Rajavartiolaitoksen päällikkö: Aitojen rakentaminen itärajalle voi tulla kysymykseen - Politiikka | HS.fi

Rajavartio­laitoksen päällikkö: Aitojen rakentaminen itärajalle voi tulla kysymykseen

Viranomaiset järjestävät kaikessa hiljaisuudessa harjoituksen testatakseen Suomen toiminta­kykyä maan joutuessa laajan maahantulon kohteeksi.

Rajavartiolaitoksen päällikkö Pasi Kostamovaara toivoo, että valmiuslain uudistuksessa otetaan huomioon myös siirtolaisten käyttö Suomea vastaan vihamielisessä tarkoituksessa.

16.11.2021 2:00 | Päivitetty 16.11.2021 7:00

Valmiuslaissa pitäisi olla maininta siirtolaisten käytöstä vihamieliseen painostukseen Suomea kohtaan, sanoo Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraali­luutnantti Pasi Kostamovaara.

”Nyt näyttää hyvin selvältä, että siirtolaisia käytetään painostamisen välineenä. Tässä tilanteessa pitää arvioida toimivaltuuksia ja sitä, tunteeko valmiuslaki riittävän hyvin tilanteen, jossa siirtolaisia käytetään painostamisen välineenä.”

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on käynnissä konflikti, jossa Valko-Venäjä yrittää siirtää Puolaan tuhansia siirtolaisia. Tämä on nostanut Suomessa keskusteluun valmiuslain uudistamisen.

”Olemme hyvin tyytyväisiä, kun laajalla rintamalla on tultu siihen johtopäätökseen, että valmiuslain poikkeusolot on hyvä arvioida. On hyvä myös arvioida tarpeet nimenomaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten lisätoimivaltuuksille, joita siellä ei käytännössä ole.”

Siirtolaisten käyttö painostukseen saisi lainsäädännössä täyttää poikkeusolojen tunnusmerkit, jolloin voitaisiin soveltaa poikkeusolojen lainsäädäntöä, Kostamovaara sanoo.

”Näin on tehty käytännössä Latviassa, Liettuassa ja Puolassa.”

Hänen mukaansa on tärkeää, että viranomaisilla on poikkeusolojen aikana toimivaltuuksia, jotka ”turvaavat viranomaisten toimintaedellytyksiä”.

Kostamovaara sanoo, että edellä mainittu voi edellyttää esimerkiksi nopeasti käyttöönotettavia alueellisia poikkeusoloja raja-alueelle ja maahantulijoiden liikkumis­vapauden rajoittamista.

”Kokonaan toinen ja paljon vaikeampi kysymys on se, voitaisiinko turva­paikka­oikeutta rajoittaa joissakin nimenomaisissa poikkeusoloissa, ja jos voitaisiin, millä edellytyksillä. Tämän arviointi kuuluu poliittisille päätöksentekijöille ja lainsäätäjille.”

Jos kriisitilanteessa käy ilmeiseksi, ettei kyse ole siirtolaisten normaalista liikkumisesta vaan vihamielisestä painostamisesta, tilanteessa pitää voida toimia määrätietoisesti ja uhkaa torjuen, Kostamovaara korostaa.

”Minulla ei ole pienintäkään epäilystä sen suhteen, etteikö Suomessa tällaisia päätöksiä tilanteen vallitessa tehtäisi.”

Suomi on lähettänyt Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin pyynnöstä Latvian ja Liettuan rajoille avuksi yhteensä kymmenen rajavartijaa. Puola ei ole apua pyytänyt.

Kostamovaaran mukaan Valko-Venäjän rajan tapahtumat vaikuttavat rajaturvallisuuteen ja vaarantavat rajaturvallisuutta huolestuttavalla tavalla. Sillä voi olla välillisiä vaikutuksia myös Suomeen.

”Meidän pitää analysoida tilannetta, jos Suomen rajoilla alkaisi tapahtua tällaista. Mitkä ovat meidän valmiutemme vastata, miten meidän pitäisi toimia, ja millä perustella voisimme toimia?”

Kostamovaara sanoo, etteivät Raja­vartio­laitoksen toimivaltuudet anna nyt oikeutta palauttaa rajan ylittäjiä ilman että heidän asiansa selvitetään. Hänen mukaansa rajaviranomaiset eivät voi toimia toisin ilman erillisiä poliittisia päätöksiä.

”Minulla ei ole pienintäkään epäilystä sen suhteen, etteikö Suomessa tällaisia päätöksiä tilanteen vallitessa tehtäisi. Tähän minä kyllä luotan.”

Rajavartiolaitos on tehostanut tilanteen seurantaa ja ulkomaalaisvalvontaa sisärajoilla yhteistyössä poliisin kanssa. Se on myös varautunut palauttamaan sisärajavalvonnan tarpeen vaatiessa.

Ulkorajalla yhteistyö Venäjän raja­viran­omaisten kanssa on sujunut hyvin, Kostamovaara arvioi.

”Kyllä me tiedämme, että sieltä on jatkuvaa laittoman maahantulon painetta Suomen suuntaan, ja Venäjän rajaviranomaiset ovat siinä keskeisessä roolissa, kun pysäyttävät laittomia maahantuloyrityksiä. Näin he ovat toimineet”, hän sanoo.

”Yhteistyömme rajan taakse sujuu hyvin, eikä meillä tällä hetkellä ole mitään syytä olettaa, että tilanne siellä muuttuisi, mutta totta kai meidän pitää varautua aina pahimpiinkin tilanteisiin.”

”Totta kai haluamme testata nyt valmiuksiamme.”

Suomen viranomaiset ovat jo valmistautuneet laajamittaiseen maahantuloon.

Rajavartiolaitos, poliisi, maahan­muutto­viranomaiset ja Puolustusvoimat järjestävät lähiaikoina harjoituksen, jossa testataan toimintavalmiutta tällaisessa tilanteessa.

Kostamovaara on harjoituksesta vaitonainen. Kimmokkeena harjoitukseen ovat juuri Valko-Venäjän rajan tapahtumat, jotka alkoivat kärjistyä viime kesänä.

”Totta kai haluamme testata nyt valmiuksiamme. Emme me ole tätä kauheasti toitottaneet”, hän sanoo.

”Se on siten suunniteltu, että kootaan asianomaiset viranomaiset koolle ja käydään läpi skenaarioita ja tehdään niistä johtopäätöksiä.”

Harjoittelua on tarkoitus laajentaa näkyvämmäksi ensi vuonna.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja entinen sisäministeri Kai Mykkänen on sanonut, että aidan rakentamista Suomen ja Venäjän rajalle tulisi harkita.

”Tähän mennessä olemme olleet sitä mieltä, että meillä on siellä teknistä valvontaa, joka paljastaa luvattomia liikkuja, ja sillä perusteella heidät saadaan kiinni. Aitarakennelmia on todella suppeasti”, Kostamovaara sanoo.

”Kyllä me varmaan tätä harkitsemme tulevaisuudessa, varsinkin jos näyttää siltä, että turvapaikkaoikeuden rajoittamiseen voitaisiin joissakin tilanteissa jopa mennä. Siinä tilanteessa tietenkin fyysinen este on lähestulkoon välttämätön.”

Koska raja on pitkä, sitä ei pystytä Kostamovaaran mukaan aitaamaan kattavasti missään tilanteessa.

”Mutta siellä on alueita ja suuntia, joissa voidaan harkita myös fyysisen esteaidan rakentamista tukemaan sitä toimintaa, johon meillä on valtuudet. Tämä on sitä, että analysoidaan tilannetta ja kokemuksia Valko-Venäjänkin rajalla, ja kaikki hyvät ajatukset yritetään tuoda käytäntöön.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat