Energian hintojen nousu tehnyt ison jakolinjan EU-maiden väliin, energiaministereiltä ei päätöstä uusista toimista - Politiikka | HS.fi

Energian hintojen nousu tehnyt ison jakolinjan EU-maiden väliin, energia­ministereiltä ei päätöstä uusista toimista

Suomi on mukana maaryhmässä, joka vastustaa puuttumista markkinoiden toimintaan. Mika Lintilän mukaan nyt ei ole syytä hämmentää ja aiheuttaa epävarmuutta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

26.10. 15:22

Bryssel

EU-maiden energiaministerit olivat tiistaina kokouksessaan hyvin eri linjoilla siitä, miten tämänsyksyiseen energian hintojen rajuun nousuun pitäisi suhtautua.

Suomen elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk) mukaan kokous oli silti ”yllättävänkin rauhallinen”, eikä uusia päätöksiä esimerkiksi EU:n yhteisistä toimista tehty.

”Itse odotin, että kokouksessa olisi tullut selkeitä irtiottoja ja esityksiä esimerkiksi päästökauppa­järjestelmän suhteen, mutta kukaan ei esittänyt muutoksia.”

Osa maista, etenkin Espanja ja Ranska, haluaisivat EU:n puuttuvan hintojen nousuun voimakkaasti, osa taas kavahtaa esimerkiksi yhteisiä tukipaketteja tai sähkömarkkinamallin tilapäistäkään muuttamista.

EU:n jäsenmaiden energiamarkkinoiden rakenteessa on isoja eroja. Energiaministereiden keskustelussa painottuu Lintilän mukaan kaasu, joka puolestaan Suomessa ei ole merkittävässä roolissa lämmityspolttoaineena tai sähkön tuotannossa.

”Puhuimme paljon kaasun varastoinnista.”

Uutistoimisto Reutersin mukaan puhetta oli jälleen siitä, että EU ostaisi kaasua jäsenmaiden puolesta samaan tapaan kuin hankki koronarokotteita. Energiasta vastaava komissaari Kadri Simson sanoi komission arvioivan tarkasti tällaisten yhteisostojen edut ja haitat.

Ennen kokousta Suomi ja kahdeksan muuta EU-maata julkaisivat yhteisen kirjeen, jossa ne varoittivat jäsenmaita tekemästä muutoksia sähkömarkkinoiden toimintaan.

”Emme voi tukea mitään toimenpidettä, joka on ristiriidassa kaasun ja sähkön sisä­markkinoiden kanssa, esimerkiksi sähkön tukkumarkkinoihin kohdistettua uudistusta”, maat toteavat yhteisesti.

Lue lisää: Suomi on mukana yhdeksän EU-maan kirjelmässä: varoittavat tekemästä muutoksia sähkö­markkinoille

Lintilän mukaan kirje tehtiin Luxemburgin aloitteesta. Ennen energiaministereiden kokousta maat olivat yhdessä koolla, ja mukana oli myös Ruotsi, joka ei lähtenyt kirjeeseen allekirjoittajaksi.

Maajoukolle tuli painoarvoa siitä, että joukkoon kuuluu Saksa, joka toi yhteisen kannan esille varsinaisessa ministerikokouksessa.

Lintilän mukaan kirje tehtiin tilanteen rauhoittamiseksi.

”Tällaisessa tilanteessa ennustettavuus ja vakaus ovat äärettömän tärkeitä. Pitää olla selkeä viesti, ettei tämän takia ruveta markkinoita hämmentämään ja aiheuttamaan siellä epävarmuutta. Se ei auta tilannetta”, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan komission lokakuun puolivälissä esittämää energiatiedonantoa eli ”työkalupakkia” kiiteltiin kokouksessa.

Komissio ei suosittanut EU:n laajuisia toimia vaan kehotti jäsenmaita tekemään tarvittaessa kansallisia toimia kuluttajien tilanteen helpottamiseksi.

Tällaisia kansallisia toimia on komission tietojen mukaan tehty tai vireillä parissakymmenessä jäsenmaassa 27:stä.

Lue lisää: Komissio uskoo energian hinnan nousun tasaantuvan keväällä, suosittaa jäsenmaille vain tilapäisiä vastatoimia

Kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien erot näkyvät. Euroopassa puhutaan yleisesti energiaköyhyydestä eli siitä, että esimerkiksi kaasun tulo katkeaa maksamatta jääneiden laskujen vuoksi.

Lintilä arvelee, että EU-johtajien viime viikon huippukokous vei enimmän paineen pois energiaministereiden kokouksesta.

Huippukokous käytti useita tuntia energiakeskusteluun, mutta sekään ei tehnyt EU:n energiamarkkinoita koskevia päätöksiä vaan sopi palaavansa asiaan joulukuussa.

Lintilä kertoo käyttäneensä energiaministereiden kokouksessa puheenvuoron ydinvoiman merkityksestä Suomelle. Syy tähän oli se, että EU:n komission odotetaan lähiaikoina antavan täydentävän esityksen taksonomiasta eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.

Edelleen on auki, luokitteleeko komissio ydinvoiman kestäväksi tavaksi tuottaa energiaa, kuten Suomen hallitus haluaisi.

”Puheenjohtaja vakuutteli, että hän tuo kokonaisuuden taksonomiasta verrattain nopeasti, ja siinä arvioidaan myös kaasun ja ydinvoiman rooli.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat