Nuorten mielenterveysongelmia ei voi ratkaista pelkillä lisäresursseilla, sanoo professori: Nämä yhteiskunnan muutokset ovat pahoinvoinnin taustalla - Politiikka | HS.fi

On hälyttävää, että yhteiskuntamme on näin turvallinen ja silti lapset ja nuoret voivat näin pahoin, sanoo Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala.

Mitä Suomessa on tapahtunut, kun niin moni nuori voi pahoin?

Yhä useampi nuori masentuu ja ahdistuu. Entistä suurempi osa tarvitsee myös psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Vain hoitoa lisäämällä ongelmat eivät ratkea, sanoo nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. HS kysyi asiantuntijoilta, mitkä yhteiskunnan muutokset ovat pahoinvoinnin taustalla.


17.12.2021 2:00 | Päivitetty 17.12.2021 11:55

Masennusta, ahdistusta, syömishäiriöitä. Jopa neljännes suomalaisnuorista kärsii jostakin mielenterveys­häiriöstä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedoista.

Mielenterveyden ongelmien lisääntyminen on yksi pulmista, joihin tammikuun aluevaaleissa valittavat valtuutetut joutuvat etsimään ratkaisua. Aluevaltuutetut päättävät jatkossa sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä muualla paitsi Helsingissä.

Erityisesti toisen asteen opiskelijoiden masennus- ja ahdistusoireilu on tilastojen mukaan lisääntynyt viime vuosina. Koronapandemiallakin on ollut vaikutuksensa, mutta se ei yksin selitä nuorten kasvavaa pahoinvointia.

Lue lisää: Itsemurhaa yrittäneelle apu oli ”paketti bentsoja”, jolla nuori yritti tappaa itsensä uudestaan – tältä mielenterveyskriisi näyttää nuorten silmin

Eläketurvakeskuksen mukaan masennus vei viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä kymmenen ihmistä. Mielenterveyssyistä jäädään eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa.

Kasvavia ongelmia ei voi ratkaista pidemmän päälle sillä, että koko ajan lisätään vain resursseja hoitoon, sanoo Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Pahoinvoinnin takana on myös yhteiskunnallisia syitä.

”Olemme tehneet muutoksia, jotka johtavat siihen, että lapset ja nuoret eivät pärjää. Nyt pitää miettiä, mistä muutoksista tulisi peruuttaa”, Kaltiala sanoo.

Tässä jutussa Kaltiala ja kaksi muuta asiantuntijaa pohtivat, mikä yhteiskunnassa on vialla, kun nuoret voivat niin pahoin – ja mitä asialle voisi tehdä.

Vanhempia on työnnetty kauemmas lasten elämästä

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) mielenterveysongelmien kasvu on runsaan viiden vuoden aikana näkynyt esimerkiksi lisääntyneinä lähetteinä erikoissairaanhoitoon ja suurempana tarpeena matalan kynnyksen palveluille.

"Meillä Taysissa akuuttipsykiatrian osastohoito on ollut aivan tiukilla melkein kaksi vuotta yhteen menoon. Lähetteitä tulee enemmän kuin sisään mahtuisi”, Kaltiala kertoo.

Tämä ei hänen mukaansa suoraan tarkoita, että väestön terveydentila olisi heikentynyt, vaan nuorten vaikeuksiin saatetaan esimerkiksi useammanlaisissa tilanteissa toivoa apua sairaalahoidosta. Kynnys hakeutua avun piiriin on saattanut madaltua.

Toisaalta kyselytutkimuksissa on saatu merkkejä siitä, että muutaman viime vuoden aikana nuorten itse kokema masennus- ja ahdistusoireilu sekä esimerkiksi kokemukset yksinäisyydestä ovat aidosti lisääntyneet varsinkin tyttöjen kohdalla.

Yksi keskeinen tekijä Kaltialan mukaan on se, että vanhempia ja muita turvallisia aikuisia on yhteiskunnassa työnnetty kauemmas lapsista ja nuorista. Vaikka nuoret tarvitsevat vapauksia ja itsemääräämisoikeutta, he eivät välttämättä pysty vielä kantamaan harteilleen asetettua vastuuta.

Hän nostaa esiin, että esimerkiksi Omakanta-palvelussa vanhempi ei ole aiemmin nähnyt yli 10-vuotiaan lapsen terveystietoja. Sittemmin asiaan on puututtu, ja tietoja voi nykyään nähdä myös 10–17-vuotiaasta lapsesta, mutta lapsi voi yhä kieltää tietojen näyttämisen huoltajalleen, jos hänet on terveyden­huollossa arvioitu kypsäksi päättämään omasta hoidostaan.

”Lasten on paikoin pitänyt itse ottaa vastuu omista asioistaan. Ihmettelen, milloin omista vanhemmista on tullut lasten pahin vaara”, Kaltiala pohtii.

Professori Riittakerttu Kaltiala toimii ylilääkärinä ja vastuualuejohtajana Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) nuorisopsykiatrialla.

Oman identiteetin löytäminen on vaikeutunut

Myös sosiaalisella medialla on roolinsa.

Kaltialan mukaan nuorten identiteettikehitys on vaikeutunut some-maailman takia. Siellä tulee vaikutelma, että kuka tahansa voi olla mitä tahansa. Kun päälle vielä lisätään nuoruusiän epävarmuus itsestä, voi vertailu olla ahdistavaa.

”Somessa julkaistaan muokattuja kuvia ja eletään kiiltokuvaelämää, ja naapurintyttökin voi olla influencer. Ja kaikki tämä tulee suoraan omaan puhelimeen 24/7, eikä ole vain Suosikin sivuilla ja elokuvissa”, Kaltiala pohtii.

”Tulee illuusio, että voisit olla mitä tahansa. Mutta sen toinen puoli on, että sinä et ole nyt mitään.”

Hänen mukaansa nuorisopsykiatriassa on tullut esiin, että yhä useammilla on vaikeuksia persoonallisuuden kehittymisessä, mikä ilmenee esimerkiksi itsetuhoisuutena ja tunteiden säätelyn vaikeutena. Toisin sanoen nuorten on yhä vaikeampi löytää omaa identiteettiä ja luottamusta siihen, että on riittävän hyvä.

Lisäksi Kaltiala nostaa esiin erilaiset ryhmät, joihin nuoret imeytyvät kiinni ja joista on hankala päästä irti. Niissä voi esiintyä muun muassa kiusaamista, vihapuhetta ja haitallisten asioiden ruokkimista.

”On olemassa esimerkiksi anoreksiaa ihannoivia ryhmiä, joissa yllytetään syömishäiriöihin”, hän kertoo.

Opiskelijavalintauudistus on lisännyt paineita

Yksi suurimmista ilmiöistä nuorten lisääntyneiden mielenterveysongelmien taustalla on yleinen paineiden kasvu elämässä, sanoo Mieli ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.

Larivaara on uransa aikana tehnyt töitä niin nuorisopsykiatrian, päihdetyön kuin kouluterveyden­huollonkin parissa. Hän on lisäksi työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä mielenterveyden edistämisen tehtävissä.

Paineiden kasvu ei Larivaaran mukaan koske pelkästään nuoria vaan myös aikuisia. Hänen mukaansa aikuisten kokemat paineet esimerkiksi työelämässä voivat välillisesti vaikuttaa nuoriinkin muun muassa vanhempien tai opettajien kautta.

Lisäksi Larivaara nostaa esiin koulujärjestelmän uudistukset, jotka ovat osaltaan lisänneet paineita lasten ja nuorten elämässä. Muutoksiin lukeutuu etenkin lukiolaisia koskeva todistusvalintauudistus, jonka seurauksena ylioppilastodistuksen merkitys on kasvanut huomattavasti korkeakouluihin hakemisessa.

Lue lisää: Huippulukiossa opiskeleva Milla Linnervuo ei ole koskaan saanut yhdeksikköä heikompaa arvosanaa – Nyt hän ja muut nuoret kertovat, miten valtaviksi lukiolaisten paineet ovat kasvaneet

Elämän kannalta tärkeitä valintoja tulisi pystyä tekemään jo varhain. Pitäisi opiskella tehokkaasti ja saada hyviä tuloksia. Tämä ei ole optimitilanne nuoren vasta kehittyvälle mielelle, jonka kyky sietää paineita on aikuisia vähäisempi.

”Nuoren mielenterveydelle olisi parempi, että saisi pidempään kasvaa rauhassa”, Larivaara toteaa.

Asiantuntijalääkäri Meri Larivaara kuvattuna Mieli ry:n toimistolla Helsingin Pasilassa.

Hän tuo esiin muitakin koulumaailmaan liittyviä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa mielenterveyteen. Yksi niistä on valinnaisuuden ja yksilöllisyyden kasvu, joka on vähentänyt vertaisryhmästä tulevaa tukea.

Esimerkiksi lukiolaiset valitsevat nykyään entistä selvemmin omat henkilökohtaiset opintopolkunsa ja kurssinsa ja luokkayhteisö hajoaa jo varhaisessa vaiheessa.

”Enää ei ole yhteistä selkeää luokkaa, jonka kanssa käytäisiin koko koulupolku läpi. Yhteisö on heikentynyt, ja sama näkyy myös ammattiopinnoissa.”

Nuoruudesta puuttuu väljyyttä

Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että suurten ikäluokkien eläköityessä Suomen huoltosuhde heikkenee ja veronmaksajia tarvitaan entistä enemmän. Koulun uudistukset lisäävät suoritus­keskeisyyttä ja vauhdittavat opintojen valmistumista.

Lue lisää: Suomalaiset harmaantuvat ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän – Grafiikat maalaavat synkän ennusteen Suomen tulevaisuudesta

Larivaaran mukaan on erittäin hyvä kysymys, onko Suomella varaa vaatia nuorilta tehokasta suorittamista sillä seurauksella, että osa putoaa kelkasta.

Hän huomauttaa, etteivät nuoret uudistusten jälkeen välttämättä edes pääse sen nopeammin eteenpäin työurallaan, kun eteen voi tulla uupumista ja sairastumisia. Nykyisten aikuistenkaan urapolut eivät ole aina kovin suoraviivaisia, ja moni päätyy esimerkiksi vaihtamaan alaa.

”Meillä pitäisi olla väljempi kasvumaailma, jossa saisi kasvaa rauhassa aikuiseksi, etsiä itseään ja olla hyväksytty”, Larivaara sanoo.

Hänen mukaansa olisikin syytä pysähtyä pohtimaan, onko nykyinen ajatus heti lukion jälkeen yliopistoon siirtyvästä ja sieltä nopeasti työelämään jatkavasta ihmisestä edes tavoiteltava asia. Jos työelämään valmistuu hyvin äkkiä, ei välttämättä ehdi kerätä monipuolista kokemusta ja näkemystä asioista, jotka saattaisivat olla tulevaisuuden työelämässä elintärkeitä.

”On epärealistinen mielikuva, että ihmiset tulevat sieltä putkesta ulos teho-osaajina”, Larivaara sanoo.

”Jos nuoruusvaiheessa annettaisiin enemmän väljyyttä myös ihmisenä kasvamiseen, ehkä meillä kasvaisi ehjempiä ja jaksavampia yksilöitä, jotka aikuisuudessa pystyvät paremmin ottamaan vastaan yhteiskunnan tarjoamia haasteita.”

Yksinäisyys, kiusaaminen ja syrjintä heikentävät mielenterveyttä

Myös sosiaalipsykologian tutkijatohtori Mervi Issakainen arvioi, että erilaiset kulttuuriset normit ja ihanteet aiheuttavat nuorille paineita, jotka saattavat lopulta oireilla mielenterveys­ongelmina. Tällaisia normeja liittyy esimerkiksi koulutukseen, työelämään pääsyyn ja ihmissuhteisiin.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Issakainen on tehnyt väitöskirjansa nuorten masennus­kokemuksista. Hänen kiinnostuksensa liittyy ennen kaikkea nuorten omaan näkökulmaan ja kokemukseen mielenterveys­ongelmista.

”Väitöskirjassa osasyy masennuksen taustalla oli kokemus siitä, että on epäonnistunut nuoruusikää koskevien normatiivisten odotusten täyttämisessä”, Issakainen sanoo.

Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin, että osalle nuorista pahaa oloa tuotti ristiriita sen välillä, mitä heiltä odotetaan ja mitä he itse haluaisivat elämässään tehdä.

Monen nuoren pahoinvoinnin taustalla on Issakaisen mukaan myös erilaisia kuormittavia kokemuksia ja elämäntilanteita. Ne voivat olla hyvinkin konkreettisia asioita kuten taloudellisia vaikeuksia, mutta myös esimerkiksi sosiaalisten voimavarojen tai tuen puutetta. Esimerkiksi yksinäisyyden, kiusatuksi tulemisen ja syrjinnän kokemukset ovat omiaan heikentämään mielenterveyttä.

Nuorille paineita aiheuttavat normit voivat liittyä esimerkiksi työelämään ja ihmissuhteisiin, kertoo sosiaalipsykologian tutkijatohtori Mervi Issakainen.

Mikä ratkaisuksi? Lisää aikuisten ohjausta nuorten elämään, lisää mielenterveyspalveluita, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta

Helppoa ja nopeaa ratkaisua nuorten kasvaviin mielenterveys­ongelmiin tuskin on olemassa. Asiantuntijat kuitenkin nostavat esiin monia keinoja, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa.

Kaltialan mukaan avain on lisätä aikuisten ohjausta kautta linjan. Koulumaailmassa opetuksen tulisi siis olla opettaja­keskeisempää, toisella asteella pitäisi lisätä kontaktiopetusta, ja vanhempien tulisi olla entistä tiiviimmin mukana lasten elämässä.

”Koulujen vaatimukset itseohjautuvuudesta ovat liian kovat. Edes toisen asteen opiskelijat eivät siihen kykene, saati nuoremmat”, Kaltiala sanoo.

Vanhempien pitäisi hänen mukaansa ottaa aktiivisempaa roolia lastensa elämässä, oli kyseessä sitten sosiaalinen media tai mikä tahansa muu nuoren elämää koskeva asia.

”Aikuiset vaikuttavat välillä olevan halvaantuneita. Mihin on jäänyt vanha kunnon puhuminen ja yhteisen ajan järjestäminen?” Kaltiala kysyy.

Hänen mukaansa on hälyttävää, että yhteiskuntamme on näin turvallinen ja silti lapset ja nuoret voivat näin pahoin. Aikuisten olisi herättävä miettimään, miten voitaisiin luoda sellaiset kasvuolosuhteet, että suurin osa ikäluokasta menestyy niissä.

Larivaara vaatii myös resursseja mielenterveyden vahvistamiseen, alkaen kouluterveyden­huollon kuraattori- ja psykologi­palveluista sekä mielenterveys­taitojen opettamisesta jo peruskoulusta lähtien.

Hänenkin mielestään tarvitaan tukea turvallisilta aikuisilta, jotka ehtivät pysähtyä ja olla läsnä nuoren kanssa sen sijaan, että vain puskevat tätä kovempiin suorituksiin. Vanhemmille tarvittaisiinkin Larivaaran mukaan keinoja, vertaistukea ja voimavaroja olla läsnä nuorten elämässä.

Hän korostaa aikuisten vastuuta myös käsillä olevan ilmastokriisin kohdalla, joka on monille massiivinen uhkakuva. Nykyisten aikuisten pitäisi hänen mukaansa pystyä tekemään sellaisia päätöksiä, jotka luovat toivoa nuorille.

”Tämä on sellainen uhka, joka varmasti vaikuttaa moniin nuoriin ja saattaa kasvattaa ahdistusta.”

Lue lisää: Laaja tutkimus kertoo syvästä ilmasto­ahdistuksesta: Lähes puolet suomalais­nuorista epäröi lasten hankkimista ja ajattelee hallituksen valehtelevan

Issakaisen mielestä nyt tarvitaan ennen kaikkea sosiaalista tukea ja yhteen­kuuluvuuden tunnetta.

”Tarvitsemme sellaisia malleja, jotka tukevat mielenterveyttä ja hyväksyvät erilaisuuden ja monimuotoisuuden. Ei ole olemassa yhtä sapluunaa, jolla elämä pitäisi elää läpi”, Issakainen sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat