Metsätalouden EU-linjaukset voivat osoittautua kipeäksi asiaksi Suomessa: ”Veikkaan isojen maiden heräävän siihen, että komissio on vaarallisella tiellä”, sanoo MTK:n metsäjohtaja - Politiikka | HS.fi

Metsätalouden EU-linjaukset voivat osoittautua kipeäksi asiaksi Suomessa: ”Veikkaan isojen maiden heräävän siihen, että komissio on vaarallisella tiellä”, sanoo MTK:n metsä­johtaja

Seuraavan vaiheen säännösten tarkoituksena on muun muassa parantaa luonnon monimuotoisuutta. Jos metsänomistaja haluaa täyttää vaatimukset, osa metsästä täytyisi ehdotusluonnoksen mukaan jättää talouskäytön ulkopuolelle.

Lohjalaista sekametsää. Biodiversiteettisuositusten mukaan metsän tulisi koostua useammasta puulajista.

21.11. 2:00 | Päivitetty 21.11. 14:19

Bryssel

Suomessa hallitus on ajautunut pahoihin kiistoihin EU:n komission antamasta sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta, jota Suomen hallitus aikoo vastustaa ratkaisevassa EU-äänestyksessä lähiviikkoina.

Kiistat eivät kuitenkaan tähän lopu, sillä kyseessä on vasta komission ensimmäinen erä säännöksiä. Tulossa on lisää kriteereitä sellaiselle metsätaloudelle, joka edistää luonnon monimuotoisuutta.

Tämäkin voi osoittautua kipeäksi asiaksi Suomessa, sillä jo entuudestaan Suomi on joutunut Euroopassa perustelemaan avohakkuisiin perustuvaa tehometsätalouttaan.

Toisesta säännöserästä ovat luonnokset jo valmiina, ja niiden sisällön perusteella odotettavissa voi olla vielä kovempia vääntöjä. Ne käydään kesän 2022 tienoilla.

Suomessa on vallalla käsitys, että metsät ja niiden hoito pitäisi pitää suomalaisten omassa päätösvallassa, mutta tämä näyttää käyvän yhä vaikeammaksi.

EU-jäsenenä Suomi on mukana yhteisissä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, joiden ulkopuolelle metsiä on mahdotonta jättää.

Lue lisää: Hallituksessa iso riita EU:n metsä­­asetuksesta: Keskusta aikoo äänestää opposition mukana, jos hallitus päätyy kannattamaan asetusta

Ympäristöluokittelu eli taksonomia tarkoittaa, että komissio antaa rahoittajille ja sijoittajille määrittelyn siitä, mitkä sijoituskohteet ja hankkeet ovat kestäviä ilmaston kannalta. Tarkoituksena on saada pääomat virtaamaan kestäviin hankkeisiin, jotta EU saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

EU-maat hyväksyivät ohjeiden pohjaksi taksonomia-asetuksen viime vuoden kesäkuussa ja antoivat samalla EU-komissiolle valtuudet antaa tarkempia säännöksiä niin sanotuilla delegoiduilla asetuksilla.

Asetuksen ensimmäisessä erässä komissio loi säännöt, joilla arvioidaan sijoituskohteiden kykyä hillitä ilmastonmuutosta tai sopeutua siihen.

Toisessa, vasta luonnosvaiheessa olevassa ehdotuksessa sijoituskohteille tai liiketoimille luodaan myös ympäristötavoitteet. Niitä ovat vesivarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen estäminen ja monimuotoisuuden eli biodiversiteetin suojelu ja ennallistaminen.

Sijoituskohteen pitää merkittävästi edistää yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta, eikä se saa aiheuttaa yhdellekään niistä merkittävää haittaa.

Biodiversiteetin kautta komission tulevat lisäsäännökset liittyvät läheisesti metsiin. Kakkosasetus on kaikkiaan hyvin laaja, metsät ovat siitä vain yksi osa.

Pohjatyön tehneen ”platformin” eli komission perustaman teknisen asiantuntijaryhmän mukaan Euroopan metsien monimuotoisuus on huolestuttavasti heikkenemässä. Siksi ryhmän mukaan hakkuiden vaikutusta luonnon köyhtymiseen on syytä hillitä samalla kun käsiteltyjen metsien monimuotoisuutta kohennetaan.

Ryhmä huomauttaa, että yli 90 prosenttia suomalaismetsistä on saanut kestävästä metsänhoidosta kertovan PEFC-sertifikaatin, ”ja silti 76 prosenttia metsäluonnosta on Suomessa nyt uhanalaista ja 21 prosenttia lähes uhanalaista”. Tämä tieto on peräisin suomalaistutkimuksesta.

Ryhmä esittää muun muassa, että monimuotoisuustavoitteet saavuttaakseen metsätilalla pitäisi jättää talouskäytön ulkopuolelle 20 prosenttia metsäalasta. Jos kyseessä on niin sanotun jatkuvan kasvatuksen metsänhoito, suositus on höllempi eli kymmenen prosenttia metsäalasta riittäisi.

”Hassuinta on, että jos metsänomistajan pitäisi jättää 20 prosenttia talouskäytön ulkopuolelle ja muutenkin rajoituksia tulisi tosi paljon, niin aika nopeasti metsien kasvu rupeaisi heikkenemään. Tulisi tuhoja ja lahopuuta, mikä voisi olla joillekin lajeille hyvä, mutta silloin menettäisimme hiilen sidonnan”, sanoo metsänomistajia edustavan MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

”Puu menee varmasti kaupaksi, mutta totta kai puhutaan hinnasta.”

Hakkuissa metsään pitäisi jättää 30 täysi-ikäistä puuta hehtaaria kohti tai 10 prosenttia puista, mikä on nykyisiä suomalaisvaatimuksia enemmän. Hakkuissa metsästä ei saisi poistaa muun muassa kelopuita eikä kantoja.

Työryhmä ehdottaa etenkin jokivarsille laajoja suoja-alueita, joista puita ei voisi kaataa, jotta biodiversiteetin säilyttämisen vaatimukset täyttyisivät.

”Tässä ei puhuta pakotteista tai velvoitteista, vaan kyse on siitä, että mikäli haluaa satsata näihin asioihin, niin tässä on siihen väline”, sanoo johtava metsäasiantuntija Mai Suominen WWF:stä.

Suominen ei usko, että metsänomistajalle tulisi vaikeuksia myydä puutaan, jos hän ei noudata taksonomiakriteerejä.

”Puu menee varmasti kaupaksi, mutta totta kai puhutaan hinnasta. Jos vastuullisuuskriteerit täyttyvät, niin toivottavasti puusta maksetaan silloin enemmän.”

Esitykset ovat siis vasta luonnos, jonka komissio on pyytänyt asiantuntijaryhmältä. Heinäkuussa ilmestynyt luonnos on ollut nyt syksyllä avoimella lausuntokierroksella, ja palautteen pohjalta ryhmä on tekemässä tekstistä loppuraporttia.

Tämän jälkeen kuvaan astuu EU-komissio, joka alkaa kirjoittaa asiantuntijatyön pohjalta varsinaista asetusta. Se julkaistaan todennäköisesti vuoden 2022 kesällä.

Jäsenmaat saavat sen jälkeen kertoa kakkosvaiheen asetuksesta oman käsityksensä. Jos Suomi haluaa asetuksen sisältöön muutoksia, tässä kohtaa on viimeinen hetki vaikuttaa.

Sitten kun komissio julkaisee delegoidun asetuksen, jäsenmaa voi vain hyväksyä tai hylätä sen.

Yleensä komissio on valmisteleva ja lakiesityksiä antava elin, mutta asetuksia antaessaan se käyttää huomattavaa päätösvaltaa.

Tästä jäsenmaat ja EU-parlamentti voivat tosin syyttää vain itseään, sillä ne itse antoivat komissiolle vallan tehdä tarkempi ympäristöluokittelu.

”Me olemme tottuneet siihen, että vahva komissio on pienen jäsenmaan turva. Nyt se on kääntynyt toisinpäin. Veikkaan isojen maiden heräävän kohta siihen, että komissio on vaarallisella tiellä”, Mäki-Hakola sanoo.

Lue lisää: Suomessa vieraileva komissaari Mairead McGuinness: Bryssel ei kerro, mitä Suomen pitää metsilleen tehdä

Lue lisää: Suomi on ota tai jätä -tilanteessa EU:n metsä­linjausten suhteen – erimielinen hallitus päättää kantansa lähiviikkoina

Mikä taksonomia?

  • EU tekee parhaillaan sääntöjä sijoituskohteiden ympäristöluokittelusta, jota nimitetään myös taksonomiaksi.

  • Tarkoituksena on luoda sijoittajien avuksi ohjeet siihen, mikä sijoituskohde on vihreä ja mikä ei. Tavoitteena on saada lisää yksityistä pääomaa ilmastotoimiin. Myös sijoittajat etsivät kestäviä kohteita ja odottavat niiltä parempaa tuottoa kuin ilmaston kannalta heikommilta kohteilta.

  • EU-maat hyväksyivät ohjeiden pohjaksi niin sanotun taksonomia-asetuksen jo kesäkuussa 2020. Samalla ne antoivat komissiolle valtuudet antaa erillisiä asetuksia, joissa määritellään tarkat kriteerit siitä, millaiset hankkeet ja sijoituskohteet ovat kestäviä.

  • Komissio antoi jo ensimmäisen asetuksen, jota Suomen hallitus vastustaa sen metsää koskevien sääntöjen takia.

  • Tulossa on toinen asetus, jossa määritellään muun muassa, millaiset hankkeet ovat luonnon kannalta kestäviä.

  • Komissio linjaa lisäksi lähiaikoina, ovatko ydinvoima ja maakaasu luokiteltavissa kestäviksi kohteiksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat