Venäjä haluaa uudistaa vaikutusvaltaansa naapurimaissaan, varoittaa Naton pääsihteeri: ”Emme halua elää sellaisessa maailmassa” - Politiikka | HS.fi

Venäjä haluaa uudistaa vaikutus­valtaansa naapuri­maissaan, varoittaa Naton pääsihteeri: ”Emme halua elää sellaisessa maailmassa”

Stoltenbergin mukaan Suomi on todistanut, että Venäjän kanssa voi käydä ”pragmaattista keskustelua”.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo, että ketään ei työnnetä Naton ovesta sisään.

26.10. 17:21

”On olemassa historiallisia syitä sille, ettei Suomi ole Naton jäsen. On Suomen asia päättää, haluaako se muuttaa tilannetta vai ei”, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Pohjois-Atlantin neuvoston puheenjohtaja eli puolustusliitto Naton pääsihteeri Stoltenberg on puheissaan diplomaattinen. Norjalainen entinen huippupoliitikko ei halua pitkällä tikullakaan puuttua Suomen sisäisiin asioihin.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva julkisti tiistaina kyselyn, jonka mukaan 26 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen liittyvän Natoon. 40 prosenttia vastustaa liittymistä. Kolmasosa kyselyyn osallistuneista ei ottanut kantaa.

Stoltenberg kuuntelee tulokset kiinnostuneen oloisena mutta ei suostu kommentoimaan niitä tarkemmin.

”Se on suomalaisten itsenäinen päätös, liittyäkö vai ei. Olisi epäviisasta minun spekuloida, miksi suomalaiset ovat päätyneet ratkaisuihinsa”, hän sanoo.

Mitä luulette, muuttuisivatko suomalaisten mielipiteet, jos Ruotsi liittyisi ensin Natoon?

”Ehkä, mutta taas, minä en todellakaan usko, että on minun tehtäväni alkaa kommentoida Suomen ja Ruotsin sisäpolitiikkaa, sillä minun ainoa viestini on, että Nato-ovi on auki”, Stoltenberg sanoo.

”Ovi on auki, mutta Nato ei koskaan työnnä ketään siitä sisään.”

Stoltenberg on Naton neuvoston kanssa kaksipäiväisellä vierailulla Suomessa. Käynti on historiallinen, sillä Naton korkein päättävä elin ei ole koskaan käynyt Suomessa. Suomesta matka jatkuu Ruotsiin.

Lue lisää: Naton korkeimmat päättäjät saapuvat Suomeen, tapaavat historiallisella vierailullaan käytännössä koko korkeimman valtion­johdon

Stoltenbergillä on Suomessa minuuttiaikataulu. Hänen mukanaan kulkeva avustajakunta muistuttaa haastattelun alussa sille varatusta ajasta.

Stoltenbert levittää käsiään helsinkiläisen hotellin baarinurkassa. ”Minä teen työtä noille kavereille”, hän hymähtää.

Vierailu onkin tarjonnut Suomen valtiojohdolle mahdollisuuden osoittaa, miten läheisiksi Suomen ja Naton suhteet ovat viime vuosina käyneet. Naton neuvosto on tavannut koko keskeisen valtiojohdon.

Stoltenberg muistuttaa, että puolustusliiton jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut kylmän sodan päättymisen jälkeen. Natoon kuuluu nykyään 30 maata.

”Naton laajeneminen on ollut suuri menestys. Se on auttanut levittämään demokratiaa ja rauhaa ympäri Eurooppaa”, hän sanoo.

Jens Stoltenbergin mukaan Naton ja Euroopan unionin yhteistyö on noussut ennennäkemättömälle tasolle.

Stoltenberg mainitsee, että Natolla on läheinen kumppanuus Suomen kanssa ja että ”se on hyvä asia”.

”Se on hyvä Suomelle, se on hyvä Natolle ja tämä kumppanuus on mahdollistanut lähemmän työskentelyn yhdessä”, Stoltenberg sanoo.

Hän kuitenkin lisää, että vaikka Suomi ja Nato tekevät yhteistyötä ja harjoittelevat yhdessä, kyseessä ei ole kollektiivisen puolustuksen harjoittelu.

”Velvollisuus suojella ja puolustaa toisiaan: se ei koske ei-jäsenmaa Suomea. Kumppanuuden ja jäsenyyden välillä on ero”, Stoltenberg korostaa.

”Olemme hyvin läheisiä. Suomi on läheisin kumppanimme.”

Suomen poliittiseen jargoniin, kapulakieleen, kuuluu puhe Nato-optiosta: Suomi ei ole liittymässä Natoon mutta voi halutessaan tehdä sen.

Nato-optiosta puhumista on pidetty myös vaarallisena, koska esimerkiksi kriisin uhatessa option arvo saattaa ollakin nolla.

Mitä Naton pääsihteeri ajattelee Nato-optiopuheista Suomessa?

”Minä en voi tietenkään sanoa, mitä tulee tapahtumaan kriisissä. Kriisit ovat ennustamattomia, kriisi voi tapahtua äkkiä, sillä voi olla seurauksia, joita emme kykene ennustamaan tänään”, Stoltenberg sanoo.

”En voi antaa mitään takuita tulevaisuuden varalle. Mitä voin sanoa tänään, on se, että Naton ovi on auki.”

Natosta ei voi puhua puhumatta samalla Venäjästä. Venäjän on sanottu olevan liima, joka pitää puolustusyhteisöä koossa.

Venäjä on panostanut valtavasti asevarusteluun viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Naton pääsihteeri muistuttaa, ettei kyse ole vain varustelusta vaan myös Venäjän halukkuudesta käyttää sotilas­voimaa muita valtioita vastaan.

Stoltenberg ottaa esimerkiksi Venäjän toiminnan Ukrainassa.

Nato on vastannut siihen muun muassa lisäämällä sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa. Se on näkynyt uusina taisteluosastoina Baltian maissa ja Puolassa, yhteisenä hävittäjäilmavalvontana, näkyvänä laivastotoimintana ja Naton nopean toiminnan joukkojen vahvistamisena.

”Se on Naton suurin satsaus entistä vaarallisemmassa maailmassa sitten kylmän sodan ajan. Sillä on merkitystä myös Suomelle, joka on läheinen kumppani tällä alueella, että Nato lisää toimintaansa”, Stoltenberg sanoo.

Hän kehuu myös Baltian maita, jotka ovat pienuudestaan huolimatta panostaneet puolustukseensa.

Stoltenbergin mukaan läntinen sotilasliitto pyrkii dialogiin Venäjän kanssa, vaikka se on osoittautunut vaikeaksi.

”Suomi on todistanut, että Venäjän kanssa on mahdollista käydä pragmaattista keskustelua.”

Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan sotilasliitto arvioi jatkuvasti, onko sen toiminta riittävää Itämeren alueella.

Miksi Venäjä toimii kuten se toimii? Onko kyse pelosta?

”Olisin varovainen spekuloinnissa, mutta näemme Venäjän yrittävän luoda uudelleen vaikutusvallan kehän, jossa se voisi valvoa, mitä sen naapurit tekevät.”

Stoltenberg ottaa esimerkiksi Georgian, Ukrainan, Valko-Venäjän, Keski-Aasian ja Balkanin alueen tapahtumat, joissa kaikissa Venäjä on pyrkinyt järkyttämään naapurimaitaan tai puuttumaan niiden tapahtumiin.

”Kaikki se on osa venäläistä mallia, missä he itse asiassa haluavat siirtyä takaisin aikoihin, jolloin suurvallat kontrolloivat pieniä naapureitaan. Me emme halua elää sellaisessa maailmassa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat