Suomi on ota tai jätä -tilanteessa EU:n metsälinjausten suhteen – erimielinen hallitus päättää kantansa lähiviikkoina - Politiikka | HS.fi

Suomi on ota tai jätä -tilanteessa EU:n metsä­linjausten suhteen – erimielinen hallitus päättää kantansa lähiviikkoina

Kyse on säännöksistä, joissa EU kertoo, millainen metsätalous täyttää kestävän rahoituksen kriteerit.

EU:n komissio luo säännöstöä sille, mitkä sijoituskohteet ovat luokiteltavissa kestäviksi. Linjaus koskee muun muassa metsiä, ydinvoimaa ja maakaasua.

5.11.2021 13:32

Bryssel

Suomen hallitus ottaa lähiviikkoina kantaa jälleen yhteen Euroopan unionista tulevaan, metsänhoitoa koskevaan ehdotukseen, jonka on ennakoitu aiheuttavan ristivetoa hallituksen sisällä.

Kyse on säännöksistä, joissa EU kertoo, millainen metsätalous täyttää kestävän rahoituksen kriteerit. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi viime viikonvaihteessa, että Suomi haluaa hoitaa metsänsä itse.

”Oma näkemykseni on, että tässä EU menee liian pitkälle metsään ja se meidän pitää uskaltaa myös sanoa ääneen. Vaikka jäisimme vähemmistöön EU:ssa. Ennakoin tästä vaikeaa keskustelua myös maamme hallituksen sisällä”, Saarikko sanoi.

Hakkuukoneen käyttöä Suomussalmella kesäkuussa 2017.

Saarikko näkyy olevan samoilla linjoilla kuin metsänomistajia edustava MTK, joka pitää säännöksiä aivan liian yksityiskohtaisina. MTK soisi, että hallitus asettuisi vastustamaan komission asetusta.

MTK:n mielestä asetus on liian pitkälle menevä, kun taas ympäristöjärjestö Greenpeace pitää asetusta aivan liian löysänä ja vesitettynä.

Hallitus on joka tapauksessa valinnan edessä. Komission asetuksen sisällöstä ei voi käydä enää neuvotteluja, vaan kyseessä on ota tai jätä -tilanne.

Kanta pitää päättää 8. joulukuuta mennessä. Komissio antoi asetuksen kesäkuun alussa, ja jäsenmailla oli aluksi neljä kuukautta vastata siihen. Jäsenmaat hakivat tähän vielä kaksi kuukautta lisäaikaa, koska asia on mutkikas muillekin kuin Suomelle.

Jäsenmaa voi hyväksyä asetuksen tai vastustaa sitä. Hallituksessa ei ole vielä päätetty, minkä kannan se ottaa.

Asetus kaatuu EU:ssa vain, jos sitä vastustaa jäsenmaiden määräenemmistö eli Suomen lisäksi 14 maata. Tuolloin asetus palautuu komission valmisteluun.

Hallituksen piiristä arvioidaan HS:lle, että tällaista määräenemmistöä ei jäsenmaiden neuvostossa tule syntymään.

Suomi on sinänsä jo tehnyt töitä, jotta asetuksen teksti lievenisi alkuperäisestä komission ehdotuksesta.

Pääministerit Sanna Marin ja Stefan Löfven.

Keväällä hallituksessa syntyi tästä kahakka pääministeri Sanna Marinin (sd) lähetettyä yhdessä Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa kirjeen komissiolle. Kirjeessä toivottiin muutoksia asetuksen tekstiin, ja osa toiveista meni läpi luontoväen ja vihreiden harmiksi.

Lue lisää: Ympäristöministeri Krista Mikkonen: Pääministereiden kirjelmöinti EU:lle metsäasioista ”ei edusta Suomen kantaa tasapainoisesti”

Asetuksen tausta on EU:n komission itselleen asettamassa suuressa tehtävässä: ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Euroopan vihreässä siirtymässä.

EU haluaa ohjata siihen paljon myös yksityisten sijoittajien rahaa, sillä pelkästään valtioiden tekemillä satsauksilla ei vielä pitkälle päästä. Siksi EU:n komissio yrittää luoda sijoittajien avuksi ohjeet siihen, mikä sijoituskohde on vihreä ja mikä ei.

EU-maat hyväksyivät ohjeiden pohjaksi niin sanotun taksonomia-asetuksen jo kesäkuussa 2020. Samalla ne antoivat komissiolle valtuudet antaa tarkemmat kriteerit kestävistä sijoituskohteista erillisillä asetuksilla.

Käynnissä on nyt myös keskustelu, onko komissio pysynyt jäsenmaiden tuolloin antamissa reunaehdoissa vai onko se mennyt asetusteksteissä liian pitkälle.

Esimerkiksi metsiä koskevassa asetuksessa jokaisen yli 13 hehtaarin metsätilan pitää tehdä metsänhoitosuunnitelma ja ilmastohyötyanalyysi tuleville vuosille.

Eléctricité de Francen (EDF) ydinvoimala Dampierre-en-Burlyssa Ranskassa kuvattiin lokakuussa.

Tilannetta mutkistaa se, että rahoitusluokituksia pohtiessaan EU-komissio otti aikalisän sen määrittelyyn, onko ydinvoima kestävä tapa tuottaa energiaa ja voitaisiinko myös fossiilinen maakaasu katsoa kestäväksi nyt siirtymävaiheessa kohti uusiutuvia polttoaineita.

Komission aikalisä alkaa olla umpeutumassa, ja kohta sen pitäisi tehdä linjaus, joka tulee jakamaan jäsenmaita voimakkaasti.

Suomi on ydinvoimaleirissä, eli hallitus on jo linjannut, että Suomen puolesta ydinvoiman voisi tulkita kestäväksi energiamuodoksi. Suomi oli mukana kymmenen jäsenmaan kirjeessä, jossa komissiota vaadittiin ottamaan se luokitteluun mukaan.

Suomi ei ole vielä ottanut kantaa, suostuuko Suomi maakaasun luokitteluun kestäväksi.

Lue lisää: Lintilä ja yhdeksän muuta eurooppalaista ministeriä vaatii: Ydinvoiman merkitys on tunnustettava ilmaston­muutoksen hillinnässä

On vielä epäselvää, tekeekö komissio ydinvoimasta ja maakaasusta kokonaan uuden asetuksen vai voisiko se mahdollisesti vetää metsätkin sisältävän asetuksen pois käsittelystä ja täydentää sitä.

Metsät eivät ole suuri asia kaikille EU-maille, mutta ydinvoima ja maakaasu ovat lähes kohtalonkysymys Keski-Euroopassa. Siksi komission linjausta niiden kestävyydestä odotetaan jännittyneesti, ja liikkeellä on paljon lobbausta ja huhuja.

On myös arvioita, että osa jäsenmaista on valmis kaatamaan nyt käsittelyssä olevan asetuksen, jos komissio ei tuo ydinvoima- ja maakaasulinjaustaan ennen 8. joulukuuta. Jos maita on tarpeeksi, riittävä määräenemmistö syntyy.

Tämä voisi johtaa siihen, että komissio jättäisi kestävän rahoituksen luokittelun kokonaan sikseen. Osa ympäristöjärjestöistäkään ei panisi sitä pahakseen, koska aikeet luokitella fossiilinen maakaasu kestäväksi ovat herättäneet niissä tyrmistystä.

Jos metsät sisältävä asetus menee läpi, komissiolta tulee ensi vuoden alussa vielä jatkoa eli uusi asetus ja lisää tavoitteita, jotka taloudellisen toiminnan on täytettävä ollakseen kestävää.

Yksi tavoitteista on biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen. Asetuksen asiantuntijatyössä on luonnosteltu muun muassa metsien jakamista kolmeen kategoriaan, joiden pohjalta ehdotetaan lisää tiukkoja ja tarkkoja kriteereitä Suomelle tärkeiden talousmetsien käsittelyyn sekä lisäsuojelua.

Tämä on vasta työryhmän kaavailua, joka ei välttämättä päädy sellaisenaan komission ehdotukseen. Suomi pyrkii parhaillaan vaikuttamaan asetuksen sisältöön.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat