Avoimuusrekisterin mietintö vihdoin valmiiksi: Jatkossa lobbareiden toiminta olisi nähtävissä kaikille avoimelta sivustolta - Politiikka | HS.fi

Avoimuus­rekisterin mietintö vihdoin valmiiksi: Jatkossa lobbareiden toiminta olisi nähtävissä kaikille avoimelta sivustolta

Rekisterin tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen, epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi toimii avoimuusrekisteriä selvittäneen parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtajana.

29.10.2021 16:37

Suomeen pitkään suunnitellun avoimuus- eli lobbarirekisterin mietintö on saatu valmiiksi.

Parlamentaarinen ohjausryhmä ja sen alainen asiantuntija­työryhmä ovat valmistelleet ehdotuksen Suomeen perustettavasta valtion tason toimintaa koskevasta lakisääteisestä avoimuusrekisteristä. Lobbausta tekevien organisaatioiden ja henkilöiden tulisi jatkossa ilmoittautua rekisteriin, jota ylläpitäisi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).

Rekisterin tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Ehdotuksen mukaan rekisteriin lisättäisiin tietoja vaikuttamis­toiminnasta ja siihen liittyvästä ammattimaisesta neuvonnasta, joka kohdistuu eduskuntaan, ministeriöihin ja valtion virastoihin.

Rekisteristä löytyvillä tiedoilla kansalaiset ja vaikuttamisen kohteet saisivat jatkossa kattavammin tietoa valtion tason päättäjiin vaikuttavista toimijoista sekä näiden intresseistä. Tämä auttaisi arvioimaan päätösten syntyä ja niiden taustavaikuttimia entistä paremmin.

Lobbareiden olisi rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin heti, kun ammattimainen ja pitkäjänteinen vaikutustoiminta alkaa. Lisäksi heidän tulisi ilmoittaa muun muassa yhteydenpitonsa kohteet ja aiheet.

Avoimuusrekisterin sisältämät tiedot julkaistaisiin avoimuusrekisteri.fi-palvelussa, jossa ne olisivat vapaasti kaikkien nähtävillä. Tietojen saaminen olisi maksutonta ja ne säilytettäisiin julkisessa rekisterissä 10 vuoden ajan.

Ehdotuksen mukaan rekisterin soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin muun muassa ruohonjuuritason kansalaistoiminta, tavanomainen asiointi viranomaisissa, viranomaisen asettamiin työryhmiin ja kuulemisiin osallistuminen, satunnainen ja vähämerkityksinen vaikuttamistoiminta, valtion omistajaohjaus sekä puoluetoiminta.

Rekisterin laajentamista alue- ja kuntatasolle harkitaan mahdollisesti myöhemmin.

Suomessa on puhuttu toistakymmentä vuotta lobbaamiseen liittyvän sääntelyn tarpeesta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) ja Euroopan neuvosto ovat suositelleet avoimuusrekisterin käyttöönottoa. Myös tutkijat ja edunvalvontajärjestöt ovat toivoneet rekisterin perustamista.

Avoimuusrekisterin valmistelu käynnistettiin jo edellisen vaalikauden lopussa keväällä 2019, kun eduskunta asetti parlamentaarisen työryhmän selvittämään rekisterin lähtökohtia. Työryhmään osallistui parlamentaaristen toimijoiden lisäksi virkamiehiä, tutkijoita ja edunvalvonnan edustajia.

Nyt julkaistua esitystä on tarkoitus käsitellä vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä.

Lue lisää: Finanssiala avasi lobbausrekisterin – lobbauksen kohteena päättäjiä Marinista lähtien

Lue lisää: Lobbausselvityksen tekijä Emilia Korkea-aho: ”Lobbausrekisteri kannattaa tehdä joko kunnolla tai ei ollenkaan”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat