”Onko tässä mitään järkeä?” HS:n lähteet kertovat julkisesti riitelevän hallituksen vaikeuksista - Politiikka | HS.fi

Puolueidensa puheenjohtajat pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja sisäministeri Maria Ohisalo (vihr). Perjantaista alkaen sisäministerinä on toiminut Krista Mikkonen (vihr) ja vihreiden puheenjohtajan sijaisena Iiris Suomela, kun Ohisalo jäi perhevapaalle.

”Onko tässä mitään järkeä?”

HS selvitti, mitä julkisesti riitelevän hallituksen sisällä oikein tapahtuu. Useat lähteet arvioivat, että kiistoista huolimatta hallitus on yhä toimintakykyinen. Keväästä ennakoidaan kuitenkin erittäin vaikeaa.


20.11. 2:00 | Päivitetty 20.11. 6:12

Joko taas? Kysymys nousi mieleen tällä viikolla, kun hallituspuolueet ajautuivat jälleen kerran näkyvästi törmäyskurssille.

Rivit repesivät EU:n kestävään rahoitukseen ja metsiin liittyvää niin sanottua taksonomia-asetusta käsiteltäessä.

Aiemmin syksyllä hallitus riiteli kulttuurin rahoituksesta. Sitä ennen se otti yhteen ilmastotoimista budjettiriihen yhteydessä. Keväällä hallitus kriisiytyi kehysriihessä.

HS keskusteli 15 eri hallituspuolueita edustavan lähteen kanssa ja kysyi arviota siitä, mitä jatkuva riitely kertoo hallituksen elinkelpoisuudesta. Onko hallitus yhä toimintakykyinen?

Syksyn mittaan erityisesti keskustan tuska on alkanut jälleen näkyä selvemmin hallituksessa.

Tuorein todiste puolueen ahdistuksesta kuultiin keskiviikkona ja torstaina, kun puolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko haukkui pääministeri Sanna Marinin (sd).

Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun hallitus oli päättänyt vastustaa EU:ssa niin sanottua taksonomia-asetusta, jolla luodaan sijoituskohteille ympäristöluokitus. Vihreät ja vasemmistoliitto kirjasivat kantaan eriävän mielipiteensä ja arvostelivat hallituksen linjaa.

Vaikka hallituksen kannaksi tuli keskustan kanta, Saarikko sanoi keskiviikkona Ylen ja MTV:n yhteishaastattelussa, että ”pääministeri ei tässä kokonaisuudessa onnistunut vaan hallitus on nyt eripurainen”.

Muissa hallituspuolueissa hämmästeltiin Saarikon ulostuloa.

Sdp:ssä puhe suorastaan raivostutti, sillä keskusta sai haluamansa päätöksen nimenomaan Sdp:n avulla.

HS on keskustellut kaikkien neuvotteluihin osallistuneiden hallituspuolueiden kanssa. Kuva on selvä: Sdp yritti löytää kompromissin esimerkiksi sopimalla nyt muistakin EU:n ilmastolinjauksista. Keskusta kuitenkin ilmoitti, että sille käy Suomen kannaksi vain puhdas ei-päätös.

Kaiken kukkuraksi Saarikko ilmoitti HS:n haastattelussa, että puolue aikoo siirtyä asiassa opposition puolelle, jos hallitus vie eduskuntaan kyllä-kannan.

Tämän jälkeen kompromissineuvottelut olivat mahdottomat, ja hallitus jäi keskustan vangiksi.

Torstaina Saarikko pahoitteli sanavalintojaan, mutta ei pyytänyt anteeksi.

Pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) ja opetusministeri Li Andersson (vas) eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina.

Taksonomiaan liittyvä riita oli poikkeuksellinen, sillä hallitus jakautui julkisesti ja pääministeriä moitittiin näkyvästi. Tällaista tapahtuu harvoin.

Hyvin erikoista oli keskustalta myös uhkailu opposition riveihin siirtymisestä, vaikka kyse on vain yhdestä hallituksen esityksestä.

”Minä en osaa sanoa, mikä keskustan juoni nyt on. En vain ymmärrä”, sanoo vasemmistoliittolainen hallituslähde.

”Enemmistöllä alkaa olla sellainen olo, että onko tässä mitään järkeä.”

HS:n haastatteluista piirtyy silti selvä kuva siitä, ettei tämän viikon taistelu ole sellainen, että se yksinään horjuttaisi hallitusta.

Väsymystä jatkuvaan nahisteluun alkaa silti olla, ja tunnelma hallituksessa on kehno, vaikka päätöksiä syntyykin.

Eikä yhtä varmana kuin ennen pidetä sitäkään, että hallitus selviäisi pystyssä koko loppukautensa ja esimerkiksi yli ensi kevään vaikeiden ilmasto- ja talouspäätösten.

”Mutta kukaanhan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Keskustan sielunliikkeistä ei tahdo enää saada selvää”, sanoo demarilähde.

Sen voi sanoa, että kaikkia ottaa päähän, kuvaa yksi keskustavaikuttaja tunnelmia puolueen eduskuntaryhmässä.

”Enemmistöllä alkaa olla sellainen olo, että onko tässä mitään järkeä. Kysymys on siitä analyysista, että saavutammeko me mitään hyvää enää tällä hallituspohjalla”, hän sanoo.

”Uskon, että kaikki ovat valmiita sitoutumaan siihen, mitä Saarikko sanoo. Se on nyt se tilanne.”

Osa haastatelluista Sdp:n edustajista arvioi, että keskusta on ottanut kohteekseen pääministerin, koska vihreiden kanssa nahistelu ei ole tuonut kannatusnousua.

”Heidän tykkinsä on nyt suunnattu pääministeriä kohti. Ehkä he pohjustavat tällä hiljalleen sitä, että jos hallitus joskus kaatuu, niin syy ei ole keskustan vaan pääministerin”, todetaan Sdp:stä.

Useampi lähde arvioi, että keväästä tulee erittäin vaikea, mutta siitä tulee vielä vaikeampi, jos keskustalla menee 23. tammikuuta järjestettävissä aluevaaleissa odotettua heikommin.

”Katri Kulmunilla ei ollut keskusta hallussa, mutta näyttää siltä, ettei se ole Saarikollakaan.”

Ensimmäinen vaikea etappi on 15. helmikuuta, jolloin hallituksen on määrä saada päätös työllisyyspaketista, joka vahvistaa julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Tässä vastakkain ovat vasemmistoliitto sekä keskusta ja Rkp. Keskusta voi pakata laukkunsa, jos sen vaatimia tiukennuksia ei tule – ja vasemmistoliitto puolestaan, jos niitä tulee.

Seuraavana on vuorossa syksyllä päätettyjen ilmastopäätösten tarkastelu. Edessä voi olla lisää keskustalle tuskaisia ilmastopäätöksiä.

Tämän jälkeen käydäänkin kehysriihi, jossa päätetään lopullisesti noin yli 370 miljoonan euron säästöistä.

Hallituksen talousarvioneuvottelujen loppuinfo pidettiin 9. syyskuuta Valtioneuvoston linnassa. Puhevuorossa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Nykyisen hallituksen keskeiset ongelmat ovat kummunneet ja kumpuavat yhä siitä, että erityisesti keskustalla on hyvin vaikeaa.

Kyllästyttää, turhauttaa, paha olo. Tällaiset luonnehdinnat tulevat vastaan keskusteluissa keskustalaisten kanssa.

Ne ovat esiintyneet lukuisissa analyyseissä, joita on kirjoitettu ensin Antti Rinteen (sd) ja sen jälkeen Marinin hallituksen taipaleesta ja ongelmista. Ne eivät helpottuneet edes sen jälkeen, kun keskusta savusti Rinteen pääministerin paikalta pois.

”[Entisellä puheenjohtajalla] Katri Kulmunilla ei ollut keskusta hallussa, mutta näyttää siltä, ettei se ole Saarikollakaan”, sanoo parikin Sdp:n edustajaa.

Keskustan ahdinko on peräisin viime eduskuntavaaleista, jolloin puolueen kannatus putosi edellisen vaalien 21,1 prosentista 13,8 prosenttiin.

Tämän jälkeen sen gallupkannatus on laskenut. HS:n tuoreimmassa kannatustutkimuksessa keskustan kannatus oli 11,9 prosenttia eli 1,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin eduskuntavaaleissa. Vihreiden kannatus on pudonnut vaalien 11,5 prosentista 10,5 prosenttiin. Pudotukset eivät ole hallituspuolueille erityisen valtavia.

Lue lisää: Asiantuntijat arvioivat: Vihreiden ja keskustan imagoiden heikentyminen voi johtua puolueiden jatkuvasta käden­väännöstä

Sen sijaan Sdp:n kannatus on vaalien jälkeen noussut 17,7 prosentista 19,4 prosenttiin. Se ei ole aivan tavanomaista pääministeripuolueelle.

Keskustalle asetelma on vaikea myös siksi, että sen keskeiset kannatuskilpailijat, kokoomus ja perussuomalaiset, ovat molemmat oppositiossa. Puolue kokee siksi asemansa muita hallituspuolueita vaikeammaksi.

Kärsimystä lisää se, että keskustan on vaikea sopeutua asemaansa.

Sillä on ollut 1990-luvun alusta lähtien enemmän valtaa kuin millään muulla puolueella. Keskusta on ollut vuoden 1991 jälkeen pääministeripuolue kauemmin kuin kaikki muut puolueet yhteensä.

Hallituskumppanit tiedostavat, että Saarikolla on vaikeuksia kahtiajakautuneen puolueensa kanssa.

Saarikko on halunnut, että hallituksen ytimen muodostavat keskusta ja Sdp eli vanha punamulta. Saarikko haluaisi Marinin liputtavan punamultaa, mutta lippu ei ole liehunut, vaikka monessa asiassa Sdp ja keskusta ovatkin löytäneet toisensa.

Hallituslähteitä kuunnellessa syntyy kuva, että myös Marinin toimintatapa on jonkinasteinen ongelma hallitusyhteistyössä. Pääministeri osaa paikoin hermostua ja nostaa ääntään, mutta kyky ja halu lepytellä muita ja etenkin keskustaa vaikeiden tilanteiden jälkeen on heikko. Arvostelua Marinille tulee jonkin verran myös demareista: hän osaa korottaa ääntään puhuessaan myös omilleen.

Marinin maailmassa hallituksen toimintakyky mitataan aina seuraavissa neuvottelutilanteissa, ei vapaamuotoisissa keskusteluissa.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat kommentoivat budjettiriihen edistymistä medialle Säätytalon portailla 7. syyskuuta.

Erimielisessä monipuoluehallituksessa Mariniin kohdistuvat valtavat odotukset.

Etenkin keskustasta ja vihreistä viestitään helposti, että pääministeri on epäonnistunut, jos hän ratkaisee asian yhtään väärän puolueen suuntaan.

Keskustassa pääministerin haukkumista ei kaihdeta. Arvostelua saa esimerkiksi se, että Marin ikään kuin ulkoistaa itsensä päätöksenteosta.

Tällä viitataan muun muassa tilanteeseen, jossa pääministeri jätti keskustan ja vihreät budjettiriihen yhteydessä ratkomaan ilmastoon liittyvää kinaa keskenään ja lähti neuvotteluista.

”Tämmöinen toimintatapa, että hän pyrkii ulkoistamaan itsensä ja manageroi eikä johda, tekee mahdottomaksi tämän yhtälön pidemmän päälle”, yksi keskustalainen sanoo.

Toinen keskustalainen sanoo, ettei tiedä, onko pääministerin strategia varsinaisesti ollut voittava. Toisaalta tämä on onnistunut pesemään kätensä riitelystä.

”On ollut voimakkaampiakin pääministereitä, jotka ovat seisseet pääministerinä koko hallituksen tukena.”

Joidenkin hallituspuolueiden edustajien mielestä Marin antaa osapuolten vatvoa asioita liian pitkään. Osa kaipaa häneltä yhteenvetoa ja päätöksiä rivakammin, mutta toisaalta arvostelua tulee, jos pääministeri lopulta vetää asiat yhteen ja iskee nuijan pöytään.

Toki Marin saa myös myönteisempiä arvioita.

”Minä en tunnista tätä kritiikkiä. Pahassa välikädessä pääministeri on, mutta kyllähän asiat ovat edenneet”, sanoo Rkp:n edustaja.

”Päätöksiä syntyy, mutta kyllä tämä Veikkaus ja taksonomia heikensivät hallituksen tunnelmaa.”

Monelle saattaa olla uutinen, että hallituksen työ ei ole pelkkää riitaa. Hallitusohjelmasta on yli puolet toteutettu. Vaikka riitelyä on, puolueet neuvottelevat myös sovussa asioista.

”Ei voi millään tavalla puhua, ettei hallitus ole työkykyinen”, sanoo vasemmistoliittolainen.

Samaa viestiä tulee monesta lähteestä.

”Päätöksiä syntyy, mutta kyllä tämä Veikkaus ja taksonomia heikensivät hallituksen tunnelmaa”, sanoo eräs edustaja Rkp:stä.

Myös keskustassa muistutetaan, että paljon on saatu tehtyä. Läpi ovat menneet esimerkiksi puolueelle tärkeä sote-uudistus ja perhevapaauudistus, josta pian päätetään eduskunnassa.

Hallitus antaa tai on antamassa tänä syksynä arviolta 150–200 lakiesitystä eduskuntaan. Suurin osa etenee normaalia tahtia, mutta jokunen viivästyy.

Hallitusyhteistyötä vaikeuttavia riitoja on meneillään muun muassa maankäyttölaista, luonnonsuojelulaista ja kaivoslaista, mutta toistaiseksi nekin on tarkoitus saada keväällä eduskuntaan.

Keskustassa on puhuttu hallituksesta lähdöstä ennenkin, mutta se merkitsisi uusia vaaleja, jotka voisivat olla keskustalle kohtalokkaat. Puolueen kannatus gallupeissa on niin surkea, että vaaleissa moni kansanedustaja menettäisi paikkansa.

Nyt keskusta voi vielä yrittää käyttäytyä kuin iso puolue tai haaveilla olevansa iso puolue. Vaalien jälkeen se todennäköisesti olisi vihreiden kanssa keskisuuri puolue ellei ihmettä tapahtuisi. Yleensä äänestäjät eivät palkitse hallituksen hajottajaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat