Keskusta vastustaa maakuntaveroa: ”Tämä ei ole yhdenvertaista” – Suhtautuminen mahdolliseen uuteen veroon jakaa hallitusta - Politiikka | HS.fi

Keskusta vastustaa maakunta­veroa: ”Tämä ei ole yhden­vertaista” – Suhtautuminen mahdolliseen uuteen veroon jakaa hallitusta

Hallituspuolueista vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n edustajat kertoivat kannattavansa maakuntaveroa.

27.10.2021 10:13 | Päivitetty 27.10.2021 13:12

Suhtautuminen maakuntaveroon jakoi hallituspuolueita Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) järjestämässä aluevaalipaneelissa keskiviikkona.

Keskustaa edustava sote-valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi ilmoitti vastustavansa maakuntaveroa, sillä se voisi nostaa kansalaisten veroprosentin eroja jopa kymmeneen prosenttiyksikköön asuinpaikasta riippuen. Nyt kuntaverossa voi olla hänen mukaansa enimmillään seitsemän prosenttiyksikön ero asuinpaikasta riippuen.

”Eihän tämä ole yhdenvertaista, näin ei voi tapahtua”, Lohi sanoi.

Hallituspuolueista vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n edustajat kertoivat kannattavansa maakuntaveroa. Rkp suhtautui asiaan kahtiajakoisesti.

Vihreiden puheenjohtajan sijaiseksi pian nouseva Iiris Suomela sanoi, että maakuntavero on tärkeä osa hyvinvointialueiden työkalupakkia.

"Pelkkä veroaste ei ole koko totuus, vaan ihmisethän saavat erilaisia vähennyksiä esimerkiksi sen perusteella, millaisessa asemassa ovat työmarkkinoilla", hän lisäsi.

Sdp:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan maakuntavero on tapa sekä hillitä kustannuksia että taata autonomia hyvinvointialueille.

”Kun vastaa menoista, vastaa myös tuloista ja on vastuussa kokonaisuudesta. Lisäksi sote-uudistus ja terveyspalveluiden vahvistaminen ovat myös työllisyystoimi, sillä ihmiset ovat usein työmarkkinoiden ulkopuolella terveydellisistä syistä”, hän sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi kannattavansa maakuntaveroa erityisesti demokratiasyistä, jotta hyvinvointialueen päättäjillä olisi päätäntävaltaa.

”En usko, että suomalaiset ovat lähteneet tähän siksi, että kaikki valta annettaisiin valtiovarain­ministerille tai sosiaali- ja terveysministerille vaan siksi, että alueellisilla päättäjillä olisi vahva mandaatti.”

Keskiviikkona järjestetyssä paneelissa keskustelemassa olivat myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri ja Rkp:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström.

Oppositiosta Leena Meri, Sari Essayah ja Antti Häkkänen kertoivat vastustavansa maakuntaveroa. Heidän kaikkien pelkona on, että kokonaisveroaste nousisi Suomessa liian korkeaksi. Essayahin mukaan maakuntavero myös lisäisi byrokratiaa ja eristäisi alueiden taloutta toisistaan entisestään.

"Tämä malli ei pysty taloudellisesti pysymään pystyssä”, hän sanoi.

Rkp:n Wickströmin mukaan on tärkeää, ettei kokonaisveroaste nouse. Samalla hän kuitenkin muistutti, että ikääntyvän väestön myötä on jatkuvasti painetta kasvattaa sote-alan kustannuksia.

Hallituspuolueista vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n edustajat kertoivat kannattavansa maakuntaveroa. Rkp suhtautui asiaan kahtiajakoisesti.

Maakuntaverossa on kyse siitä, että sote-uudistuksessa perustettaville 21 maakunnalle – joita kutsutaan ”hyvinvointialueiksi” – annettaisiin oikeus verottaa alueellaan asuvia ihmisiä.

Verotuloilla ne voisivat rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa sekä muita maakunnille mahdollisesti siirtyviä tehtäviä.

Nyt sote-uudistuksen lähtökohtana on, että maakunnat saavat rahoituksensa lähes kokonaan valtiolta. Kun tehtävät siirtyvät pois kunnilta, kunnallisveroja alennetaan tasasuuruisesti runsaat 12 prosenttiyksikköä. Vastaavasti valtionverotusta kiristetään ja veron tuottoja jaetaan maakunnille sote-palveluiden järjestämiseen.

Lue lisää: Kiista maakuntaverosta repii hallitusta: Näin uusi vero jakaisi suomalaiset voittajiin ja häviäjiin

Vaalipaneelissa käytiin vilkasta keskustelua hyvinvointialueiden rahoituksen lisäksi kolmannen sektorin sekä yritysten huomioimisesta sote-uudistuksessa.

Kaikki panelistit peräänkuuluttivat tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja yritysten välillä. Keskustan Lohi ehdotti, että alueille perustettaisiin yhteistyö­toimielimiä, joiden avulla toimintaa voitaisiin koordinoida ja edistää.

Useampi puolue nosti esiin huolen siitä, että järjestöt ikään kuin unohtuvat sote-uudistusta tehtäessä. Rkp:n Wickströmin mukaan on huolestuttavaa, että alueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa esimerkiksi valmistelutyöhön liittyen eivätkä järjestöt tiedä, miltä toiminta tulee lopulta näyttämään vuonna 2023.

"Olisi tärkeää, että yhdistykset ja yritykset otettaisiin mukaan valmistelutyöhön jo tässä kohtaa.”

Keskiviikon vaalipaneelissa uusien hyvinvointialueiden toiminnan keskiöön nostettiin peruspalveluihin panostaminen, nopean hoitoon pääsyn varmistaminen sekä sote-alan ammattilaisten työhyvinvointi. Lisäksi ihmisten tarpeita halutaan huomioida entistä kokonaisvaltaisemmin ja erilaisia sote-palveluita integroida paremmin toisiinsa.

"Yksi tärkeimpiä kysymyksiä on ihmisten toimintakyvyn edistäminen, matalan kynnyksen palvelut ja nopea hoitoon pääsy", sanoi esimerkiksi kokoomuksen Antti Häkkänen.

Toisaalta huolta heräsi myös siitä, ohjataanko resursseja oikeisiin paikkoihin ja pystytäänkö ihmisten tarpeisiin vastaamaan tasapuolisesti.

"Tärkeintä on palveluiden tasapuolinen parantaminen, mutta pelkään, että rahaa menee paljon hallinnon ja rakenteiden luomiseen", sanoi perussuomalaisten Leena Meri.

Aluevaalit järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa 23. tammikuuta. Niissä valitaan edustajat aluevaltuustoihin, jotka päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä pelastustoimesta alueellaan.

Vaalipiireinä toimivat 21 hyvinvointialuetta, joista suurimmassa osassa rajat noudattelevat maakuntien rajoja. Uusimaa on pilkottu neljään hyvinvointialueeseen. Helsingissä ei äänestetä aluevaaleissa, vaan sosiaali- ja terveydenhuollosta ja pelastustoimesta päättää kaupunginvaltuusto.

HS seurasi keskustelua hetki hetkeltä. Lue seuranta täältä:

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat