Uusien hyvinvointialueiden eli maakuntien muodostaminen on johtamassa tuntuvaan palkkamenojen lisääntymiseen, jonka kustannukset voivat nousta satoihin miljooniin tai jopa miljardiin euroon vuodessa.
Kustannuksia syntyy, kun uusille hyvinvointialueille eri työnantajilta siirtyvien työntekijöiden palkkoja sovitetaan yhteen eli harmonisoidaan. Tarvittava rahamäärä riippuu siitä, sovitetaanko palkat yhteen esimerkiksi korkeimman tulotason tai vaikkapa mediaanitulon mukaan.
Arviot kuluista liikkuvat runsaasta sadasta miljoonasta jopa miljardiin euroon. Kyseessä ei ole kertarysäys, vaan palkkoja yhteen sovitettaessa syntyvät lisäkulut jäävät pysyvästi osaksi sote-kustannuksia.
Asia koskee isoa työntekijäryhmää. Kunnilta, kuntayhtymiltä ja sairaanhoitopiireiltä siirtyy hyvinvointialueille liikkeenluovutuksella yli 170 000 työntekijää, kun kauan valmisteltu sote-uudistus vihdoin toteutuu vuoden 2023 alussa.
Tammikuusta 2023 lähtien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat 21 hyvinvointialuetta, Helsinki ja Hus-yhtymä.
Nykyiset kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät helmikuun 2022 lopussa, mutta palkkojen harmonisoinnin ei tarvitse olla valmis tuolloin. Se pitää kuitenkin tehdä ”kohtuullisessa ajassa” eli muutamassa vuodessa.
Jo pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-valmistelussa palkkaharmoniaan etsittiin kuumeisesti ratkaisua, mutta sitä ei löytynyt.
Tuolloin kuitenkin virkamiehet arvioivat lähinnä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien eli KT:n laskelmien perusteella, että harmonisoinnin kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa, jos palkat sovitettaisiin yhteen mediaanipalkkatason mukaan.
Vastaavasti summa olisi noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan. Oikeuskäytännöksi on riitojen ja sopimusten jälkeen muodostunut palkkojen yhteensovittaminen juuri näiden ylimpien ”piikkipalkkojen” mukaan.
”Arviot kuluista liikkuvat runsaasta sadasta miljoonasta jopa miljardiin euroon. Syntyvät lisäkulut jäävät pysyvästi osaksi sote-kustannuksia.
Rahoitus sote-palveluihin tulee vastedes valtiolta. Tavalla tai toisella valtion kontolle jäävät myös palkkaharmonisoinnin kustannukset.
Kuvioita monimutkaistaa muutenkin herkkä työmarkkinatilanne. Etenkin hoitajajärjestöt ovat pitkään vaatineet pienipalkkaiselle ja naisvaltaiselle alalle niin sanotun yleisen linjan ylittäviä palkankorotuksia ja palkkaohjelmia.
Lisäksi alaa vaivaa paheneva työvoimapula muun muassa tiukentuvan hoitajamitoituksen ja hoitotakuun takia. Rahaa uppoaisi palkankorotusten ohella siis lisäväen pestaamiseen ja työolojen kohentamiseen.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen sote-esitystä varten valtiovarainministeriö laski, että harmonisoinnin kustannusten vaihteluväli oli 1–7 prosenttia ja yhteissumma 124–434 miljoonaa euroa vuodessa.
Pohjaoletuksena karkeassa laskelmassa oli 6,2 miljardin euron henkilöstökulujen summa. Palkkojen arvioitiin nousevan vähintään yhtä paljon tai enemmän kuin aikaisemmissa kuntaliitoksissa tai yhteistyöalueiden perustamisissa.
”Ensi kevään julkisen talouden suunnitelmaan pyrimme tekemään tarkemmat laskelmat, kun saamme uutta tietoa palkkajärjestelmistä”, sanoo muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä.
KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas puolestaan sanoo, että tasauksen kustannukset asettunevat satojen miljoonien eurojen ja noin miljardin euron välille.
”Eihän kukaan pysty vielä tarkkaan arvioimaan palkkojen harmonisoinnin hintaa, mutta yhteensovittamista riittää ja rahaa menee”, Nybondas-Kangas sanoo.
Työnantajien pelkona on tietysti palkkatason pysyvä nousu, vaikka valtio tulisi muutosvaiheessa apuun.
Työntekijäpuoli näkee asian toisin.
”Palkkojen harmonisoinnista yritetään nyt tehdä peikkoa, vaikka asia ei ole uusi eikä yllättävä ja se nyt vain pitää tehdä”, sanoo sosiaali- ja terveysalan järjestön Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
”Sote-alaa koskee ihan sama lainsäädäntö kuin muitakin aloja. Kaikilla aloilla, joilla liikkeenluovutuksia tapahtuu, joudutaan palkkoja harmonisoimaan.”
Harmonisoinnin hintalappu tarkentunee Kirvesniemen mukaan ensi vuonna. Hänenkään mukaansa tarkkaa lukua ei nyt tiedetä.
””Sote-alaa koskee ihan sama lainsäädäntö kuin muitakin aloja. Kaikilla aloilla, joilla liikkeenluovutuksia tapahtuu, joudutaan palkkoja harmonisoimaan.”
Pääsääntö on, ettei kenenkään palkka saa tasauksessa laskea.
Vaikka sote-palkat perustuvat työ- ja virkaehtosopimuksiin, kaikilla kunnilla on oma työn vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmänsä. Se tarkoittaa, että samastakin työstä voi eri alueilla saada erilaista tehtäväkohtaista palkkaa.
Julkishallintoon tuli 20 vuotta sitten työn vaativuuden arviointi, jossa tehtävien sisältö on tarkoin analysoitu ja hinnoiteltu.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa nykyiset noin 40 työnantajaa maksavat sairaanhoitajille peruspalkan päälle toisistaan poikkeavia tehtäväkohtaisia palkkoja.
Lääkäreillä eri työnantajien maksamien lisien erot voivat olla useita satoja euroja kuukaudessa. Useimmiten maakuntien keskuskaupunkeihin lääkäreitä saadaan pestattua pienemmin lisin kuin syrjemmälle.
”Kaikki nämä saatavuus- ja muut lisät pitäisi nyt perata ja yhtenäistää ja ehkä muodostaa kokonaan uudenlainen palkkausjärjestelmä, kun hallinnontasokin on uusi”, Nybondas-Kangas sanoo.
Eduskunta hyväksyi laajan sote-lakipaketin kesällä. Valiokunnat eivät ottaneet kovin tarkasti kantaa palkkojen tasaukseen mutta korostivat lausunnoissaan henkilöstön tasapuolista kohtelua.
Oikaisu 25.10 kello 7.40: Artikkelin ensimmäisessä lauseessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että kustannukset voisivat nousta satoihin miljardeihin. Ne voisivat nousta satoihin miljooniin.