemmin sovittua, ikävää päätöstä. Talouspolitiikan yhteisen linjan löytyminen on ollut tämän hallituksen isoimpia kiviä kengässä.”

Annika Saarikko ja Sanna Marin HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Taloudenpuolustuskurssin poliitikkotentissä viime viikolla.

Siihen Saarikko sanoo olevansa tyytyväinen, ettei Veikkaus-korvausten takia tarvitse avata ensi vuodelle sovittua menokehystä. Suurin osa 77 miljoonan euron lisärahoista otetaan niin sanotusta jakamattomasta varauksesta, jota ei ollut vielä kohdennettu mihinkään.

”Mutta tämä tarkoittaa sitä, että vastaavaan toimintaan paineen alla tai välttämättömiin menotarpeisiin reagoimiseen on sitten jatkossa tämän verran vähemmän pelivaraa.”

Lue lisää: Näistä kolmesta lähteestä hallitus kaivoi 77 miljoonaa euroa Veikkauksen edunsaajille

Saarikko povaa ensi vuoden päätöksenteosta vaikeaa. Veikkauksen edunsaajien rahoitus on ilman uusia päätöksiä vähenemässä vuonna 2023. Samoin hallitus on sopinut tekevänsä 370 miljoonan euron menosopeutukset vuodelle 2023.

”Sitoumus näistä leikkauksista on annettu viime keväänä. Silloin kerroin, että hallituksen asettamien reunaehtojen seurauksena opetus- ja kulttuuriministeriön leikkaukset kohdistuvat todennäköisesti tieteeseen. Se herätti valtavan kritiikin. Vastaava keskustelu tulee kohdistumaan liki jokaiseen hallinnonalaan. En ennakoi siitä helppoa.”

Valtiovarainministeri kuitenkin korostaa, että hallituksen on pidettävä sovitusta kiinni. Lisää vaikeuskerrointa epäsuosittujen päätösten tekemiseen tuo ensi vuonna se, että eduskuntavaalit pidetään keväällä 2023.

”En ennakoi siitä helppoa.”

Saarikko ei jakele kehuja myöskään Sdp:n viimeaikaisille talous­poliittisille avauksille.

Pääministeri Marin esitti viime viikolla kehysmenettelyn uudistamista muun muassa niin, että vihreän siirtymän edistämiseen tarvittavien investointien rahoitus erotetaan tavallisista käyttötalousmenoista. Saarikon mielestä tarvittavien investointien erottaminen muista menoista olisi liian tulkinnanvaraista.

”Esimerkiksi tutkimus ja kehitys on tarkka­rajaisempi rahoituksen kohde. Ja sitähän parlamentaarinen työryhmä parhaillaan pohtii, miten tki-rahoituksen [tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­rahoituksen] tasoa voidaan nostaa. Mutta motiivi ei tässäkään voi olla kehyksen kiertäminen niin, että voitaisiin ottaa lisävelkaa ilman että se näkyisi ja kuuluisi missään.”

Valtiovarainministeri ottaa kantaa myös Sdp:n kansanedustajien viime viikolla jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa peräänkuulutettiin keinoja työeläkkeiden korottamiseen.

”Eläkejärjestelmän ottaminen päivän­politiikan pelinappulaksi tällä tavoin on mielestäni hämmentävää ja väärin. Lyhyen aikavälin heittona ymmärrän, miksi Sdp:n edustajat tuollaista esittävät. Mutta päätökset pitäisi pystyä perustelemaan myös tuleville sukupolville”, Saarikko sanoo.

Hänen mukaansa pienituloisimmista eläkeläisistä huolehtiminen on tärkeää, ja tällä vaalikaudella kansan- ja takuueläkkeitä onkin korotettu.

Saarikko kuitenkin muistuttaa, että epäedullisen väestörakenteen vuoksi eläkemaksuissa on Eläketurvakeskuksen mukaan jo valmiiksi nousupainetta. Eläkerahastojen suunniteltua nopeampi käyttäminen työeläkkeiden nostamiseen lisäisi painetta maksujen korottamiseen entisestään.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi jo, ettei hallitus tule edistämään nuorten eläkemaksutaakkaa kasvattavia uudistuksia. Toivoisiko Saarikko kannanottoa asiaan myös Sdp:n puheenjohtajalta Marinilta?

”Olisi tärkeää kuulla Sdp:n puheenjohtajan kanta aiheeseen, asia on sen verran järkälemäinen. Minusta meillä ei ole mahdollisuuksia työeläkkeiden korottamiseen. Maksupaineen lisääminen entisestään olisi kestämätöntä työntekijöiden ja työnantajien kannalta”, Saarikko sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat