Poliisi haluaa puhelinkuuntelun ja muita salaisia keinoja käyttöön ilman rikosepäilyä – sisäministeriö aloittaa esiselvityksen - Politiikka | HS.fi

Poliisi haluaa puhelin­kuuntelun ja muita salaisia keinoja käyttöön ilman rikos­epäilyä – sisä­ministeriö aloittaa esiselvityksen

Suojelupoliisi sai siviilitiedustelulailla laajat salaiset tiedonhankintakeinot ilman konkreettista rikosepäilyä, kun kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna. Poliisi ollut tyytymätön Supon vinkkien niukkuuteen.

Sisäministeriö on päättänyt aloittaa esiselvityksen siitä, tulisiko poliisille säätää selvä toimivaltuus rikostiedusteluun.

18.11. 16:09

Sisäministeriö aloittaa esiselvityksen siitä, voisiko poliisi saada oikeuden hankkia tietoa salaisesti jo ennen konkreettista rikosepäilyä. Kyse olisi esimerkiksi puhelinkuuntelusta, kun poliisi hankkii tietoa uhasta tai ilmiöstä kuten vaikkapa jengirikollisuudesta.

”Sisäministeriö on päättänyt aloittaa esiselvityksen siitä, tulisiko poliisille säätää selvä toimivaltuus rikostiedusteluun. Puhelinkuuntelu ei ole tässä minun ajatuksieni kärjessä, vaan esimerkiksi huolta aiheuttavien henkilöiden uhka-arvioiden käsittely”, sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Tomi Vuori sanoo.

Esiselvitys alkaa, kun ministeriö on löytänyt poliisiorganisaation ulkopuolta tulevan ”riittävän objektiivisen ja hyvin asioista perillä olevan henkilön”, Vuori kuvailee.

Aloite poliisin rikostiedustelun laajentamiseksi on tullut poliisihallitukselta, joka on jättänyt sisäministeriölle muistion asiasta.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Mikko Eränen kertoi keskiviikkona MTV3:lla esitetyssä Rikospaikka-ohjelmassa, että poliisi haluaisi käytännössä mahdollisuuden käyttää salaisia tiedonhankintamenetelmiä ilman varsinaista rikosepäilyä.

Tämä poliisin niin sanottu rikostiedustelu ei olisi osa esitutkintaa, vaan nimenomaan tiedustelua.

Poliisihallituksen paperissa listataan uhkia, joihin poliisitoiminnassa pitää kiinnittää huomiota ja mihin rikostiedustelua tarvittaisiin. Niitä ovat jengirikollisuuden lisäksi ääriliikkeet, terrorismin uhka, erilaiset hybridiuhkat, poliittisen väkivallan kasvupotentiaali, järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus ja vakava huumausainerikollisuus lieveilmiöineen.

Poliisin salaisiin tiedonhankintakeinoihin kuuluvat puhelinkuuntelun lisäksi muun muassa peitetoiminta, tekninen kuuntelu sekä myös tekninen laitetarkkailu, jossa hankitaan tietoja tietokoneesta tai puhelimesta.

Tomi Vuoren mukaan esiselvitys saattaa toteutuessaan johtaa usean poliisin toimintaa säätelevän lain tarkistamiseen. Näin tapahtui jo suojelupoliisin ja sotilastiedustelun osalta, kun niiden toimintaa säätelevät tiedustelulait vaativat vuosien työskentelyn.

Supo ja sotilastiedustelu saivat tuolloin runsaasti lisää oikeuksia tiedonhankintaan ilman rikosepäilyä, mikä vaati perustuslain säätämisjärjestystä.

Lue lisää: Tiedustelulait hyväksyttiin: nämä uudet salaiset oikeudet Supo saa, ja näin ne vaikuttavat tavallisen kansalaisen elämään

”Hyvä, että Supo sai [oikeudet tiedonhankintaan ilman konkreettista rikosepäilyä], mutta se ei ratkaise muun poliisin ongelmaa. Tämä johtuu muun muassa palomuurisääntelystä, joten rikosten estämiseen nykyinen tilanne soveltuu harvoin”, sisäministeriön Tomi Vuori sanoo.

Supo saa käyttää uusia valtaoikeuksiaan, kun kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.

Tiedustelupalvelu Supolla on velvollisuus tai oikeus kertoa rikoksia tutkivalle poliisille kuten keskusrikospoliisille, kun se havaitsee jotakin rikostutkintaa vaativaa. Kyse on vakavasta rikollisuudesta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan rikoksia tutkivat poliisi ollut tyytymätön Supon antamiin vinkkeihin, joita on ollut hyvin niukalti tai ei ollenkaan. Omalla rikostiedustelulailla rikospoliisi haluaa ratkaista myös tämän tiedonkulun ongelman.

Niukkaan tiedonkulkuun Suposta poliisille viitataan myös poliisihallituksen muistiossa. Muistion mukaan tiedustelulainsäädäntö toi pari vuotta sitten tiedusteluviranomaisille eli Suojelupoliisille ja sotilastiedustelulle uusia toimivaltuuksia.

”Näiden fokus on rikostorjunnan ulkopuolella. Tästä seuraa, että tiedustelutietoa voidaan antaa poliisille vain rajatusti. Tiedusteluviranomaisten ja poliisin väliseen niin kutsuttuun palomuuriin – ja sen käyttöön – liittyvät seikat ovat ainakin toistaiseksi pääosin estäneet tietojen luovuttamisen poliisin rikostorjuntaan”, poliisihallituksen muistiossa perustellaan.

Koska poliisin niin sanottu rikostiedustelu ei olisi osa esitutkintaa, pitäisi esiselvityksessä erikseen arvioida rikostiedustelussa hankittavien tietojen käyttö esitutkintaan.

Tämä saattaisi johtaa palomuurin rakentamiseen rikospoliisin sisälle. Nykyisin palomuuri on Supon ja rikospoliisin välillä.

”Vaihtoehtoina nähdään joko ylimääräisen tiedon käyttämistä koskevan sääntelyn uudelleen muotoilu tai muunlainen poliisin sisäinen palomuuri. Lisäksi olisi arvioitava poliisin nykyisen kategorisen esitutkintavelvollisuuden sisältöä tilanteessa, jossa poliisi saisi rikostiedustelun kautta tiedon mistä tahansa rikoksesta”, poliisihallituksen muistio esittää.

Tilannetta mutkistaa sekin, että tiedustelupalvelun roolin ohella Supo on edelleen myös poliisi.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on esittänyt, että suojelupoliisin (Supo) tehtävät ja valtaoikeudet sekä niiden käytön tarkasteluun jo tänä vuonna. Syynä perusteelliselle arvioinnille on se, että uusien tiedustelulakien myötä Supo sai oikeuskanslerin mukaan poikkeuksellisen laaja-alaiset valtaoikeudet sekä pääsyn erilaisiin rekistereihin.

Oikeuskanslerin mielestä oikea hetki Supon valtaoikeuksien arviointiin on ensi joulukuussa. Eduskunta on saamassa tuolloin valtioneuvoston selonteon tiedustelulainsäädännön toimivuudesta, mitä kansanedustajat edellyttivät tiedustelulakien säätämisen yhteydessä 2018.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat