Kysely: Yritysjohtajiltakin tukea valtakunnallisille työehtosopimuksille, mutta paikallisia joustoja tulisi lisätä - Politiikka | HS.fi

Kysely: Yritysjohtajiltakin tukea valtakunnallisille työehto­sopimuksille, mutta paikallisia joustoja tulisi lisätä

Useampi yrityspäättäjä antaa suomalaiselle työehtosopimusjärjestelmälle myönteisen kuin kielteisen kokonaisarvion, mutta keskimääräiseksi pistemääräksi asteikolla 1–10 jäi viitonen.

Työehdoista tulisi yritysjohtajien mukaan sopia vastakin valtakunnallisesti, mutta paikallisia joustoja lisäten. Kuva Neleksen tehtaalta Hakkilassa.

17.11.2021 9:49

Valtakunnalliset työehtosopimukset eivät ole niin punainen vaate yritysjohtajille kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, käy ilmi tuoreesta kyselystä.

Etenkin metsäteollisuuden ja osin myös teknologiateollisuuden työnantajajärjestöt ovat viime aikoina ottaneet etäisyyttä jäykkinä pitämiinsä liittokohtaisiin sopimuksiin ja siirtyneet kohti yrityskohtaista sopimista palkoista ja muista työehdoista.

Teollisuuden palkansaajien (TP) Aula Researchilla teettämän kyselyn mukaan yritysten välillä on paljon hajontaa työehtosopimuksia koskevissa näkemyksissä.

Silti useampi yrityspäättäjä antaa suomalaiselle työehtosopimusjärjestelmälle myönteisen kuin kielteisen kokonaisarvion.

Asteikolla 1–10 järjestelmä arvioitiin useimmiten seiskan arvoiseksi, mutta keskiarvoksi jäi viitonen.

Yrityspäättäjistä ne, jotka noudattavat työehtosopimuksia ja tuntevat sopimukset parhaiten, ovat tyytyväisimpiä yrityksessään noudatettuihin työehtoihin ja ylipäänsä koko työehtosopimusjärjestelmään.

Kielteisimmät arviot antavat ne, jotka tuntevat yrityksissään noudatetut työehtosopimukset enintään kohtalaisesti ja ne, joiden yrityksissä ei noudateta työehtosopimuksia lainkaan.

Suurimmissa yrityksissä ollaan suomalaiseen työehtosopimusjärjestelmään kaikkein tyytyväisimpiä.

Myös näkemyksissä paikallisesta sopimisesta oli hajontaa, mutta yleisin vastaus oli, että paikallisia joustoja tulisi lisätä valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa. Tämä periaate on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan.

Lähes puolet yrityspäättäjistä arvioi, että toiselta tai kummaltakin neuvotteluosapuolelta puuttuu tarvittava osaaminen paikallisen sopimisen lisäämiseksi.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että meneillään olevalla mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelukierroksella työnantajayritysten tes-osaamisen taso on vaihdellut tuntuvasti: ”Osalle pitää opettaa peruskäsitteet.”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan kyselystä kävi ilmi sekin, että valtakunnallisten työehtosopimusten nähtiin myös estävän paikallista sopimista.

”Tilanne on osin ristiriitainen, ja meidän pitää pystyä parempaan. Mutta en koe, että olisimme syvässä kriisissä”, Häkämies arvioi työmarkkinaneuvotteluja, joissa EK ei enää ole osapuoli.

Niistä kyselyyn vastanneista yrityksistä, jotka noudattavat valtakunnallisia työehtosopimuksia, lähes puolessa oli tehty paikallisia sopimuksia viimeisten kolmen vuoden aikana.

Kaikista vastaajista lähes 90 prosenttia ilmoitti, että yrityksessä noudatetaan tällä hetkellä valtakunnallisia työehtosopimuksia, ja vain kaksi prosenttia kertoi, että sopimus on yrityskohtainen.

Ylin johto ja henkilöstöhallinnossa työskentelevät olivat omistajia useammin tyytyväisiä yrityksessä noudettaviin työehtoihin.

Sen sijaan järjestäytymättömien ja järjestäytyneiden yritysten välillä ei ollut suuria eroja tyytyväisyydessä.

Keskitetyn sopimisen eduiksi luettiin etenkin ennustettavuus ja vaivattomuus. Haitoiksi katsottiin joustamattomuus ja monimutkaisuus.

Kyselyn aineisto kerättiin elo–syyskuussa sähköpostitse. Vastauksia saatiin yhteensä 425 hyvin eri kokoisista yrityksistä. Kysely lähetettiin noin 11 000 yrityspäättäjälle.

Eri kokoiset ja eri alojen yritykset ovat otoksessa edustettuina. Yli puolet vastaajista edusti pienyrityksiä eli 10–49 henkilöä työllistäviä ja yli kolmannes vielä pienempiä eli mikroyrityksiä. Alle viiden työntekijän yritykset oli rajattu pois.

Keskisuuria ja suuryrityksiä edusti yhteenä 15 prosenttia vastaajista. Jakauma vastaa nykyistä yritysrakennetta.

Oikaisu kello 11.40: Jutussa puhuttiin alun perin kouluarvosanoista, mutta kyseessä oli asteikko 1–10.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat