Presidentti Niinistö HS:lle Puolan rajan tapahtumista: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan” - Politiikka | HS.fi

Presidentti Niinistö HS:lle Puolan rajan tapahtumista: ”Olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”

Tasavallan presidentin mukaan Euroopassa on siirtolaisuudessa käytössä kaksoisstandardit.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Puolan ja Valko-Venäjän rajatilannetta erittäin hankalana.

9.11. 17:17 | Päivitetty 9.11. 17:57

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää Puolan ja Valko-Venäjän rajan kuumentunutta tilannetta ongelmallisena.

”Olen miettinyt sitä dilemmaa, jonka liberaali demokratia tällä hetkellä kohtaa. Se on se, että olemme tavallaan menettäneet kyvyn olla kova – mikä on tietysti hyvä – mutta olemme menettäneet myös kyvyn olla kova kovaa vastaan. Silloin juuri tämän tapainen toiminta, mitä Puolan rajalla tapahtuu, oikein kulminoituu”, Niinistö sanoo.

”Tässä voidaan ajautua maailmaan, jossa järjestelmän sietokyky omiin tappioihin tulee aika ratkaisevaan asemaan. Autoritaarisilla järjestelmillä on uskomaton sietokyky kohdella omiaan vaikka kuinka tylysti verrattuna siihen, mitä läntisillä demokratioilla on. Se on valtavan vakava ase.”

Valko-Venäjä on kuljetuttanut tuhansia siirtolaisia Puolan rajalle ja yrittää pakottaa heidät rajan yli Puolaan. Puola on estänyt siirtolaisten tulon maahan.

Lue lisää: Keitä ovat tuhannet Valko-Venäjän ja Puolan rajalle tulleet siirtolaiset? Tämä tulijoista ja lento­järjestelyistä tiedetään

Lue lisää: Hybridiuhka­keskuksen johtaja Tiilikainen Puolan raja­tilanteesta: ”tukala paikka”

Niinistö sanoo pitävänsä Puolan tilannetta äärettömän hankalana.

”Halutaanko siinä vähän ravistella EU:ta ja lyödä kiilaa, koska periaatteessa se, mitä Puola on siellä rajalla tehnyt, on vastoin kansainvälisiä sopimuksia?”

Niinistö viittaa kansainväliseen velvoitteeseen, että jos joku tulee rajalle ja pyytää turvapaikkaa, niin hänet pitää laskea maahan.

”Minusta meillä on Euroopassa kyllä aika kaksoisstandardi käytössä.”

Niinistö muistuttaa, että Euroopassa vannotaan puheissa ihmisoikeuksien ja sopimusten noudattamisen nimeen, mutta samaan aikaan maksetaan ongelman hoitamisesta Turkille. EU teki Turkin kanssa vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa Turkki lupasi pitää miljoonat syyrialaispakolaiset maaperällään EU:n antamaa rahoitusta vastaan.

”Tämä yhtälö ei mene enää millään ajattelulla umpeen. Siis se, että ylläpidetään niitä alkuperäisiä sopimuksia ja katsotaan käytännössä, miten niitä väärinkäytetään”, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan ristiriita tulee entistä räikeämmin näkyviin, jos Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuu väkivaltaisia välikohtauksia, mitä hän pitää jopa todennäköisenä.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex on auttanut Latviaa ja Liettuaa Valko-Venäjän vastaisten rajojen valvonnassa.

Niinistö arvioi, että vastaan voi tulla iso ongelma, jos siellä ei noudateta kansainvälisiä sopimuksia. Muuten voi näyttää siltä, että EU antaisi siunauksensa sellaiselle toiminnalle.

”Luulen, että tämä on Euroopan Unioninkin kannalta kihara juttu”, Niinistö sanoo.

Suomessa pohdittiin siirtolaisten asemaa erityisesti vuosina 2015–2016, kun Suomeen tuli pohjoisten raja-asemien kautta siirtolaisia Venäjältä.

”Silloin pikkuisen isompi prosentti turvapakkahakemuksista hyväksyttiin Venäjän läpi tulleista kuin länsirajan yli tulleista.”

EU:lla on yhteinen ulkoraja ja ulkorajapolitiikka. Vuonna 2015 Suomea moitittiinkin siitä, että se meni sopimaan asioista kahden kesken Venäjän kanssa. Niinistö sanoo, että näin toimittiin, koska EU:sta ei ollut silloin apua.

Vastaavien tilanteiden varalta Niinistö on käynyt hallituksen kanssa neuvotteluja.

”Odotan niitä jatkettavan.”

Oikaisu 9.11. kello 17.55: Frontex on auttanut Latviaa ja Liettuaa Valko-Venäjän vastaisten rajojen valvonnassa, ei Puolan, kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat