HS-gallup: Kokoomus yhä suosituin puolue - Politiikka | HS.fi

HS-gallup: Kokoomus yhä suosituin puolue

Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus nytkähti hitusen ylöspäin, vihreiden ja keskustan alaspäin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Sdp:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin sekä keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko osallistuivat Taloudenpuolustuskurssille lokakuun puolivälissä. Tilaisuuden järjestivät Aalto University Executive Education (Aalto EE) ja Helsingin Sanomat.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 6:20

Puolueiden kannatusasetelmat ovat muuttuneet vain hyvin vähän politiikan syksyn päästyä kunnolla käyntiin, käy ilmi tuoreesta HS-gallupista.

Oppositiopuolue kokoomus on lokakuun kyselyssä edelleen Suomen kannatetuin poliittinen puolue. Pääministeripuolue Sdp jatkaa kakkospaikalla ja oppositiopuolue perussuomalaiset kolmantena.

Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, kokoomusta kannattaisi 21,2 prosenttia. Sdp saisi 18,5 prosenttia äänistä. Perussuomalaisia kannattaisi 17,8 prosenttia.

Kokoomus ja perussuomalaiset ovat vahvistaneet asemiaan hitusen sitten syyskuun kyselyn. Muutos on molempien kohdalla pieni: 0,4 prosenttiyksikköä.

Hallituspuolueet vihreät ja keskusta puolestaan ovat menettäneet kannatustaan saman verran. Keskustaa kannattaisi nyt 12,5 ja vihreitä 10,1 prosenttia.

Kaikki kyselyn muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, joka on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Elokuun tilanteeseen verrattuna kokoomuksen kannatus on vahvistunut 1,4 ja perussuomalaisten 0,6 prosenttiyksikköä. Vihreiden kannatus on 0,7 prosenttiyksikköä vähäisempää kuin elokuussa.

”Pientä väreilyä on pinnan alla, mutta edelleen odotellaan, että aluevaalien kampanjat alkavat ja olisiko niillä vaikutusta yleiseen poliittiseen ilmapiiriin”, sanoo kyselyn toteuttaneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Nurmela arvioi, että kokoomus hyötyy edelleen menestyksestään kesän kuntavaaleissa.

”Heillä oli ennen kuntavaaleja kriittisiä seuraajia, jotka katselivat sivusta mutta jotka sitten innostuivat lähtemään äänestämään. Näyttäisi siltä, että tämä porukka on edelleen mukana.”

Perussuomalaisten kannatuksen pientä nousua saattaa puolestaan selittää se, että puolue on onnistunut innostamaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät äänestäneet lainkaan kuntavaaleissa. Perussuomalaisilla on kannatuspotentiaalia tässä ryhmässä, ja ryhmää mobilisoivat usein tietyt tunteisiin vetoavat teemat, Nurmela arvioi.

Esimerkiksi polttoaineiden hintoihin tai ilmastoon liittyvät keskustelut olisivat voineet aktivoida heitä viime aikoina, Nurmela veikkaa.

”Polttoaineiden hinta on aina sellainen kova juttu, että onpa syy mikä tahansa, niin se menee aina sillä hetkellä vallassa olevien piikkiin, jos hinta nousee.”

Vihreiden osalta pieni kannatuksen lasku selittyy Nurmelan arvion mukaan Sdp:hen ja kokoomukseen suuntautuvalla vähäisellä siirtymällä. Lisäksi osa puoluetta kuntavaaleissa äänestäneistä ei juuri nyt halua ilmoittautua sen kannattajaksi.

Selvää syytä tälle liikkeelle ei kyselyn aineistosta selviä. Kannatuksen hienoinen lasku on kuitenkin ajoittunut mittausjakson toiselle puoliskolle, Nurmela huomioi. Tuolloin julkisuudessa keskusteltiin puolueen sijaisjärjestelyistä puheenjohtaja Maria Ohisalon jäädessä perhevapaalle.

”Jää nähtäväksi, mikä vaikutus valinnoilla on. Mutta pikapiristystä niistä ei tullut.”

Hallituksen sisäinen kahnaus kulttuuritoimijoiden ja muiden Veikkauksen edunsaajien rahoitukseen liittyen ajoittui aivan mittausjakson lopulle. Keskustelun mahdollisia vaikutuksia galluptuloksiin saadaan siis odotella hieman pidempään.

Sanna Marinin (sd) hallituksen muodostavat puolueet nauttivat lokakuun kyselyssä 53,3 prosentin luottamusta. Syyskuussa vastaava luku oli 54,1 ja elokuussa 55,2 prosenttia.

Niiden osuus oli 30 prosenttia, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa, tai jotka sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä.

Näin tutkimus tehtiin

  • Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

  • Tutkimusaineisto kerättiin 18.9.–15.10.2021. Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 392 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

  • Tutkimuksen otos edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

  • Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

  • Haastattelukysymykset esitettiin seuraavassa muodossa: "Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?" sekä ”Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?”.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat