Suomessa vieraileva komissaari Mairead McGuinness: Bryssel ei kerro, mitä Suomen pitää metsilleen tehdä - Politiikka | HS.fi

Suomessa vieraileva komissaari Mairead McGuinness: Bryssel ei kerro, mitä Suomen pitää metsilleen tehdä

Komissaari McGuinness vastaa kestävän rahoituksen luokittelusta, joka on ärsyttänyt suomalaisia metsänomistajia. Hän sanoo HS:lle, että komissio päättää ”toivottavasti ennen vuoden loppua”, miten ydinvoima ja maakaasu luokitellaan.

Mairead McGuinness vastaa EU-komissiossa rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista. Hän toimi aiemmin pitkään EU-parlamentaarikkona.

10.11.2021 2:00

Bryssel

Ydinvoima ja metsät – siinä kaksi asiaa, jotka ovat Suomelle tärkeitä, kun Euroopan unioni tekee päätöksiä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun rahoittamisesta.

Tämän tietää myös Suomeen tänään tuleva EU-komissaari Mairead McGuinness. Hän tutustuu kolmipäiväisellä vierailullaan muun muassa metsänhoitoon Porin lähellä, käy Olkiluodossa ydinjätteen loppusijoitukseen tarkoitetussa maanalaisessa Onkalossa ja tapaa pääministeri Sanna Marinin (sd) sekä muita ministereitä ja kansalaisia.

”Minun kotimaani on tunnettu nurmentuotannostaan”, irlantilainen McGuinness sanoo.

”Minusta tuntuu, että metsät ovat teille sama kuin nurmi on meille. Teillä metsät ovat samalla tavalla dna:ssa.”

HS tapasi McGuinnessin päivää ennen matkaa. Irlantilainen McGuinness vastaa komissiossa muun muassa rahoituspalveluista ja on avainroolissa, kun komissio tekee kauan odotetun päätöksen ydinvoimasta ja maakaasusta. McGuinnessin salkkuun kuuluu nimittäin taksonomia, kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä.

Ovatko ydinvoima ja maakaasu sellaisia energialähteitä, että komissio luokittelee ne ilmaston kannalta kestäviksi?

McGuinness lupaa komission antavan tästä pian päätöksen eli niin sanotun täydentävän delegoidun asetuksen.

”Tämä tapahtuu toivottavasti ennen vuoden loppua. Olemme tehneet jo paljon töitä tämän eteen, mutta vielä on tehtävää, koska kyseessä on hyvin yksityiskohtainen ja tieteeseen pohjautuva arvio.”

McGuinnessin mukaan komission tehtävänä ei ole kertoa jäsenmaille, miten niiden pitäisi tuottaa energiansa. Komission johtotähtenä on yhdessä sovittu EU:n päästövähennystavoite eli 55 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2030 verrattuna vuoteen 1990.

McGuinness kertaa vielä, mistä kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä on kysymys: EU haluaa myös yksityistä pääomaa ilmastotoimiin, koska valtioiden ja EU:n budjettirahat eivät vielä riitä.

Sijoittajat haluavat varmuuden, että heidän rahansa menevät ilmaston kannalta kestäviin kohteisiin. Luokittelujärjestelmän tarkoituksena on antaa tästä luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ennen sijoituspäätöstä.

”Ennen sijoittajat mittasivat vain tuottoa sijoitukselle ilman sen huomioimista, mitkä ovat sijoituksen seuraukset ilmastolle. Luokittelujärjestelmään kuuluva raportointivelvollisuus ja läpinäkyvyys mahdollistavat sen, että rahoitusmaailma pääsee kiinni myös ilmastoseurauksiin ja voi tehdä tähän tietoon perustuvia päätöksiä siitä, mihin varoja sijoitetaan. Tavoitteena on siirtyä pois sellaisista investoinneista, jotka eivät ole kestäviä.”

McGuinnessin mukaan niin sanotut vihreät investoinnit ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on saada rahoitusta myös yrityksille, jotka ovat juuri nyt siirtymävaiheessa: eivät vielä täysin vihreitä, mutta ponnistelemassa sitä kohti.

McGuinnessin mukaan myös keskuspankit ja rahoitusmarkkinoita valvovat viranomaiset ovat vaatineet, että ilmastoriskit otetaan huomioon. Viestinä on, että riskien laiminlyönti voisi pahimmillaan horjuttaa rahoitusjärjestelmää.

McGuinnessin mukaan on tervettä, että jäsenmaat keskustelevat nyt ydinvoimasta avoimesti. Ennen sähkön hinnan tämänsyksyistä nousua aihe ei niin kiinnostanut. Jopa Irlanti, jossa ydinvoimatuotanto on lailla kielletty, pohtii nyt sen roolia jatkossa.

”Ydinvoima on hiilivapaata, mutta taksonomian yhtenä periaatteena on myös, ettei hanke saisi aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle. Siksi vierailuni ydinjätekohteeseen on tärkeä, koska haluan tietää, miten jäteongelmaan pitäisi suhtautua.”

McGuinness sanoo olevansa hyvin tietoinen, että kysymys ydinvoimasta ja maakaasusta jakaa jäsenmaita. Suomi esimerkiksi on ydinvoimaleirissä ja on lobannut tästä komissiota.

Asia on tärkeä muun muassa Fortumille, joka pohtii Loviisan ydinvoimalan jatkoinvestointeja.

Lue lisää: Fortumille päätös Loviisan ydinvoimalan jatkosta on vaikea, vaikka sähkön hinta ja kulutus ovat kasvussa – Syynä on EU-sääntelyn epävarmuus

Entä sitten fossiilinen maakaasu? Miten ihmeessä komissio voi luokitella sen kestäväksi?

”Kyse on realismista. Kaikki jäsenmaat eivät voi siirtyä likaisesta hiilestä suoraan uusiutuviin energiamuotoihin, vaikka tuuli- ja aurinkovoimaan on jo investoitu paljon. Kaasua tarvitaan siirtymävaiheessa. Komission täytyy pitää huolta, ettei siitä synny arvonsa kadottavaa varallisuutta ja että uudet investoinnit voidaan vaihtaa myöhemmin toimimaan vedyllä”, McGuinness sanoo.

Mairead McGuinness käy Suomen-vierailullaan muun muassa tutustumassa Olkiluodon ydinvoimalaan ja voimalan alueella sijaitsevaan ydinjätteen loppusijoituspaikkaan, maanalaiseen Onkaloon.

Suomessa metsänomistajia edustava MTK on haukkunut komission määrittelemää kriteeristöä byrokratiaa lisääväksi ja liian yksityiskohtaiseksi.

”Yritysten ei ole pakko täyttää taksonomian kriteereitä, mutta osa haluaa tehdä sen houkutellakseen vihreää rahoitusta ja huolehtiakseen yrityksen maineesta. Suomalaisille metsänomistajille sanoisin, että komissio otti heidän tilanteensa huomioon ja antoi poikkeuksia”, McGuinness sanoo.

”Esimerkiksi ilmastohyötyanalyysi on tehtävä kerran kymmenessä vuodessa, ja omistajat voivat tehdä sen ryhmänä. Kaikkein pienimmät metsänomistajat on vapautettu siitä kokonaan.”

”Tästä kuulen Suomessa mielelläni näkemyksiä. Olen itse maalta kotoisin, ja luulen ymmärtäväni maalla asuvien ihmisten huolia. Bryssel ei kerro, mitä Suomen pitää metsilleen tehdä, vaan yritämme yhdessä Suomen kanssa varmistaa sen, että metsiä hoidetaan kestävästi ja hakataan ilmaston kannalta oikealla tavalla.”

Metsäasia jakaa Suomen hallitusta, ja on väläytelty mahdollisuutta, että Suomi asettuisi vastustamaan asetusta.

”Toivon, että jäsenmaat näkisivät asetuksen suuren kuvan ja näkisivät sen tuovan varmuutta ja selkeyttä. Korostan myös, että sen toimivuutta käytännössä seurataan. Luokittelujärjestelmä on elävä dokumentti, joka kehittyy ajan myötä.”

Lue lisää: Suomi on ota tai jätä -tilanteessa EU:n metsä­linjausten suhteen – erimielinen hallitus päättää kantansa lähiviikkoina

Mairead McGuinness

  • Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava EU-komissaari.

  • Kotoisin Irlannista.

  • Nousi komissaariksi vuonna 2020 irlantilaisen Phil Hoganin tilalle. Kauppakomissaari Hogan joutui eroamaan kesken kauden rikottuaan kotimaansa koronasääntöjä.

  • Toimi EU-parlamentaarikkona Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmässä vuosina 2004–2020.

  • Työskennellyt toimittajana, kotimaassaan tunnettu tv-kasvo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat