Kokoomus haluaa nyt sulkea rajat tarvittaessa, mutta vielä hallituksessa puolue oli toista mieltä – Näin Petteri Orpo perustelee muutosta - Politiikka | HS.fi

Kokoomus haluaa nyt sulkea rajat tarvittaessa, mutta vielä hallituksessa puolue oli toista mieltä – Näin Petteri Orpo perustelee muutosta

Orpo vetosi aiemmin kansainvälisiin sopimuksiin. Kreikan päätös jäädyttää turvapaikanhaku vuonna 2020 ja päätöksen saama hiljainen hyväksyntä EU-mailta vaikuttivat myös kokoomuksen ajatteluun siitä, mikä kaikki on mahdollista.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kuntavaalitentissä viime kesäkuussa.

16.11.2021 17:20

Oppositio vaatii tiistaina jättämässään välikysymyksessä hallitusta esittämään lakimuutosta, joka sallisi tarvittaessa keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen, jotta Suomen kansallinen turvallisuus voidaan taata.

Oppositiopuolue kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo toimi sisäministerinä vuonna 2015, kun Suomeen tuli lyhyessä ajassa paljon turva­paikan­hakijoita Venäjältä. Jälkikäteen Orpo kuvasi toimintaa ”täysin organisoiduksi” hybridivaikuttamiseksi.

Hallituspuolueista on kysytty, miksei kokoomus esittänyt nyt ajamaansa lakimuutosta jo viime hallituskaudella.

Vastausta voi etsiä takavuosien eduskuntakeskusteluista. Orpo sai vastata kysymyksiin rajan sulkemisesta eduskunnassa hallituskauden lopulla tammikuussa 2019. Hän toimi tällöin valtiovarainministerinä.

”Silloin [vuosina 2015–2016] selvitettiin asiaa hyvin tarkasti hallituksen piirissä sekä viranomaisilta, Rajavartiolaitokselta että oikeusoppineilta”, Orpo sanoi eduskunnassa.

”Kävin silloisena sisäministerinä hallintovaliokunnassa, ulko­asiain­valio­kunnassa ja eduskunnan suuressa salissa keskustelemassa, ja yhteinen selkeä näkemys ja tulkinta oli siitä, että rikkomatta Suomen tekemiä kansainvälisiä sopimuksia tai rikkomatta omaa lakiamme me emme voi pysäyttää turvapaikanhakijoita rajalle, olla ottamatta heidän turvapaikkahakemustaan.”

Perussuomalaisten edustajat kysyivät, miksei hallitus sitten ollut seuraavina vuosina tehnyt lakimuutoksia, joilla mahdollinen uusi ”turvapaikanhakija-aalto” voitaisiin estää.

Perussuomalaiset oli jäänyt pois hallituksesta puolueen hajottua kesällä 2017. Orpon mukaan hallitus oli tehnyt sellaiset muutokset, jotka ovat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa mahdollisia.

”Vuodesta 2015 lähtien alettiin tehdä kymmeniä ja kymmeniä toimenpiteitä. Teimme yhdessä toimenpideohjelman, jolla tähän akuuttiin kriisiin puututtiin ja josta asiantuntijoiden mukaan suurin osa, lähes kaikki, on toimeenpantu”, Orpo perusteli.

”Me olemme tehneet asiantuntijoiden mukaan sen, mikä on Suomen perustuslain ja Suomen tekemien sopimusten mukaan mahdollista. On tehty siis lähestulkoon se, mikä on mahdollista lakien puitteissa.”

Petteri Orpo ja Alexander Stubb vierailivat vastaanottokeskuksessa vuonna 2015.

Kokoomus näytti siis vielä vuonna 2019 ajattelevan nykyisen sisäministerin Maria Ohisalon (vihr) tavoin, että turva­paikka­hakemusten vastaan­ottamisen keskeyttäminen ei ole perustuslain ja kansainvälisten sopimusten puitteissa mahdollista.

Maaliskuussa 2020 kokoomuksen ajattelu oli ainakin jossain määrin muuttunut. Oppositioon jääneen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti HS:n Lauantaivieras-haastattelussa valmiuslakiin mahdollisuutta rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti.

Hän viittasi Kreikan vastaavaan päätökseen, jolla maa vastasi Turkin painostukseen.

”Tämä Kreikan peliliike jäädyttää turvapaikkahakemukset on uusi elementti. Usein on niin, että umpisolmuista päästään eteenpäin vasta kriisin keskellä. Nyt ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että EU:ssa yhdessä tunnustetaan, että tällaisessa painostus­tilanteessa pitää voida keskeyttää turva­paikka­hakemusten vastaanotto määrä­aikaisesti”, Mykkänen sanoi silloin.

Orpo sanoo HS:lle, ettei koe oman ajattelunsa muuttuneen suuresti vuosien varrella.

Hän sanoo olleensa jo sisäministerinä sitä mieltä, että Suomen on pystyttävä jollain tapaa vastaamaan suuriin turva­paikan­hakija­määriin ja hybridi­vaikuttamiseen. Orpo muun muassa pohti julkisuudessa vuonna 2015 maakohtaisten turva­paikan­hakija­kiintiöiden mahdollisuutta.

”Kyllä Kreikan päätös vaikutti ajatteluumme.”

Orpo kertoo, että viime hallituksen aikana aloitettiin usean ministeriön selvitystyö laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta mutta se ei ehtinyt valmiiksi. Orpon mukaan Kreikan päätös kieltäytyä turva­paikka­hakemusten vastaanottamisesta edisti sitä, että kokoomus alkoi ajaa valmiuslakiin muutosta vuonna 2020.

”Kyllä se vaikutti ajatteluumme siitä, mikä kaikki on mahdollista kansainvälisten sopimusten puitteissa. Suomi ja EU-maat käytännössä antoivat Kreikan toiminnalle hyväksyntänsä.”

Oppositio katsoo, että oikeudesta hakea turvapaikkaa voi poiketa kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

Yksiselitteinen asia ei vieläkään ole. HS:n haastattelemat oikeustieteilijät Martti Koskenniemi ja Milka Sormunen sanoivat viikonloppuna, ettei oikeutta hakea turva­paikkaa voi rajoittaa edes poikkeus­oloissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat