EU:n johtajat tuomitsivat Valko-Venäjän siirtolaistoimet, Marinin mukaan hybridivaikuttamisen edessä ei pidä antautua - Politiikka | HS.fi

EU:n johtajat tuomitsivat Valko-Venäjän siirtolais­toimet, Marinin mukaan hybridi­vaikuttamisen edessä ei pidä antautua

Huippukokouksen aluksi EU-johtajat pitivät läksiäispuheita Saksan Angela Merkelille ja Ruotsin Stefan Löfvenille. Saksan johdosta väistyvää Merkeliä kuvattiin puheissa ”monumentiksi”.

Pääministeri Sanna Marin (sd) Brysselissä perjantaina.

22.10. 18:15

Bryssel

Muuttoliike EU:n suuntaan on jälleen lähtenyt kasvuun korona­pandemian aiheuttaman tilapäisen hiljenemisen jälkeen. Lisäksi unioni on huolissaan Valko-Venäjän kautta EU-alueelle tulevista pakolaisista.

EU-johtajien huippukokous keskusteli perjantaina pitkään maahan­muutosta. EU-johtajien mukaan unioni ei hyväksy sitä, että EU:n ulkopuoliset maat käyttävät pakolaisia poliittisiin tarkoituksiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä Valko-Venäjää, joka on lennättänyt pääkaupunki Minskiin pakolaisia muun muassa Iranista, Irakista ja Afrikan maista ja ohjannut heidät rajansa yli EU-alueelle Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

Tämä on hybridivaikuttamista, jolla Valko-Venäjä yrittää luoda eripuraa ja hämmennystä EU:ssa.

”Me emme voi antautua tämänkaltaisen hybridi­vaikuttamisen edessä, jota näemme tällä hetkellä Valko-Venäjän rajalla mutta jota olemme nähneet aikaisemmin esimerkiksi Turkin ja Kreikan rajalla ja muutoinkin. Emme voi hyväksyä, että ihmisiä käytetään vaikuttamis­tarkoituksessa”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi kokouksen päätteeksi Brysselissä.

EU-maiden johtajien huippukokous eli Eurooppa-neuvosto oli koolla Brysselissä torstaina ja perjantaina. Asialistalla olivat maahanmuuton lisäksi muun muassa energian hinnat ja koronatilanne. Lisäksi asialistan ulkopuolelta keskusteluun nousi Puolan oikeusvaltio­tilanne.

Lue lisää: Puola-kiistan todellinen merkitys uhkaa jäädä piiloon, kun politiikka muuttuu juridiikaksi

Marinin mukaan muuttoliikkeen suhteen kokouksen suurin anti oli se, että EU-maat yhdessä tunnistavat, millaisia hyökkäyksiä unionin jäsenmaita kohtaan on käynnissä hybridi­vaikuttamisen kautta.

Marinin mukaan EU-johtajat korostivat myös ihmis­oikeuksien merkitystä ja sitä, että kansainvälisistä velvoitteista on pidettävä kiinni.

Marin sanoi olevansa huolestunut pakolaisten kuolemista, joista on raportoitu muun muassa Valko-Venäjän ja Puolan välisellä rajalla.

”Olen itse erittäin huolissani siitä, minkälainen tilanne ihmisillä on rajalla.”

Lue lisää: Ihmisiä paleltunut kuoliaaksi EU-rajalla Puolassa – viran­omaiset eivät päästä tarkkailijoita paikalle

Huippukokous pyysi komissiota valmistelemaan muutoksia muuttoliikkeeseen liittyvään lainsäädäntöön, joka on edelleen täysin levällään.

Komissio esitteli vuosi sitten laajan lakipaketin, jonka käsittely ei ole edennyt. Suomi on tätä pakettia tukenut.

Komissiolta odotetaan myös ”konkreettisia keinoja” tilanteen parantamiseksi.

Marin tulkitsi, että muuttoliikkeessä EU-maiden kannat ovat lähentyneet. Viime aikaiset hybridi­vaikuttamisen haasteet ovat muuttaneet jäsenmaiden näkemyksiä.

EU aikoo vastata Valko-Venäjän hybriditoimintaan pakotteilla, jotka kohdistuvat henkilöihin ja esimerkiksi yrityksiin.

Liettuan presidentti Gitanas Nauseda sanoi perjantaina kokoukseen tullessaan, että EU:n pitäisi muuttaa maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä ja pystyttää aita Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.

Huippukokouksen päätteeksi hyväksytyssä päätöslauselmassa ei sentään puhuta aidasta, mutta todetaan EU:n jatkavan ulkorajojensa tehokasta valvontaa.

Marinin mukaan tilanteita pitäisi ratkaista muuten kuin muureilla ja aidoilla.

EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexin mukaan EU:hun on alkuvuoden aikana pyrkinyt noin 134 000 maahantulijaa, mikä on noin puolet enemmän kuin tammi–syyskuussa 2019, jolloin korona sulki rajoja eri puolilla Eurooppaa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven EU-huippukokouksessa.

Perjantaina EU-johtajat aloittivat keskustelunsa pitämällä läksiäispuheita Saksan liittokanslerille Angela Merkelille ja Ruotsin pääministerille Stefan Löfvenille, jotka kumpikin ovat jäämässä syrjään maidensa johdosta. Merkelille kyseessä oli hänen 107. huippukokouksensa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel äityi suorastaan runolliseksi puheessaan. Hänen mukaansa Merkel on ”monumentti”.

”Huippukokous ilman Angelaa on kuin Rooma ilman Vatikaania tai Pariisi ilman Eiffelin tornia”, Michel sanoi. Hänen mukaansa Merkelin kolme luonteenpiirrettä jäävät mieleen: tieteellisyys, älyllinen uteliaisuus ja koruttomuus.

Myös Löfvenille riitti jokunen ystävällinen sana. Michel totesi muun muassa, että Löfvenin tyyli on ”coolius”.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat