Rkp:n Henrikssonin ajatus hoitoalan nelipäiväisestä työviikosta ei innosta alan osapuolia: ”Täysin epärealistinen esitys” - Politiikka | HS.fi

Rkp:n Henrikssonin ajatus hoitoalan nelipäiväisestä työ­viikosta ei innosta alan osapuolia: ”Täysin epärealistinen esitys”

Hoitajaliitto Superin mukaan hoitoalan nelipäiväistä viikkoa voisi pilotoida, mutta ajatuksen ei äkkiseltään uskota olevan mahdollinen. Kuntatyönantajat arvioi sitä ”täysin epärealistiseksi”.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen ja Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

1.11.2021 13:43

Hoitoalaa edustavat osapuolet pitävät Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin viikonloppuna Iltalehdessä tekemää avausta hoitoalan nelipäiväisestä työviikosta epärealistisena.

Hoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että avaus on tervetullut, muttei usko sen toteuttamisen olevan nykyoloissa mahdollista.

”Se on aika kunnianhimoinen ajatus, mutta en usko, että hoitohenkilökunta riittää siihen”, hän sanoo.

Paavola muistuttaa, että työntekijät joutuvat jo tällä hetkellä joustamaan, jotta tekijöitä riittäisi vuoroihin.

”Työntekijät joutuvat venymään ja tekemään tuplavuoroja ja tulemaan lomilta töihin niin onko ajatus, että sitten käydään vielä enemmän lomilta töissä?” Paavola kysyy.

Henrikssonin ehdotuksessa taustalla oli ajatus siitä, että tämä vähentäisi uupumuksen riskiä ja lisäisi siis alan houkuttelevuutta.

”Työaikajärjestelyitä on kehitettävä. Yksi malli voisi olla sellainen, jossa hoitajat ovat neljä päivää peräkkäin töissä ja pitävät sitten kolme päivää vapaata”, Henriksson sanoi Iltalehdessä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen korostaa, ettei tunne ajatuksen taustaa sen enempää, muttei äkkiseltään pidä sitä lainkaan realistisena.

”Jos se tarkoittaa työajan lyhentämistä, niin meillähän on henkilöstöstä pulaa. Tämä on täysin epärealistinen esitys näissä oloissa. Jos taas tehtäisiin todella pitkiä vuoroja ja siis viiden päivän työt neljässä päivässä, niin uskallan kyseenalaistaa henkilöstön jaksamisen”, hän sanoo.

Jalonen paheksuu myös sitä, että politiikan puolelta otetaan kantaa työmarkkinajärjestöjen välisiin kysymyksiin.

”Ihmettelen suuresti sitä, että poliittinen taho alkaa ottaa suoraan kantaa työmarkkinajärjestöjen tehtäviin kuuluviin asioihin.”

Paavola sanoo, että nelipäiväistä viikkoakin voitaisiin toki kokeilla pilottina, sillä kaikki keinot olisi kokeiltava alan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Pula henkilöstöstä on ollut jo pitkään kova ja se on vain pahentunut korona-aikana, hän korostaa.

”Kyllä sitä kannattaa kokeilla. Kysymyshän on hyvin paljon siitä, että mille asteelle ihmisten palkka rajoittuisi. Se, että pienennettäisiin palkkaa, niin sillä ei vaan sitten elä”, hän huomauttaa.

Henriksson ei täsmentänyt haastattelussa, miten ajatus nelipäiväisestä viikosta voitaisiin käytännössä toteuttaa.

Hän painotti kuitenkin myös, että hoitoalan palkkojen olisi oltava kilpailukykyisiä alan houkuttelevuuden parantamiseksi ja että parempi palkkaus sitoisi hoitoalan ammattilaisia Suomeen.

Paavolasta kiireisempää kuin nelipäiväisestä työviikosta puhuminen olisi saada hoitoalalle kaksi perättäistä vapaapäivää joka viikolle.

Tämän hetken työehtosopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan työntekijälle tai viranhaltijalle annetaan vähintään kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä. Kirjaus ei kuitenkaan velvoita tähän kuin yhtenä viikkona kolmen viikon aikana.

KT:n Jalonen muistuttaa, että vastikään syyskuussa tehty sopimus on vapaapäivien sijoittelun osalta parannus aiempaan tilanteeseen ja on omiaan parantamaan työhyvinvointia ja siis alan houkuttelevuutta. Se ilmaisee myös kaikkien osapuolten pyrkimystä sijoitella vapaapäivät peräkkäin.

Jatkossa Jalosen mielestä ensisijainen keino parantaa hoitoalan työvoiman saatavuutta olisi koulutusmäärien lisääminen.

”Ykköskysymys on se, että meidän koulutusmäärämme, myös muunto- ja täydennyskoulutuksessa mitoitetaan ihan realistisen tarpeen mukaan eikä alakanttiin, kuten tällä hetkellä.”

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi maanantaina ohjelmasta sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi.

Tässä yhteydessä on määrä miettiä laajemmin keinoja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.

Sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren että Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ottivat tässä yhteydessä kantaa Henrikssonin avaukseen.

Molemmat painottivat, että jo nykyisin työaikajärjestelyistä on mahdollista sopia paikallisesti. Työpaikoilla onkin erilaisia malleja ja niitä voidaan kokeilla.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat