Suomessa järjestetään alle kolmen kuukauden päästä historialliset vaalit, mutta lähes puolet kansalaisista sanoo, ettei tiedä, mistä niissä on kyse.
Tämä juttu yrittää selittää.
Tammikuun 23. päivänä ensimmäistä kertaa järjestettävissä aluevaaleissa valitaan päättäjät eli aluevaltuutetut, jotka käyttävät valtaa kyselytutkimusten perusteella kansalaisille kaikkein tärkeimpiin kuuluvissa asioissa: muun muassa terveydenhoidossa ja vanhusten hoivassa. Samalla heidän on ratkottava hyvinvointi-Suomen hankalimpia ongelmia, jotka kumpuavat väestön ikääntymisestä, muuttoliikkeestä ja työvoimapulasta.
Konkreettisesti aluevaltuutetut voivat päättää esimerkiksi siitä, missä terveyskeskukset ja sairaalat sijaitsevat, missä määrin niitä ulkoistetaan ja miten lääkäriin tai hoitajaan saa yhteyden.
Aluevaalit järjestetään kaikkialla muualla Suomessa paitsi Helsingissä.
Miksi aluevaalit pidetään?
Aluevaalien myötä Suomeen syntyy uusi hallinnon taso.
Syynä on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus), joka siirtää vastuun muun muassa sairaanhoidon, sosiaalitoimen, vanhusten hoivan ja pelastustoimen järjestämisestä kunnilta niin sanotuille hyvinvointialueille.
Näistä asioista eivät siis enää päätä kunnanvaltuutetut kunnan tasolla, vaan aluevaltuutetut laajemman hyvinvointialueen tasolla.
Muutos on yksi Suomen historian merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista.
Mitä ovat hyvinvointialueet?
Hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisiä maakuntia. Uudenmaan maakunta on kuitenkin jaettu neljään hyvinvointialueeseen.
Hyvinvointialueita on 21. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen korkein päättävä elin.
Helsingin kaupunki jää hyvinvointialuejaon ulkopuolelle.
Miksi vaaleja ei järjestetä Helsingissä?
Helsingissä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu säilyy entiseen tapaan kaupungilla.
Siksi Helsingissä ei myöskään järjestetä aluevaaleja.
Mistä aluevaltuutetut päättävät?
Säilyykö pieni ja syrjäinen terveyskeskus? Saako lääkäriin yhteyden videopuhelulla? Lisätäänkö rahaa ja resursseja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn?
Muun muassa tämänkaltaiset asiat kuuluvat aluevaltuutettujen päätösvaltaan.
Yleisesti aluevaltuutetut päättävät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Heidän päätöksensä vaikuttavat lähes kaikkien alueella asuvien kansalaisten arkeen. Ne koskevat suurta osaa suomalaisten julkisten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta.
Puolueiden erilaiset ideologiat voivat näkyä päätöksissä esimerkiksi siinä, missä määrin painotetaan palvelujen hajauttamista tai keskittämistä tai miten suuri rooli palveluissa annetaan yksityisille yrityksille.
Valtuutettujen päätösvalta rajautuu kahdesta suunnasta: Ensinnäkään he eivät voi vaikuttaa alueella käytettävissä olevan rahamäärän kokoon, ainoastaan rahojen jakamiseen. Hyvinvointialueilla ei ainakaan toistaiseksi ole verotusoikeutta, vaan rahat tulevat lähes kokonaan valtiolta.
Toiseksi monille sosiaali- ja terveydenhoidon sekä pelastustoimen kysymyksille raamit asettavat lait ja asetukset aina perustuslaista lähtien.
Esimerkiksi asiakasmaksuille laki määrää enimmäisrajan, mutta niitä voi olla myös perimättä ollenkaan. Tai lapsille ja nuorille on järjestettävä kolme laajaa terveystarkastusta, mutta niitä voi periaatteessa järjestää enemmänkin.
Monella hyvinvointialueella aluevaltuutetut joutuvat tekemään päätöksiään hankalassa tilanteessa: Kun ihmiset ikääntyvät, palvelujen tarve ja kustannukset kasvavat. Samalla monin paikoin väestö vähenee ja sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstöpula pahenee.
Mitä uudistuksella tavoitellaan?
Uudistuksen tavoitteena on muun muassa lisätä kansalaisten tasa-arvoa ja vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin.
Sen avulla halutaan parantaa palvelujen saatavuutta ja kaventaa hyvinvointi- sekä terveyseroja. Tarkoituksena on myös kohentaa sitä, miten perus- ja erityistason sairaanhoito toimii yhteen.
Uudistusta perustellaan sillä, että nyt kuntien resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat paljon. Ajatuksena on, että alueellinen tasa-arvo toteutuu paremmin, kun palvelujen järjestäjinä ovat kuntia isommat hyvinvointialueet.
Oppositio on arvostellut uudistusta ja katsonut, ettei se täytä tavoitteitaan. Etenkin kokoomus on ollut huolissaan, ettei se hillitse kustannusten kasvua.
Mitä tapahtuu vaalien jälkeen?
Aluevaltuustot aloittavat työnsä vuoden 2022 maaliskuussa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy niille vuoden 2023 alusta.
Aluevaltuutetut valitsevat aluehallituksen, joka johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Ne valitsevat myös hyvinvointialuejohtajan.
Jatkossa aluevaalit toimitetaan kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.
