Professori: Ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen hyvityksen pitäisi olla pakollista - Politiikka | HS.fi

Professori: Ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen hyvityksen pitäisi olla pakollista

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa, että omakotitalon rakentaja korvaa talon tieltä jyrätyn luonnon.

Maankäyttö on luontokadon suurin aiheuttaja, sanoo ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.

26.10. 15:46

Luontokatoa ei voida pysäyttää ilman haittojen hyvitystä eli ekologista kompensaatiota. Näin toteaa ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Kotiaho on Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja.

”Jos aiheuttaa haittoja, pitää olla velvoite korvata ne. Kun on oikeuksia, on myös velvollisuuksia”, Kotiaho sanoo HS:lle.

Ekologisen kompensaation pitäisi siis olla pakollista, laissa määrättyä.

Ekologinen kompensaatio tarkoittaa ihmisen luonnolle aiheuttamien haittojen hyvittämistä, ja siis nimenomaan luonnolle itselleen. Jos luontoa jää metsäautotien, pellon, tuulivoimalan tai talotyömaan alle, tilalle pitäisi saada korvaavaa luontoa.

Korvauksen voi toteuttaa vaikkapa ennallistamalla heikentynyttä luontoa toisaalla ja suojelemalla ylimääräisen alueen. Esimerkiksi aikanaan ojitetun suon ojia voi tukkia.

Kokonaisuutena luonto ei siis saisi vähentyä: jos se jossain heikentyy, pitäisi sen toisaalla vahvistua.

Kenen vastuulla tämä sitten on järjestää? Kuka korvaavan luonnon hankkimisen maksaa? Haitan aiheuttaja.

Aina haitan aiheuttajan määrittely ei ole helppoa. Onko se esimerkiksi omakotitalotyömaan kohdalla kaavoittaja, talopaketin myyjä vai taloon muuttava perhe?

”Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, jotka pitää yhdessä pohtia ja viedä sääntelyyn”, Kotiaho sanoo.

Kyseisessä esimerkissä Kotiaho kallistuu siihen, että haitan aiheuttaja on se, joka talon rakennuttaa.

Kaava itsessään ei vielä luontoa syö, se vain mahdollistaa rakentamisen. Vasta rakennusvaiheessa tontti raivataan.

”Kaavahan ei toteudu, jos kukaan ei ryhdy rakentamaan”, Kotiaho perustelee.

Joissain tapauksissa rakennushanke on ensin ja kaava tehdään hanketta varten.

Jos otetaan esimerkiksi ekologisesta kompensaatiosta omakotitalotyömaa, voi miettiä, katsottaisiinko haitan aiheuttajaksi kaavoittaja, talopaketin myyjä vai taloon muuttava. Kuvan talo oli työmaavaiheessa Vantaalla vuonna 2002.

Suomessa uudistetaan parhaillaan luonnonsuojelulakia, ja luonnoksessa ehdotetaan ekologisen kompensaation pelisääntöjä ja velvoitteita.

”Uudistus on tarpeellinen”, Kotiaho kirjoittaa analyysissaan, jonka häneltä on tilannut Ajatuspaja Visio.

HS:lle Kotiaho kuvailee luonnonsuojelulain uudistusta vasta ensimmäiseksi askeleeksi.

Luonnos koskee vain osaa Suomen luontotyypeistä ja laeista, ei kaikenkattavasti kaikkea luontoa. Tavallaan siinä vahvistetaan jo suojattujen luontotyyppien suojaa.

”Se on hyvä päänavaus, koska siinä käsitellään kompensaation pelisääntöjä. Mutta sen jälkeen asia pitäisi viedä kaikkeen lainsäädäntöön ja myös kaikkeen luvitukseen, jossa luontoa muutetaan”, Kotiaho sanoo.

Luonnonsuojelulain lisäksi parhaillaan uudistetaan myös maankäyttö- ja rakennuslakia. Hallituksen esitykseen uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi saa jättää lausuntoja joulukuulle saakka.

Luonnoksessa mainitaan kyllä ilmastonmuutoksen hillintä metsäkatoa torjumalla, mutta varsinaista ekologista kompensaatiota luonnos ei sisällä.

”Sinnehän se pitäisi ehdottomasti saada. Se on se paikka, mihin hyvittäminen pitäisi viedä. Juuri maankäyttö on luontokadon suurin aiheuttaja”, Kotiaho sanoo.

Luontohyvitysten vieminen lakeihin vaatii vielä kaikenlaista käytännön pohdintaa.

Onko hyvitys oikeasti uusi, luontoa lisäävä asia? Vai olisiko ennallistus tai suojelupäätös tehty joka tapauksessa?

Entä sopiva ajanjakso? Milloin haitat pitää olla korvattuna? Esimerkiksi 50 vuotta on liian pitkä aika saada hyvityksiä, sillä haitat syntyvät nopeasti. Toisaalta viisi vuotta on liian lyhyt, koska vaikkapa ennallistamisessa vain pieni osa luonnon palautumisesta ehtii tapahtua.

Hyvittämistä voi yrittää hahmottaa listaamalla ensin luontohaitat: mitä menetetään, missä ja milloin. Luontohyödyt puolestaan voi määrittää kysymällä mitä saadaan lisää, missä ja milloin.

Vaikka paljon on epäselvää, Kotiahon mukaan on selvää, että hyvityspinta-alojen tulee lähes poikkeuksetta olla moninkertaisia haitta-aloihin verrattuna.

Luonnonsuojelulain uudistamisen lisäksi muutakin on luontohyvityksen suhteen tekeillä.

Tutkijat ja ympäristöministeriö kehittävät yhteistyössä laskentaa ja raportointia, joiden avulla voitaisiin perustaa kansallinen kompensaatiorekisteri.

Lisäksi tutkimushankkeessa Jyväskylän ja Lahden kaupungeista luodaan elävät laboratoriot, joissa ekologista kompensaatioita kokeillaan kaupungin organisaatioissa.

Tarkemmin ekologisesta kompensaatiosta ja käytännön hankkeista voit lukea täältä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat