Hallituspuolueiden edustajat liioittelivat hallituksen saavutuksia: HS tarkisti faktat - Politiikka | HS.fi

Hallituspuolueiden edustajat liioittelivat hallituksen saavutuksia: HS tarkisti faktat

Suomen talouskehitys on ollut suotuisaa, mutta osa hallituspuolueiden edustajista myös liioitteli hallituksen saavutuksia keskiviikon eduskuntakeskustelussa.

Kansanedustajat Jussi Saramo (vas), Arto Pirttilahti (kesk) ja Johannes Koskinen (sd) kehuivat eduskunnassa hallituksen talouspoliittisia saavutuksia.

11.11.2021 9:21

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelu hallituksen tämän vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä. Kohentuneen talouskehityksen vuoksi arvio valtion tämän vuoden lainanotosta pienenee yli kahdella miljardilla noin 12 miljardiin euroon.

Keskustelun aluksi useat hallituspuolueiden edustajat kehuivat hallituksen onnistuneen talouspolitiikan saavutuksia. Suomen talouskehitys on todella ollut suotuisaa, mutta HS:n faktantarkistuksen perusteella jotkut hallituspuolueiden edustajat sortuivat myös liioitteluun.

Jussi Saramo (vas): ”Tällä hetkellä Suomen talous on Euroopan huipulla.”

Väite on liioiteltu

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi, että nykyinen hallitus on tehnyt kriisissä Suomen historian onnistuneinta talouspolitiikkaa.

”Oikeiston linja oli ottaa velkaa työttömyyteen yli kymmenen vuotta. Kun te olitte vallassa, Suomen talous oli Euroopan heikoimpia. Tällä hetkellä Suomen talous on Euroopan huipulla”, Saramo sanoi.

Jussi Saramo (vas)

Tänä vuonna Suomen talouden elpymisvauhti on kuitenkin jäämässä Euroopan häntäpäähän. Se ei ole yllättävää, sillä viime vuonna Suomen talous selviytyi useimpia muita maita pienemmillä vaurioilla.

Saramo sanookin HS:lle viitanneensa ”huipulla” siihen, että vuodet 2020 ja 2021 yhdessä tarkasteltuna Suomi on talouskasvussa Euroopan kärkipäätä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan tällaisella tarkastelulla Suomi sijoittuu Euroopan komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteissa pikemminkin Euroopan keskikastiin.

Synkemmältä tilanne näyttää, jos katsotaan ennusteita tuleville vuosille. IMF:n ennusteessa Suomen talouskasvu laahaa Euroopan keskiarvon perässä tästä vuodesta alkaen jälleen vuosia eteenpäin, kuten se laahasi myös 2010-luvulla. Ainakin ennusteiden valossa on siis liioiteltua väittää, että tämän hallituskauden aikana Suomen talous olisi noussut Euroopan huipulle.

Myöhemmin Saramo sanoo viitanneensa myös siihen, että Suomen velkaantuminen on pandemia-aikana ollut verrattain vähäistä. Tämä pitää paikkansa.

Antti Lindtman (sd): ”Vain kolme euromaata on korona-aikana onnistunut hallitsemaan velkaantumista Suomea paremmin.”

Väite pitää paikkansa

Hallituksen velanotto koronapandemian aikana ei kansainvälisessä vertailussa näyttäydy niin suurena kuin oppositio usein antaa ymmärtää. Tähän viittasi lähetekeskustelussa Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Lindtman sanoi Suomen kuuluvan niiden euromaiden joukkoon, jotka ovat suhteellisesti velkaantuneet korona-aikana vähiten.

”Vain kolme euromaata on korona-aikana onnistunut hallitsemaan velkaantumista Suomea paremmin.”

Antti Lindtman (sd)

Vuoden 2020 ensimmäisestä vuosineljänneksestä vuoden 2021 toiseen vuosineljännekseen Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi viisi prosenttiyksikköä. Vähemmän se kasvoi vain kolmessa euromaassa, eli Alankomaissa, Luxemburgissa ja Irlannissa.

Vertailuun vaikuttaa luonnollisesti vertailujakson alkamisajankohta. Jos vertaillaan velkaantumista vuoden 2019 viimeisestä vuosineljänneksestä alkaen, Suomea vähemmän on velkaantunut viisi euromaata.

Arto Pirttilahti (kesk): ”Tällä hetkellä meidän työllisyysaste on huipussaan, 73,8 [prosenttia]”

Väite on osin virheellinen

Keskustan kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti sanoi Suomen työllisyysasteen kohonneen uusiin huippulukemiin eli 73,8 prosenttiin. Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta 15–64-vuotiaasta väestöstä.

Arto Pirttilahti (kesk)

Pirttilahti mitä ilmeisimmin sekoitti lukuja, sillä työllisyysasteen niin sanottu trendiluku oli syyskuussa 72,5 prosenttia. Pirttilahden mainitsema 73,8 prosenttia taas on työ- ja elinkeinoministeriön ennuste vuoden 2023 työllisyysasteesta, ei suinkaan tämän hetken työllisyysaste.

Se kuitenkin pitää paikkansa, että Suomen työllisyysaste on nyt varsin korkea. Vain juuri ennen pandemiaa vuonna 2020 se oli aavistuksen korkeampi.

Vasemmistoliiton Saramo sanoi omassa puheenvuorossaan hallituksen tehneen jopa ”Suomen historian työllisyysennätyksen”. Se pitää työllisten henkilöiden määrällä mitattuna paikkansa, Tilastokeskuksesta vahvistetaan.

Työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä väestöstä taas on saattanut olla vieläkin korkeampi esimerkiksi 1980-luvun lopulla. Asia varmistuu, kun Tilastokeskus saa vanhat aikasarjansa korjattua uuden mittausmenetelmän mukaisiksi.

Keskustan Pirttilahti ei pitänyt nykyistä työllisyysastetta riittävänä. Hän sanoi, että työllisyysastetta pitää pyrkiä nostamaan kohti 78:aa prosenttia.

Johannes Koskinen (sd): ”Hyvät edellytykset on, että 2–3 vuoden sisällä päästään alijäämistä maksamaan velkaa takaisinpäin”

Väite on varsin optimistinen

Sdp:n kansanedustaja Johannes Koskinen maalasi omassa puheenvuorossaan varsin ruusuisen kuvan valtiontalouden näkymistä.

Koskinen pohjusti arviotaan toteamalla, että tänä vuonna valtiontalouden alijäämä pienenee noin kolmanneksella viime vuodesta ja ensi vuonna lähes puolella tästä vuodesta.

”Hyvät edellytykset on, kun tätä talouden ja työllisyyden kasvua pidetään yllä, niin että kahden–kolmen vuoden sisällä päästään alijäämistä maksamaan velkaa takaisinpäin”, Koskinen arvioi.

Johannes Koskinen (sd)

Esimerkiksi valtiovarainministeriö ei pidä edellytyksiä lainkaan niin hyvinä. Ministeriö arvioi syksyn taloudellisesta katsauksessaan, että valtiontalouden alijäämä on vielä vuonna 2023 peräti 6,4 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan runsas velanotto jatkuu myös vuosina 2024 ja 2025.

Matkaa ylijäämään ja velan lyhentämiseen on siis reippaasti. Koskisen arviota ei tietenkään voi sanoa vääräksi, koska se on hänen oma ennustuksensa. Varsin optimistisena sitä voi joka tapauksessa pitää.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat