Nils Torvalds varoittaa ilmastopaketista: meillä ei pian ole tarpeeksi energiaa ja sen hinta kaksinkertaistuu - Politiikka | HS.fi

Nils Torvalds varoittaa ilmastopaketista: meillä ei pian ole tarpeeksi energiaa ja sen hinta kaksinkertaistuu

Europarlamentaarikko Nils Torvalds pelkää energian hintojen hallitsematonta nousua, jos siirtymäkausi fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan hoidetaan huonosti.

Nils Torvalds on toiminut EU-parlamentaarikkona kohta kymmenen vuoden ajan.

27.11.2021 2:00 | Päivitetty 27.11.2021 7:06

Bryssel

Heinäkuussa EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja varapuheenjohtaja Frans Timmermans julkistivat rinta rottingilla laajan Fit for 55 -lakiesityspaketin, jolla EU aikoo torjua ilmastonmuutosta.

Talvi on tulossa, ja kesän pontevat tunnelmat ovat muuttuneet vaisummiksi. Energian hinnat nousevat, ja vaikka hintakehitys ei suoraan liity ilmastotoimien pakettiin, Fit for 55:n toteutuskelpoisuutta on alettu epäillä jäsenmaissa.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds, 76, on satajäsenisen poliittisen ryhmänsä Renew’n koordinaattori parlamentin ympäristövaliokunnassa. Valiokunta käsittelee suurimman osan ilmastopaketin lakiesityksistä.

Koordinaattorit ovat vallankäyttäjiä hyvällä näköalapaikalla: he johtavat ryhmänsä työtä valiokunnissaan ja hakevat kompromisseja toisten ryhmien kanssa.

Torvalds pyrkii olemaan perillä paketin kokonaisuudesta ja sen kipukohdista. Nyt myös hänen epäilyksensä ovat heränneet. Hänen mielestään kaikki ilmastopaketissa ei täsmää.

EU-maiden tarkoituksena on suhteellisen nopeasti siirtyä energiantuotannossa fossiilisista polttoaineista eli esimerkiksi öljystä ja maakaasusta uusiutuviin polttoaineisiin eli esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan.

”Jos käy läpi koko paketin, sieltä ei löydy selkeää kannanottoa, miten paljon energiaa meillä on milloinkin käytettävissämme”, sanoo Torvalds työhuoneessaan Brysselin parlamenttirakennuksessa.

Torvaldsin mielestä komissio on ”kenkälusikalla” puristanut kokoon toimet, joilla päästään tavoitteeseen vähentää 55 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Komissio ei ole kuitenkaan kertonut, onnistuuko Eurooppa lisäämään uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa riittävälle tasolle samassa ajassa.

”Me näemme jo nyt, että energian hinnat ovat huolestuttavalla tasolla. Sen maksaa kansalainen bensiinipumpulla tai lämmityskustannuksissa. Vaarana on, että me teemme nyt hyvää tahtovia päätöksiä, jotka johtavat siihen, että vuonna 2035 meillä ei ole riittävästi energiaa, ja sen hinnat nousevat kaksinkertaisiksi nykyisiin verrattuna.”

Torvalds takoo pöytää etusormellaan.

”Me teemme nyt päätöksiä, joilla on valtavia seurauksia. Meillä ei ole oikeutta tehdä virheellisiä päätöksiä.”

Torvalds sanoo sitoutuneensa ilmastolain yhteydessä ”aika tiukasti” hiilineutraaliuteen, mutta hän arvioi siirtymäkauden tuottavan suuria vaikeuksia.

Hänen mielestään se edellyttää maakaasun käyttämistä vielä pitkään, koska Keski-Euroopassa ei ole toimivia energiavaihtoehtoja.

”Meillä ei ole oikeutta tehdä virheellisiä päätöksiä.”

Myös ydinvoima näyttää vääjäämättömältä vaihtoehdolta, vaikka Torvalds ei siitä pidäkään. Vetytalous ei ehdi hätiin ennen vuotta 2035.

Komission Fit for 55:sta on parlamentissa käyty Torvaldsin mielestä toistaiseksi ”ihan järkevää keskustelua”. Hän arvioi, että nopeimmillaan lainsäädäntö saataisiin hyväksyttyä parlamentissa ja jäsenmaissa jopa Ranskan puheenjohtajakauden aikana eli alkuvuonna 2022.

Yksi vaikeimmista kohdista tulee olemaan liikenteen ja rakennusten päästökauppa sekä siihen liittyvä ilmastotoimien sosiaalirahasto. Osa maista ei hyväksy päästökauppaa, joka nostaa polttoaineiden hintaa, eikä osa rahastoa, jolla tasoitettaisiin vihreän siirtymän kustannuksia köyhemmille kotitalouksille.

”Me tiedämme, että mitä pidempään tässä talossa jahkaillaan, sitä vähemmän aikaa jää koko lainsäädännön toteuttamiseen. Ja mitä vähemmän aikaa jää, sitä suurempien ongelmien edessä yritykset ja yhteiskunnat ovat.”

Metsät ja niiden kyky sitoa hiiltä ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja komissiolta onkin lyhyessä ajassa tullut useita metsiin liittyviä ehdotuksia.

Komissio on antanut asetuksena sijoituskohteiden ympäristöluokittelun eli taksonomian ensimmäiset säännökset. Sen lisäksi komissio on antanut esitykset metsästrategiaksi, metsäkadon torjumiseksi ja biodiversiteettistrategiaksi – ja sen päälle tulevat vielä useat Fit for 55:een sisältyvät ehdotukset, jotka koskevat metsiä.

Suomessa metsään liittyvät esitykset ovat hämmentäneet ja jopa vihastuttaneet. Osa päättäjistä sanoo, että EU:lla ei ole eikä sille pidä antaa toimivaltaa suomalaiseen metsänhoitoon.

Torvalds ei ole aivan samoilla linjoilla. Hänen mukaansa jaettu toimivalta tarkoittaa, että unioni päättää tavoitetasoista, mutta sen jälkeen on katsottava, miten asia hoidetaan käytännössä.

”Meidän pitää esimerkiksi säilyttää biodiversiteettiä. Mutta miten se säilytetään, se on kunkin jäsenmaan oma tehtävä.”

Toteutuuko tämä periaate esimerkiksi kaikessa metsäsääntelyssä, jota nyt on EU-tasolta annettu?

”Ei. Suomessa ja Ruotsissa on tehty erittäin hyvät listaukset uhanalaisista alueista, mutta esimerkiksi Portugalissa ja Romaniassa tällaisia ei ole. Ei siis ole yhtenäisiä perusteita eikä yhteisiä lähtökohtia. Se edellyttää tutkimusta ja kansalaisjärjestöjen panosta.”

Nils Torvalds EU-parlamentissa Brysselissä.

Mitä mieltä olet Suomen hallituksen kannasta, jonka mukaan hallitus ei hyväksy komission antamaa asetusta sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta eli taksonomiasta?

”On keskusteltu jo pitkään, millä oikeuksilla komissio voi antaa delegoituja säädöksiä. Komission ei pidä tehdä asiasisältöön muutoksia vaan pelkästään tarkentaa toimintaohjeita. Nyt voi perustellusti sanoa, että komissio meni tämän hienovaraisen rajan yli.”

Torvalds on puhunut käsitteestä nimeltä ”competence creep” eli siitä, että komissio jatkuvasti ryömii jäsenmaiden tontille.

Torvalds näkee toimivallan lipuneen komissiolle osittain siksi, ettei etenkään entisissä Itä-Euroopan maissa ole opittu luottamaan omaan valtioon. Siksi osa mepeistä ja kansalaisjärjestöistä mielellään edistää asioiden siirtämistä EU:n hoitoon.

Torvalds itse pitää tätä vastenmielisenä ja myös vaarallisena kehityssuuntana.

Samaan aikaan komissio on Torvaldsin mielestä muuttunut entistä poliittisemmaksi.

”Se liittyy varmasti siihen, että koko tämä vihreä muutos on valtavan iso ja monipuolinen järjestelmämuutos. Ja kun muuttaa järjestelmää, silloin on pakostakin poliittisempi kuin jos vain muuttaisi yhtä hallinnon sektoria johonkin suuntaan.”

EU-parlamentti osallistuu aiempaa vahvemmin komission muodostamiseen, mikä Torvaldsin mukaan myös selittää politisoitumista.

”On meidän helmasyntimme, että olemme aina niin hirvittävän yhteistyökykyisiä.”

Pitääkö Suomen vastustaa komission toimivallan kasvua? Vai mukautua siihen?

”Se on kehitys, jota pitää määritellä ja sen jälkeen katsoa, miten pitkälle voidaan mennä näillä säännöillä. Vahva komissio on toki hyvä, mutta sillä pitää olla vahvat raja-aidat, joiden yli se ei tule.”

Torvalds kirjoitti toimivallan ryömimisestä jäsenmaiden ulottumattomiin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla lokakuussa. Hänen mukaansa näyttää siltä, että komission ja parlamentin vahvistuminen sopii luontoaktivisteille ja EU:n budjetin paisuttajille, joiden ”epäpyhästä allianssista” on jo merkkejä.

Kirjoitus sai kiukkuista palautetta vihreiden mepiltä Heidi Hautalalta. Hän piti sitä rimanalituksena, jossa luontoaktivisteista maalattiin viholliskuvaa.

Torvaldsin mukaan EU-parlamentti voi pyrkiä estämään toimivallan laajenemista, samoin yksittäinen jäsenmaa.

”Suomi ei helposti ota kantaa silloin, kun tulee jokin päätös, joka ylittää rajan. On meidän helmasyntimme, että olemme aina niin hirvittävän yhteistyökykyisiä. Joskus voisi olla vähän vähemmän yhteistyökykyinen.”

Nils Torvalds

  • Syntynyt 7. elokuuta 1945 Tammisaaressa.

  • Opiskellut kansantaloustiedettä Moskovassa ja oikeustieteitä Helsingissä.

  • Nousi heinäkuussa 2012 Carl Haglundin tilalle Euroopan parlamenttiin. Valittiin viime europarlamenttivaaleissa 2019 kolmannelle kaudelleen.

  • Rkp:n varapuheenjohtaja vuosina 2008–2011. Rkp:n presidenttiehdokas vuonna 2018.

  • Kuuluu EU-parlamentissa Renew Europe -ryhmään, johon Suomesta kuuluvat myös keskustan mepit.

  • Työskennellyt Ylellä muun muassa toimittajana ja kirjeenvaihtajana Moskovassa ja Washingtonissa.

  • Vaimo, viisi lasta ja viisi lastenlasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat