Eduskunnassa käsitellään parhaillaan kansalaisaloitetta translain muuttamisesta. Myös hallitus valmistelee samaan asiaan liittyvää lakimuutosta.
Kyse on muun muassa siitä, millä ehdoilla ihminen saa vahvistaa oman juridisen sukupuolensa. Juridinen sukupuolen vahvistaminen tarkoittaa sukupuolimerkinnän muuttamista väestörekisterissä.
Transsukupuolisten arjessa on luonnollisesti paljon merkitystä sillä, että koettu ja papereihin kirjattu sukupuoli ovat samat. Mutta mikä merkitys ihmisen juridisella sukupuolella on yhteiskunnalle? Mihin tietoa ylipäätään käytetään?
Translain uudistusta valmistelevan työryhmän raportti kiteyttää, että sellaista lainsäädäntöä, jossa sukupuolelle annetaan merkitystä, on voimassa vain niukalti.
Ilmeisin on laki asevelvollisuudesta. Nykyisellään vain miehet ovat Suomessa asevelvollisia ja palvelukseen kutsuminen perustuu merkintään juridisesta sukupuolesta.
Jos nuori aikuinen siis vahvistaa sukupuolensa mieheksi, häntä alkaa koskea asevelvollisuus. Jos sukupuolensa taas vahvistaa naiseksi ennen palveluksen suorittamista, vapautuu palveluksesta, kertoo hallitussihteeri Joona Lapinlampi puolustusministeriöstä.
Palveluksen voisi halutessaan myös keskeyttää sen aloittamisen jälkeen, jos sukupuolen vahvistaminen osuisi keskelle palvelusaikaa.
Suomessa vain miehet ovat nykyisin asevelvollisia.
Translain uudistuksen yhteydessä lain on määrä muuttua hallitusohjelman mukaan siten, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Tällöin juridisen sukupuolen vahvistamisesta tulisi nykyistä kevyempi prosessi.
Lapinlammen mukaan ministeriössä ei ole toistaiseksi mietitty sen laajemmin, missä määrin muutos vaikuttaisi asepalvelukseen. Hän itse uskoo, että vaikutukset ovat rajalliset.
Asevelvollisuuden lisäksi toinen suuri lainsäädäntöön perustuva kokonaisuus, jossa käytetään tietoa sukupuolesta, on tasa-arvolaki. Siitä seuraa erilaisia tilastointi- ja raportointivelvoitteita sukupuolen mukaan, kertoo translakiuudistuksen valmisteluun osallistunut valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Perttu Wasenius.
Laissa määritellään, että esimerkiksi valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä tulee olla sekä naisia että miehiä molempia vähintään 40 prosenttia.
”Laki aiheuttaa sen, että esimerkiksi työnantajien sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pitää pystyä yksilöimään ihmiset sukupuolittain ihan sen takia, että tilastointi ja raportointi olisi mahdollista”, Wasenius sanoo.
Voimassa on myös esimerkiksi lakeja tai asetuksia, joissa säädetään naisille ja miehille erillisistä tiloista. Muun muassa vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa on säädöksiä siitä, että miehet ja naiset on pidettävä eri asunto-osastoissa.
Lisäksi tietoa sukupuolesta käytetään taustana tietyissä lakisääteisissä vakuutuksissa.
Sukupuoli ei vaikuta esimerkiksi eläkevakuutuksen ja eläketurvan hintaan työnantajille ja työntekijöille, mutta kun eläkejärjestelmässä rahastoidaan työeläkkeitä varten, naisia varten pannaan hiukan enemmän talteen, koska naiset elävät keskimäärin pidempään, kertoo ylimatemaatikko Minna Lehmuskero sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sosiaalietuuksien kannalta ihmisen sukupuolella on puolestaan vain hyvin vähän merkitystä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on translain valmistelun aikana tunnistanut yhden etuuden, joka on sidoksissa sukupuoleen, kertoo etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho. Kyseessä on äitiysavustus eli käytännössä äitiyspakkaus tai sitä korvaava raha.
Laki äitiysavustuksesta lähtee siitä, että raskaana olevalle naiselle annetaan valtion varoista äitiysavustus. Kun translakia uudistetaan, vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on määrä poistaa ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta.
”Tulevassa perhevapaauudistuksessa kieli on jo ylipäätään muutettu sukupuolineutraaliksi vanhempainetuuksista puhuttaessa.
Mahdollista on siis myös se, että raskaana on juridisesti mies. Yksittäisiä tällaisia tilanteita on ollut jo aiemmin, Siika-aho kertoo.
”On todettu, että nykyisenkin lainsäädännön perusteella nämä erityistilanteet voidaan huomioida ja Kela on voinut käsittääkseni äitiysavustuksen myöntää.”
Lain terminologiaa olisi Siika-ahon mukaan tarkoitus joka tapauksessa muuttaa neutraalimmaksi translain uudistuksen yhteydessä. Kyse saattaisi olla esimerkiksi siitä, että avustus voitaisiin myöntää äidin sijaan ”raskaana olevalle henkilölle”, Siika-aho kertoo.
Tulevassa perhevapaauudistuksessa kieli on jo ylipäätään muutettu sukupuolineutraaliksi vanhempainetuuksista puhuttaessa.
Valtio käyttää tietoa juridisesta sukupuolesta myös esimerkiksi määriteltäessä, kuka on lapsen isä tai äiti. Tällöin henkilön juridisen sukupuolen vaihtumisella on joitain vaikutuksia.
Esimerkiksi silloin kun vanhemmat ovat avioliitossa, lapsen isäksi oletetaan synnyttäneen äidin miespuolinen aviopuoliso. Jos aviopuoliso on juridiselta sukupuolimerkinnältään nainen, vanhemmuus on vahvistettava erikseen kuten avopuolisoidenkin tapauksessa, tiivistää johtava asiantuntija Anna Moring Monimuotoiset perheet -verkostosta.
Avoparien tapauksessa juridinen sukupuoli määrittelee puolestaan sitä, millä perusteella vanhemmuutta tunnustetaan. Juridiselta naiselta vaaditaan esimerkiksi todistusta hedelmöityshoidoista siinä missä juridiselta mieheltä tiedustellaan, millä todennäköisyydellä lapsi on saanut alkunsa hänen sukusoluistaan.
””Jos sukupuolesi muuttuu mieheksi, väestörekisterissä lukee, että lapsen äiti on Matti Meikäläinen.”
Sukupuoli liittyy myös viranomaisille näkyviin väestörekisterimerkintöihin vanhemmuudesta. Rekisterissä käytetään termejä äiti ja isä.
”Eli jos sukupuolesi muuttuu [rekisterissä] mieheksi, väestörekisterissä lukee, että lapsen äiti on Matti Meikäläinen. Kun viranomaiset saavat sen tiedon käsiinsä, se kertoo, että olet transihminen ja lapsesi on transihmisen lapsi. Ja tämä on ongelmallista”, Moring sanoo.
Sukupuolivähemmistöjen edustajien keskuudessa on ollut toiveena, että vanhemmuus kirjattaisiin järjestelmään sukupuolineutraalisti, tai jos tämä on liian suuri muutos, ihmisellä olisi mahdollisuus valita, haluaako hän muuttaa vanhemmuusmerkintänsä.
Asiaa on tiettävästi ollut tarkoitus tarkastella translain muutoksen yhteydessä.