Kd: Vanhusten hoivakoteihin neljän takuun malli – ulkoiluun, ruokailuun, hygieniaan ja yhteisöllisyyteen takuutasot - Politiikka | HS.fi

Kd: Vanhusten hoivakoteihin neljän takuun malli – ulkoiluun, ruokailuun, hygieniaan ja yhteisöllisyyteen takuutasot

Oppositiopuolue Kd julkisti aluevaaliohjelmansa, jossa vaaditaan enemmän hyvinvointia ja vähemmän hallintoa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei kannata uutta maakuntaveroa, koska se monimutkaistaisi ja todennäköisesti myös nostaisi verotusta.

19.10. 11:00

Kristillisdemokraatit julkisti tiistaina aluevaaliohjelmansa. Ohjelmassa puolue korostaa nopeasti saatavia lähipalveluja asuinpaikasta riippumatta eli muuallakin kuin keskuskaupungeissa. Tarvittaessa sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi viedä kotiin tai hyödyntää etävastaanottoja.

Ohjelmaa esitellyt puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistuttaa, että myös sosiaalipalvelujen on tärkeää säilyä omassa kotikunnassa.

”Monissa kunnissa pelätään, että tulevat hyvinvointialueet siirtelevät palveluasumisen asiakkaita ympäri hyvinvointialuetta sinne, missä vapaita paikkoja kulloinkin sattuu olemaan”, Essayah sanoo.

”Tulevaisuuden sote-keskuksen pitää olla sellainen, että ihminen pääsee helposti avun ääreen yhden luukun periaatteella, oli sitten kyse sosiaali- tai terveyspalveluista”, Essayah sanoo.

”Uudistuksessa voimavaroja ei saa hukata kasvavan hallinnon rattaisiin, eikä uusia veroja pidä luoda kasvattamaan kansalaisten verotaakkaa. Hyvinvointialueista ei saa muodostua myöskään piilopuoluetuen rahoituslähteitä”, ohjelmassa linjataan.

Etusijalle oppositiopuolue Kd nostaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin mutta myös vanhuspalveluiden laadun.

Vanhusten hoivakodeissa tulisi Kd:n mukaan ottaa käyttöön neljän takuun malli: ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Esimerkiksi ulkoilutakuu merkitsee, että vanhus pääsee ulkoilemaan vähintään kaksi kertaa viikossa.

Hyvinvointialueelle Kd järjestäisi myös ikäihmisten neuvolapalveluja, joihin voisi hakeutua minkä tahansa pienen tai suuren arjen haasteen kanssa. Neuvoloissa tehtäisiin ikäihmisille myös säännöllisiä, ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia.

Kaikkien sote-palveluiden toteuttamiseen Kd perää yhteistyötä ja esimerkiksi yrityksiä ja järjestöjä.

Kd muistuttaa myös, että vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy sote-uudistuksessa kunnilla, vaikka sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille.

Hyvinvointialueelle tulee Kd:n mukaan perustaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta. Erityisesti liikuntaa puolue pitää tärkeänä ennaltaehkäisevänä rohtona.

Erikoislääkäreiden jalkautumista perusterveydenhuoltoon on Kd:n mukaan tarpeen lisätä.

”Integraatio ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, eikä se saa tarkoittaa erikoissairaanhoidon tehtävien lipumista perustasolle, mikä heikentäisi palveluja”, puolue varoittaa.

Kd:n mukaan suurten kokonaisuuksien kilpailuttaminen voi helposti johtaa kotimaisten ja pienten yritysten karsiutumiseen.

”Kilpailutukset onkin ositettava niin, että myös pienillä ja alueen paikallisilla toimijoilla on aito mahdollisuus osallistua niihin.”

Vapaaehtoisten tekemä työ tuo Kd:n mukaan huomattavaa lisäarvoa siihen, mitä palvelujärjestelmä voi tarjota. Siitä ovat esimerkkeinä tukihenkilötoiminta ja työ vanhusten parissa.

Päättäjien sekä hyvinvointialueilla että kunnissa tulee huolehtia, ettei järjestöjen arvokas panos sosiaali- ja terveydenhuollolle jää tulevaisuudessa hyödyntämättä.

Järjestöjen roolin Kd kirjaisikin hyvinvointialuestrategiaan.

Kela-korvaukset Kd säilyttäisi, sillä Kela-korvausjärjestelmän romuttaminen vaikeuttaisi lääkäripalveluihin pääsyä.

Esimerkiksi gynekologi- ja silmälääkäripalvelut haetaan pääosin yksityissektorilta, ja osin myös suun terveydenhuolto, puolue huomauttaa.

Kela-korvausjärjestelmän lakkauttamisen sijaan Kd parantaisi palvelusetelien käyttöä, mikä auttaisi myös korona-aikana kasvaneiden hoitojonojen purkamista.

Kd:n mukaan sote-palveluiden henkilöstön riittävyydestä ja hyvinvoinnista myös kasvukeskusten ulkopuolella tulisi huolehtia, ja tarvittaessa tulisi luoda kannustimia vastaanottaa työtä syrjäisemmillä seuduilla.

Vanhusten hoidossa lakisääteinen mitoitus ei auta, jos ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole saatavilla, tai jos työn kuormittavuus ajaa hoitajat joukoittain vaihtamaan alaa.

Kd:n mukaan valtion onkin turvattava hoitajamitoituksen vaatima rahoitus, ja työn kuormittavuutta on kevennettävä alan pitovoiman parantamiseksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat