Rkp julkaisi aluevaaliohjelmansa: Turvaisi nykyiset terveyskeskukset myös hyvinvointialueilla - Politiikka | HS.fi

Rkp julkaisi aluevaali­ohjelmansa: Turvaisi nykyiset terveys­keskukset myös hyvinvointi­alueilla

”Turvallisuutta tarvitaan joka päivä”, sanoi Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson aluevaaliohjelman julkistustilaisuudessa. Puolue tähtää tammikuun vaaleissa yli viiden prosentin kannatukseen.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esitteli perjantaina puolueen aluevaaliohjelmaa. Kuva viime keskiviikolta eduskunnasta.

29.10.2021 11:00

Hallituspuolue Rkp haluaa turvata nykyiset terveyskeskukset, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntiin vuoden 2023 alussa.

Etenkään pieniä sairaaloita ei saisi puolueen mukaan ajaa alas, vaan niitä pitäisi sen sijaan kehittää.

Terveyspalveluiden tulisi olla saatavilla kaikissa kunnissa helposti vastakin – myös ruotsin kielellä. Henkilöstöä Rkp palkitsisi myös muiden kuin suomen tai ruotsin kielen taidoista.

Seitsemän päivän hoitotakuu tulee puolueen mukaan ulottaa myös mielenterveyden hoitoon, kuten psykoterapiaan.

Rkp julkisti perjantaina aluevaaliohjelmansa otsikolla Lähellä sinua.

Uudet valtuustot valitaan tammikuussa. Puolueen tähtäimessä on yli viiden prosentin kannatus. Tavoite on olla suurin puolue Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla sekä toiseksi suurin Länsi- Uudellamaalla.

”Me Rkp:ssä haluamme tehdä työtä paremman hoidon ja hoivan puolesta Suomessa. Turvallisuutta tarvitaan joka päivä”, sanoi puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tiedotustilaisuudessa.

Henriksson kertoi jo torstaina, ettei itse asetu aluevaaleissa ehdolle.

Perusterveydenhuollossa Rkp korostaa oikeutta saada apua ja tukea nopeasti ja helposti riippumatta siitä missä asuu ja mikä on tulotaso.

Oikeuden tulee puolueen mukaan koskea myös suun ja hampaiden hoitoa sekä niin sanottuja paperittomia potilaita.

Maaseudulla ja saaristossa pitäisi Rkp:n mukaan panostaa esimerkiksi terveysbusseihin ja muihin liikkuviin ratkaisuihin sekä digitaalisiin palveluihin.

Henrikssonin mukaan kullakin alueella pitää paikallisesti pohtia, miten parhaiten turvataan integroitujen palveluiden saanti. ”Hyviä esimerkkejä on paljon, kuten Pietarsaari ja Kokkola”, Henriksson sanoi.

Julkisia palveluita täydentämään tarvitaan yksityistä ja kolmatta sektoria. Palveluseteleiden käyttöä Rkp lisäisi hoitojonojen lyhentämiseksi.

Sosiaalihuoltoon Rkp haluaa lisää sosiaalityöntekijöitä.

Lastensuojelussa puolue kiristäisi henkilöstön vähimmäismitoitusta niin, että yhtä työntekijää kohti olisi enintään 35 asiakasta.

Lapsiperheille Rkp tarjoaisi kotipalveluita ja parisuhdeväkivallan uhreille turvakotipaikkoja.

Synnytysosastojen määrää Rkp ei leikkaisi, ja neuvolatoimintaa Rkp jatkaisi vielä senkin jälkeen, kun lapsi täyttää kuusi vuotta.

Koulukuraattoria ja koulupsykologia kohti saisi olla enintään 500 oppilasta.

Vanhuksille Rkp tarjoaisi senioriliikuntaa ja loisi heille omalääkäri- ja omasairaanhoitajajärjestelmän.

Kaikissa kunnissa pitäisi puolueen mukaan tehdä ikäihmisten luo ennakoivia kotikäyntejä. Hyvinvointialueilla tulisi olla velvoite tarjota intervallihoitoa omaishoitajien työn helpottamiseksi.

Pelastuspalveluissa tulisi Rkp:n mukaan olla riittävästi ruotsinkielistä henkilöstöä kaikkialla maassa. Kuopiosta puolue siirtäisi ruotsinkielisen koulutuksen Helsinkiin.

Tähän mennessä Rkp:n lisäksi hallituspuolue keskusta ja oppositiopuolue kristillisdemokraatit ovat julkistaneet aluevaaliohjelmansa.

Hallituspuolueet Sdp ja vasemmistoliitto ovat julkistaneet vasta alustavat aluevaaliohjelmiensa pääteemat.

Kaikille puolueille on tärkeää ainakin palveluiden ja myös koulutetun ja hyvinvoivan hoitohenkilöstön saatavuus.

Sen sijaan suhtautuminen mahdolliseen maakuntaveroon jakaa puolueita, kävi ilmi Suomen sosiaali ja terveys ry:n (Soste) järjestämässä aluevaalipaneelissa viime keskiviikkona.

Hallituspuolueista vihreiden, vasemmistoliiton ja Sdp:n edustajat kertoivat kannattavansa maakuntaveroa, mutta keskusta vastustaa.

Rkp suhtautuu veroon kahtiajakoisesti. Aluevaaliohjelman mukaan kokonaisveroaste ei saisi nousta.

Henriksson sanoi perjantaina, että puolue odottaa valtiovarainministeriön valmistelua: ”Maakuntaverossa voisi olla jonkin verran ideaa, jos se tulisi valtion perusrahoituksen lisäksi.”

Aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa 23. tammikuuta 2022. Niissä valitaan aluevaltuustot uusille hyvinvointialueille, joita on 21. Helsingissä vaaleja ei pidetä, koska sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa yhä kaupunki itse.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat