Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen kiistelivät lauantaina talouspolitiikasta.
Andersson moitti oikeiston vaatimia veronkevennyksiä, koska hänen mielestään ne lisäävät julkisen talouden epätasapainoa.
Valtonen puolestaan väitti, että vasemmistoliiton kannattama kireään verotukseen perustuva talouspolitiikka uhkaa hyvinvointivaltiota.
Kumpi on oikeassa?
Helsingin Sanomat kysyi poliitikkojen näkemyksiin kantaa Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessorilta Matti Pohjolalta, Hankenin ja Helsinki Graduate School of Economicsin taloustieteen professorilta Ari Hyytiseltä sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajalta Essi Eerolalta.
Anderssonin mielestä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että kokoomuksen kannattamat veronkevennykset vahvistaisivat julkista taloutta. Anderssonin mukaan veronkevennykset heikentäisivät julkisen talouden tasapainoa. Pitääkö paikkansa?
Matti Pohjola
Pohjola: ”Pitää yleisellä tasolla paikkansa, mutta en osaa ottaa kantaa kokoomuksen ehdotuksiin. Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että verotuksen yleinen keventäminen lisäisi verotuloja ja siten vahvistaisi julkista taloutta. Verotuksen tasoa tärkeämpää on tarkastella verotuksen rakennetta. Joidenkin verojen keventäminen voi hyvinkin osaltaan vahvistaa julkista taloutta.”
Ari Hyytinen
Hyytinen: ”Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä verotus on moniulotteinen kokonaisuus. Riippuu siis veronkevennysten toteutuksesta, mitä tapahtuu. Kysymykseen ei voi antaa yhtä ainoaa oikeaa kyllä- tai ei-vastausta, jos ei tarkemmin määritellä, miten verotusta muutetaan ja erityisesti millä ajanjaksolla asiaa tarkastellaan.”
Essi Eerola
Eerola: ”Veronkevennykset itsessään tietysti pienentävät verotuloja. Toisaalta veronalennusten voi usein odottaa kasvattavan esimerkiksi työllisyyttä ja investointeja. Tällaiset dynaamiset vaikutukset kasvattavat ainakin jonkin verran verotuloja. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että dynaamiset vaikutukset olisivat niin suuria, että veronkevennysten lopputuloksena verotulot kasvaisivat.”
Valtosen mielestä Suomen kireä verotus hidastaa talouskasvua ja heikentää siten elintasoa. Pitääkö paikkansa?
Pohjola: ”Ei pidä yleisesti paikkaansa. Veroasteen ja elintason välinen korrelaatio [tilastollinen yhteys] on itse asiassa positiivinen maiden välisessä vertailussa, eli verotus on kireää korkean tulotason maissa. Verotuksen tason ja talouskasvun kesken ei ole kuitenkaan selvää syy–seuraus-suhdetta. Verotuksen tasoa merkityksellisempi asia on, mihin verotulot käytetään. Jos ne käytetään talouskasvua edistäviin tarkoituksiin, kuten koulutukseen, voi verotusta kiristämällä kiihdyttää talouskasvua. Jos verotulot menevät kulutukseen, käy päinvastoin.”
Hyytinen: ”Osin kyllä ja osin ei. Pohjoismailla menee varsin hyvin melko kireästä verotuksesta huolimatta. Kansainvälinen tutkimusnäyttö tukee kuitenkin muun muassa sitä, että verotuksella on merkitystä teknologiselle kehitykselle ja siten talouskasvulle. On ihan paikallaan kantaa huolta siitä, miten verojärjestelmämme kannustaa yrittäjyyteen tai vaikuttaa yritysten kannustimiin uusiutua ja ottaa käyttöön vaikkapa ympäristöystävällisempiä teknologioita.”
Eerola: ”Verotuksen kiristäminen voi olla haitallista talouskasvun kannalta. Kokonaisveroasteen ja talouskasvun välillä ei kuitenkaan ole mitään suoraviivaista yhteyttä. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin kyse on myös verotuksen rakenteesta: jotkin verolajit ovat talouskasvun kannalta haitallisempia kuin toiset. Lisäksi oleellista on myös se, mihin verotulot käytetään. Verotuksen kiristäminen voi jopa vahvistaa talouskasvua, jos verotulot käytetään fiksulla tavalla.”
