Asiantuntijat arvioivat: Vihreiden ja keskustan imagoiden heikentyminen voi johtua puolueiden jatkuvasta kädenväännöstä - Politiikka | HS.fi

Asiantuntijat arvioivat: Vihreiden ja keskustan imagoiden heikentyminen voi johtua puolueiden jatkuvasta käden­väännöstä

Vihreät ja keskusta ovat tällä hallituskaudella ottaneet julkisesti yhteen lukuisia kertoja.

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) ja sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr) eduskunnan täysistunnossa 20. lokakuuta.

17.11.2021 17:52 | Päivitetty 17.11.2021 18:50

Vihreiden ja keskustan kokonaisimagot ovat tällä hetkellä suurista puolueista heikoimmat, selviää Ylen tiistaina julkaisemasta puoluebarometrista.

Barometrin mukaan pidemmän aikavälin tarkastelu vihjaa vihreiden imagon olevan jopa heikompi kuin pitkään aikaan.

Keskustan kannatus taas on hiipunut, selviää keskiviikkona julkaistusta HS-gallupista.

Keskusta ja vihreät ovat riidelleet pitkin hallituskautta, eikä enää näytä olevan asiaa, jossa puolueet eivät yrittäisi ottaa toisistaan voittoa.

Puolueet ovat ottaneet yhteen niin turpeeseen, sudenmetsästykseen kuin metsätalouteenkin liittyen.

HS kysyi politiikan tutkijoilta, johtuvatko puolueiden heikot imagot niiden välisestä jatkuvasta kädenväännöstä.

Jenni Karimäki

Suomalaiset tuntuvat lähtökohtaisesti karsastavan sitä, jos joku asia näyttää politiikassa riitelyltä, sanoo erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskunta­tutkimuksen keskuksesta.

Keskusta ja vihreät ovat hänen mukaansa usein julkisuudessa näyttäytyneet vastinparina, jonka on vaikeinta päästä keskenään yksimielisyyteen asioista. Riitelyä on usein harrastettu mediankin välityksellä eikä sitä ole säästelty vain hallituksen kabinetteihin.

”Ei ainakaan näytä siltä, että Suomen kansa olisi valmis palkitsemaan tällaisesta toiminnasta. Jos tällainen politiikan teon tapa olisi sitä, mitä äänestäjät laajamittaisesti toivoisivat, se näkyisi varmaan positiivisena signaalina gallupeissa”, Karimäki arvioi.

Hän kuitenkin huomauttaa, että julkinen kädenvääntö voi olla jopa toivottavaa keskustan ja vihreiden ydinkannattajien näkökulmasta. Ydinjoukon mielestä voi olla positiivista, että omista periaatteista pidetään näkyvästi kiinni.

”Tämä on puolueiden ikuinen akilleenkantapää: miten puhutella samalla sekä vannoutuneita ydinkannattajia että laajaa, puolueisiin vahvasti sitoutumatonta äänestäjäkuntaa.”

Emilia Palonen

Koronakriisin aikana hallituksen yhtenäisyys ja yhteen hiileen puhaltaminen on ollut tärkeää. Pandemian hellittäessä osa hallituspuolueista on kuitenkin halunnut alkaa nostaa omaa profiiliaan ja erottua hallituksessa, arvioi politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa koalitiohallituksille on tyypillistä, että myös niiden sisällä käydään debattia. Palonen ei pidä sitä lähtökohtaisesti huonona asiana, sillä näin ei pääse syntymään pelkkää vahvaa hallitus–oppositio-vastakkainasettelua.

”Demokratiassa on tärkeää, että keskustelua käydään. Mutta jää lopulta äänestäjän arvioitavaksi, kuinka rakentavana pitää keskustelun sävyä.”

Palosen mukaan keskustan ja vihreiden väliset julkiset yhteenotot ovat osittain vieneet huomiota pois itse asiasisällöistä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista ollaan selvästi eri mieltä, mutta ratkaisujen pohtimisen sijaan keskustelu kilpistyy helposti pelkkään riitelyyn.

"Se saattaa puolueiden kannattajien keskuudessa näyttää huonolta, jos liikaa etäännytään asiasta itsestään”, Palonen pohtii.

”Tämä on puolueiden ikuinen akilleenkantapää: miten puhutella samalla sekä vannoutuneita ydinkannattajia että laajaa, puolueisiin vahvasti sitoutumatonta äänestäjäkuntaa.”

Hallituksen yhteistyökyvyn näkökulmasta keskustan ja vihreiden heikohko tilanne näyttäytyy Karimäen mukaan etenkin siten, että kun omia laahaavia gallup-lukuja halutaan nostaa, pyrkivät puolueet korottaman omaa profiiliaan kenties yhteistyön kustannuksella.

”Silloin tuodaan vielä näkyvämmin esiin niitä asioita, joilla ajatellaan oman kannatuksen nousevan tai vähintäänkin säilyvän.”

Kääntäen katsottuna puolueen kannatuksen ollessa hyvällä tolalla ei puolueella esimerkiksi hallituksen sisällä ole tarvetta olla hankala tai hakea omaa profiilin nostoa kiistakysymysten kautta. Karimäen mukaan silloin on jo tehty oikeita asioita, jotka ovat nostaneet kannatuksen hyvälle tasolle.

Sekä keskustan että vihreiden kannatuksessa on Karimäen mukaan pitkällä aikavälillä nähtävissä suhteellisen tasainen trendi, vaikka paikoin tuleekin maltillista siirtymää suuntaan ja toiseen.

Kummankin puolueen kannatus on jäänyt tietyllä tapaa jumittamaan samalle tasolle, arvioi myös Palonen. Hän odottaa kiinnostuksella etenkin sitä, mitä vihreiden kannatukselle käy, kun puheenjohtaja Maria Ohisalo jää äitiyslomalle.

”Odotan myös mielenkiinnolla, tuleeko ilmastonmuutoksen valtavirtaistuminen keskusteluissa avittamaan puolueita. Molemmilla voisi olla tarjota eri vaihtoehtoja siihen, miten homma hoidetaan”, Palonen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat