Oikeutta hakea turvapaikkaa ei voi rajoittaa edes poikkeusoloissa, sanovat oikeustieteilijät: Suomeakin sitoo sopimus, jossa järjestelmän väärinkäyttöön ei ole varauduttu - Politiikka | HS.fi

Oikeutta hakea turva­paikkaa ei voi rajoittaa edes poikkeus­oloissa, sanovat oikeus­tieteilijät: Suomeakin sitoo sopimus, jossa järjestelmän väärin­käyttöön ei ole varauduttu

HS kysyi oikeustieteilijöiltä, kuinka toimivana 70 vuotta vanhaa pakolaissopimusta voidaan pitää nykyisin.

Puolalaisia poliiseja Puolan ja Valko-Venäjän rajalla 8. marraskuuta.

13.11. 2:00 | Päivitetty 15.11. 11:06

Jännitteet Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ovat viime päivinä kiristyneet. Rajalle on pakkautunut tuhansia siirtolaisia, joita Valko-Venäjän hallinto yrittää Euroopan unionin mielestä saada ylittämään rajan.

Puola on syyttänyt Valko-Venäjän johtajaa Aljaksandr Lukašenkaa hybridihyökkäyksestä. Puola yrittää estää ihmisten tulon.

Suuri joukko ihmisiä on jumissa kahden valtion välissä. Olot ovat vaikeat ja useita on kuollut rajalla.

Lue lisää: Salakuljettajat myivät turvallista reittiä Eurooppaan, mutta Youssef jätettiin harhailemaan metsään kasvot verta vuotaen: ”Kaikki olikin valhetta”

Aihe on herättänyt laajaa keskustelua myös Suomessa. Pelkona on, että vastaava voisi tapahtua itärajalla. Esimerkiksi kokoomuksesta on vaadittu, että Suomeen pitää nopeasti säätää laki, jolla turvanpaikanhakua voitaisiin rajoittaa ja estää tilapäisesti, jos siirtolaisten tuomista rajalle yritettäisiin käyttää Suomea vastaan Valko-Venäjän tapaan.

Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle Puolan rajan tapahtumista: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”

Suomea sitovat kuitenkin kansainväliset sopimukset, jotka velvoittavat antamaan suojelua sitä tarvitseville. Niistä keskeinen on pakolaisten oikeusasemaa koskeva YK:n yleissopimus eli pakolaissopimus vuodelta 1951. Sen mukaan kansainvälistä suojelua hakevilla on oikeus turvapaikkaprosessiin.

HS kävi oikeustieteilijöiden kanssa läpi, mitä pakolaissopimus sisältää, mihin se velvoittaa ja toimiiko 70 vuotta sitten solmittu sopimus enää nykyään.

Genevessä toisen maailmansodan jälkeen luotu pakolaissopimus oli alun perin tarkoitettu suojelemaan lähinnä eurooppalaisia pakolaisia. Vuonna 1967 se laajennettiin kattamaan kaikki maailman pakolaiset.

Martti Koskenniemi

Sopimus ei ole enää nyky­ään toimiva, sillä se on tehty aivan toisen­laista tilan­netta varten, arvioi Helsingin yli­opiston kansain­välisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi.

”Vuoden 1951 sopimus on taval­laan reliikki toisesta ajasta, ja sitä on sittem­min yritetty tukea ja täyden­tää muilla sopimuk­silla.”

Sopimuk­sessa on ollut alku­jaan kyse paljon raja­tumpaan pako­laisuuteen vastaa­misesta, vaikka sitä on myö­hemmin päätetty tietoisesti laajentaa, sanoo muun muassa eurooppa­oikeuteen ja ihmis­oikeuksiin erikoistunut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen.

Milka Sormunen

Sopimuk­sessa ei Sormu­sen mukaan ole varau­duttu esimer­kiksi niin sanot­tuun hybridi­vaikuttamiseen tai muun­laiseen turvapaikka­järjestelmän väärin­käyttöön.

Haasta­tellut oikeus­tieteilijät ovat kuiten­kin yhtä mieltä siitä, että koska kysees­sä on voimassa oleva kansain­välinen sopimus, valti­oiden tulee yhä nou­dattaa sitä.

Vuoden 1951 pakolaissopimuksessa muun muassa määritellään pakolainen terminä sekä eritellään turvapaikan saaneiden henkilöiden oikeudet ja vastaanottavan valtion velvollisuudet heitä kohtaan.

Sopimuksen mukaan pakolainen on henkilö, jolla on aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi esimerkiksi rotunsa tai uskontonsa vuoksi. Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia, vaan pakolaisaseman saadakseen turvapaikanhakijan tulee täyttää vainon kohteeksi joutumisen kriteerit.

Turvapaikan myöntänyt valtio ei sopimuksen mukaan saa palauttaa pakolaista sellaisten alueiden rajoille, joissa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan esimerkiksi rodun, uskonnon tai kansallisuuden vuoksi.

Tämä niin sanottu palautuskielto edellyttää, että turvapaikanhakijan oikeus turvapaikkaan selvitetään ennen palauttamista. Kyse ei Sormusen mukaan ole siitä, että kaikille hakijoille taattaisiin turvapaikka, vaan siitä, että prosessi on oikeudenmukainen eikä sellaisia ihmisiä palauteta, joiden tilannetta ei ole tutkittu.

Jotta henkilö voidaan luokitella pakolaiseksi ja jotta häntä ei voida palauttaa lähtömaahan, hänen on päästävä EU:n alueelle jättämään turvapaikka­hakemus. Yksittäisellä valtiolla ei kuitenkaan pakolais­sopimuksen nojalla ole velvollisuutta päästää ihmisiä alueelleen.

Koskenniemen mukaan onkin päässyt syntymään paradoksaalinen tilanne, joka saattaa kannustaa maita olemaan päästämättä turvapaikan­hakijoita rajojen sisälle. Puola on esimerkiksi jo aiemmin kertonut rakentavansa siirtolaisten takia Valko-Venäjän rajalle piikkilanka-aidan.

”Tanskalaiset taas ovat esimerkiksi puhuneet siitä, että sijoitetaan turvapaikan­hakijat jonnekin leireille ottamatta heitä sisään maahan. Hitlerkin aikoinaan puhui juutalaisten sijoittamisesta Madagaskarille”, Koskenniemi toteaa.

Turvapaikka­hakemusten käsittelyn ulkoistamiseen valtion rajojen ulkopuolelle liittyy Sormusen mukaan riskejä ihmisoikeus­sopimusten näkökulmasta, ja esimerkiksi Tanskan mallia on siksi arvosteltu.

Oikeustieteilijöiden mukaan on kuitenkin tärkeää huomioida, että kansainvälinen oikeus koostuu monista eri sopimuksista.

Puolan ja Valko-Venäjän tilanteessa sovelletaan pakolais­sopimuksen lisäksi esimerkiksi Euroopan ihmisoikeus­sopimusta, joka pyrkii täyttämään pakolaissopimuksen jättämiä aukkoja. Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuin on Koskenniemen mukaan tuominnut Puolan toimet rajalla useaan otteeseen.

Myös Sormunen muistuttaa, että esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa on kirjattu moneen eri lähteeseen eikä sitä voida rajoittaa edes poikkeusoloissa. Jos valtio kuitenkin rupeaa tahallaan estämään ihmisten tuloa maahan, se käytännössä jo rajoittaa oikeutta hakea turvapaikkaa.

”Lähtökohta on, että jokainen hakemus pitäisi käsitellä yksilöllisesti. Se ei Puolan rajalla selvästi toteudu, jos ihmisiä massa­käännytetään.”

Siirtolaisia Valko-Venäjän ja Puolan rajalla Hrodnassa Valko-Venäjällä 9. marraskuuta.

Kokoomuksesta ehdotettu lakiuudistus, joka sallisi rajan tilapäisen sulkemisen turvapaikan­hakijoilta, ei Koskenniemen mukaan ole kansainvälisten sopimusten perusteella mahdollinen tällä hetkellä.

Esimerkiksi EU-maat Kreikka ja Liettua ovat kuitenkin jo turvautuneet vastaaviin toimiin, ja EU on näyttänyt hyväksyvän tämän.

”Maailmalta on nähty, että kaikki on mahdollista”, Koskenniemi sanoo.

Myös Sormunen pitää kokoomuksesta tullutta ehdotusta ongelmallisena, sillä kansain­välisten sopimusten mukaan palautuskielto on ehdoton ja oikeus hakea turvapaikkaa on taattava aina. Hänen mukaansa on selvää, että esimerkiksi Valko-Venäjän hybridi­vaikuttamiseen on puututtava, mutta sen torjuminen ei saisi johtaa ihmisoikeus­loukkauksiin.

”On ongelmallista, jos rangaistus hybridi­vaikuttamisesta kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin eikä valtioon, joka sitä harjoittaa.”

Oikeustieteilijöiden mukaan itse pakolais­sopimustakin voitaisiin periaatteessa täydentää tai uudistaa, mutta tällä hetkellä se ei ole kovin realistista, sillä poliittiset intressit ovat varsin erilaisia.

Koskenniemen ja Sormusen mukaan kenties paras tie tilanteen parantamiseksi Euroopassa olisi uudistaa turvapaikka­järjestelmää EU:ssa. Se ei kuitenkaan ratkaisisi globaalia ongelmaa.

”Tämä on poliittinen kysymys, ja tällä hetkellä en usko, että valtioiden välillä olisi mahdollista tehdä edes sellaista sopimusta, joka vuonna 1951 tehtiin”, Koskenniemi sanoo.

Oikaisu 15.11. kello 11: Jutussa väitettiin aluksi virheellisesti, että pakolaissopimuksen mukaan esimerkiksi kansalaisuuden vuoksi vainottuja pakolaisia ei saa palauttaa. Todellisuudessa kyse on kansallisuuden vuoksi vainoamisesta.

Lue lisää: Kokoomuksen Kai Mykkänen Demokraatille: Venäjän rajalle pitäisi harkita aitaa – ”Vastenmielinen mutta vääjäämätön kysymys”

Lue lisää: Hybridi­vaikuttamisen asian­tuntija Puolan rajan tapahtumista: ”Käynnissä on hirvittävän tärkeä testi”

Lue lisää: HS tapasi Puolan ja Valko-Venäjän rajalla irakilaisperheen, joka on vaeltanut päiväkausia metsässä, lapsella on jaloissaan muovipussit: ”On niin kylmä”

Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle Puolan rajan tapahtumista: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”

Lue lisää: Valko-Venäjän rajapainostus EU:ta vastaan onnistuu, koska EU on heikko

Lue lisää: Ulkoministeri Haavisto HS:lle: Suomen raja­lakien muuttamiselle Valko-Venäjän ja Puolan raja­kriisin takia ei ole välitöntä tarvetta

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat